Manni Kiristaanaa uummata sababa qooqaan wangeela dheeboteef tajaajila dursaa kennuu akka qabdu eerame!

in

Manni Kiristaanaa uummata sababa qooqaan wangeela dheeboteef tajaajila dursaa kennuu akka qabdu eerame!

Phaagumeen 2, 2008

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Waldaan Qulqullootaa yaa’iisaa 12ffaa Hagayya 27-29 bara 2008 galma lallaba Wangeelaa Mana Lubummaa Waliigalaafi galma gamoo Waldaa Qulqullootaa darbii 3ffaa irratti guyyoota sadiif gaggeesseera.

Eebbifamoo Abuna Diyoosqoroos, hojii gaggeessaa Mana Lubummaa Waliigalaa

Sagantaan yaa’ii kuni Hagayya 27 galgala keessaa sa’aatii 12:00 irratti kadhannaadhaan kan eegale yoo ta’u hanga hagayya 29 halkan keessaa 7:30 irratti kadhannaadhaan xumuramutti itti fufeera.

Sagantaan yaa’ii kun guyyaafi halkan osoo wal irraa hin citiin kan gaggeeffame yoo ta’u, guyyaa guyyaa galma lallaba Wangeelaa Mana lubummaa Waliigalaatti; halkan halkan ammoo galma gamoo Waldaa Qulqullootaa keessatti gaggeeffamaa tureera. Yaa’ii waliigalaa kana irratti Abbootiin phaaphaasonni kan argaman yoo ta’u, hojii gaggeessaa Mana Lubummaa Waliigalaa kana ta’an Eebbifamoo Abuna Diyoosqoroos dabalatee, Eebbifamoo Abuna Luqaas, Eebbifamoo Abuna Salaamaa, Eebbifamoo Aabuna Gabri’eel, Eebbifamoo Abuna Inxoons guyyoota kanneen keessatti dabareen argamanii sagalee eebbaafi barumsa kennaniiru.

Sagantaa kana irratti Miseensonni Waldaa Qulqullootaa Wiirtuu hunda irraa dhufan (biyya keessaa hanga biyya alaatti jiran) argamaniiru. Sagantaa kana irrattis qabxiiwwan mariif ka’uumsa ta’anifi hubannaa hirmaattotaa cimsan adda addaa dhiyaataniiru.

Yaa’ii kana irratti waggoota itti aananiif Waldicha kan gaggeessaniifi Koreen Hojii Raawwachiistuu filamaniiru. Akkasumas, Waldaan Qulqullootaa bara 2007-2008tti tajaajilawwan gaggeessaa ture, baasii baaseefi galii galche mara kan ibsu gabaasni dura ta’aa Waldichaan dhiyaateera. Gabaasnii haala qarshii Waldichaa ilaalchisee kan bara tajaajilaa 2006 fi 2007 Odiitara alaan dhiyaatees sagalee guutuun mirkanaa’eera.

Keessumaayyu yaa’ichi Karoora Tarsiimoo (Strategic plan) waggoota 6’n dhufan keessa raawwataman irratti marii gad-fageenyaan gaggeessuun gabbisuun mikaneesseera.

hirmaattonni yaa’ii garee

Hirmaatotni yaa’ichaa gareedhaan ta’uudhaan yeroo marii taasisan

Haaluma walfakkaatuun, Waldaa Qulqullootaa jalatti Pirojeektiin Miidiyaa Afaan Oromoo Hagayya 30 bara 2008 hirmaattota wiirtuulee waldichaa naannoo Oromiyaa irraa dhufaniif dhimma tajaajila afaan Oromootiin kennamu ilaalchisee marii guyyaa tokkoo taasiseera. Sagantaa kana irratti faayidaa afaaniin tajaajiluu, haala tajaajilaafi Pirojeektiin kun hundeeffamee maal akka hojjechaa jiru hubannoon kennameera. Dabalataanis gaheen hirmaattotaa wiirtuulee (godinaafi aanaa) maal ta’uu akka qabu irrattis mariin bal’aan taassifameera.

Kaayyoon pirojeektii kanaa uummanni afaan dhagahuun sagalee Waaqayyoo barsiisuu ta’uun ibsamee tajaajila Mana Kiristaanaa kana daran guddisuuf Kiristaanonni marri akka irratti hirmaachuu qabanis eerameera.

Hirmaattota yaa’ichaa muraasa

Kanaan dura hubannoo akka kanaa bal’inaan hin qabnu turre kan jedhan hirmaattonni marii kanaa kana booda gara aanaaleefi Wiirtuuleetti yeroo deebinu tajaajila afaanii kana cimsinee itti adeemna jechuun waadaa galaniiru.

Manni Kiristaanaa kan Duukaabutotaafi kan hundaa taatee osoo jirtuu tajaajila afaan uummanni dhagahuun kennuu irratti hanqina qabaachuushee kan dubbatan hirmaattonni marii kanaa ammas yoo barfate iyyuu hin dhiisne waan ta’eef uummata sagalee Waaqayyoo dheeboteef qaqqabuu qabna jedhaniiru. Waldaan Qulqullootaa Afaan uummanni dhagahuun tajaajila wangeelaa kana yaaduudhaan pirojeektii kana hundeessee socho’uu isaattis ni galateeffanna jedhaniiru.

Pirojektiin Miidiyaa Afaan Oromoo Waldaa Qulqullootaa kitaabota amantaa addaddaa Afaan Oromoon qopheessuufi hiikuu dabalatee, weebsaayitii Afaan Oromoon, barruulee “Dhangaa Lubbuu”, sagantaa talaviizyinii OBS irratti Afaan Oromoon darbaa jiruufi yaa’ii wangeelaa ji’aa akka qopheessa jiru ni beekama.

Waaqayyoof galanni haa ta’u; ameen!

Leenjiin abbootii Mana Kiristaanaaf kenname

in

                      Leenjiin abbootii Mana Kiristaanaaf kenname

                                                                         Gaazexeessaa Yordaanoos Gonfaatiin

(Kutaa Miidiyaa Wiirtuu Adaamaa)

Mana Kiristaanaa Ortodooksi Tawaahidoo Itiyoophiyaatti Qindeessaafi Qajeelcha Manneen Dilbataa, Waldaa Qulqullootaa, Wiirtuun Adaamaa leenjii mata dureewwan garagaraa irratti abboottii amantaaf kenneera. Abbootii bulchitoota Manneen Kiristaanaafi gaggeessitoota kutaa lallaba Shawaa Bahaa jala jiraniif waldichi magaalaa Adaamaatti guyyoottan lamaaf (Hagayya 21-22, 2008) leenjii kana kennuun xumureera.

Hirmaattota Leenjiichaa

Dhimmoonni leenjiin kun irratti kennames Sirna Bulchiinsa Ammayyaa, Akkaataa Bulchiinsafi To’annoo Maallaqaa, Tooftaalee Walitti bu’iinsa itti hiikan, Waa’ee Gaggeessummaa, Dhimmoota Mana Kiristaanaa Tibbanaafi kkf dha. Leenjiileen kanneen hayyoota barumsa Mana Kiristaanaafi saayinsii addunyaan biyya keessaa hanga biyya alaatti beekamani fi muuxxannoo leenjii kennuutinis beekamtii qabaniin kennamaniiru. Sirna baniinsa leenjichaa irratti hojii gaggeessaan kutaa lallaba Manneen Kiristaanaa  Shawaa Bahaa Maggaabe Tifsiit Mulugeetaa Charinat akka dubbatanitti, Waldaan Qulqullootaa kaayyoo hundeeffameef akka galmaan gahuuf gaggeessittoonni Mana Kiristaanaa sadarkaan jiran tumsa barbaachisu gochuu akka qaban gaafataniiru. Kana malees hojiirra oolmaa leenjichaatiifis harka wal-qabatanii (walitti dhufuun) hojjachuuf akka mijatu caasaa kaa’ameen abbootiin amantaa amantoota mara waliin ta’uun dammaqinaan hojjachuu akka qaban dhaamaniiruu.

Maggaabe Tifsiit Mulugeetaa Charinat (bitaa) fi hirmaattota leenjiichaa muraasa (mirga)

Abbootiin amantaa leenjii kana irratti hirmaachaa turaniis leenjiin akkanaa kennamuun mana amanatichaaf, addunyaa ammaayyoofte keessatti barumsa, dudhaafi seenaa ishee qabattee akka itti fuftu taasisa waan ta’eef cimee itti fufuu qaba jedhaniiru. Leenjiin hayyootaan bifa kanaan kennamu kun “abbootii amantaaf qofa osoo hin ta’iin uummata kiristaanaa, dargaggoota, abbootii amantaa biroofi Diyaaqonoota birattis gadi bu’uun osoo kenname” jechuunis gaafataniiru. Leenjii fudhatan kanatti gargaaramuun nuffii tokko malee yeroo kamuu caalaa dammaqinaan jijjiiramni barbaadamu akka dhufuufi Manni Kiristaanaa ulfina qabduun fuuldurattis akka tarkaanfattu hojjachuuf akka carraaqan waadaa galaniiru.

Walitti qabaan Waldaa Qulqullootaa Wiirtuu Adaamaa Barsiisaa Injiinar Geetinnat Asraat  “waldichi yoomiyyuu taanaan mul’anni isaa gaarummaafi guddina Mana Kiristaanaa waan ta’eef abbootiin amantaa waldichaaf gorsa abbummaa kennuufi kadhannaa taasisuun maddii dhaabbachuu qabdu” jechuun gaafataniiru. Waldichi gara fuulduraattis hojiilee gurguddoo hojachuuf karoorfachuus himaniiru.

                                                                                        

Bara Haaraatti Jireenya Haaraa!

in

Bara Haaraatti Jireenya Haaraa!

“Huccuu moofaarratti uffata haaraa kan erbu hinjiru…” Mat. 9:16

Waasihuun Amanuutiin

Jecha kana kan dubbate Gooftaafi Fayyisaa keenya kan ta’e Iyyesuus Kiristoosidha. Kiristoos yommuu biyya lafaa kanarratti foon namaa uffatee deddeebi’aa turetti fakkeenya addaddaan uummata barsiisaa tureera. Isa kaan qonnaan fakkeessee, isa kaan immoo biqiltuu Wayiniin fakkeessee akka hubataniif itti himaa tureera. Fakkeenya kanaanis isa “Huccuu moofaarrattii uffata haaraa kan erbu hinjiru…” jedhuun ammoo kan barsiise namoonni sagalee Waaqayyoo isaaniif ife kana dhagahuun jireenya isaanii duraanii irraa adda ba’anii jireenya haaraa akka eegalaniifidha. Jireenya duraaniifi isa haaraa walitti makanii adeemsisuun ulfaataa waan ta’eefi. Fakkeenyaaf, namni duraan machaa’aa ture, erga Kiristoositti amaneen booda akkuma duraaniitti machaa’aa “ani Kiristaana” yoo jedha ta’e ofis miidhee namoota kaaniifis fakkeenya hamaa (gufuu) ta’a. Isa duraa caalaa namoota gufachiisuu danda’a, duraan otoo hin beekiin ta’a kan balleessu; amma garuu otuma beekuu waan balleessuuf yakkisaa ni cima. Duraan of qofa miidha ture; amma garuu namoonni isa ilaalanii akka gufataniif daandii saaqa. 

 

Kitaabni Qulqulluus “Isaan xixiqqaa natti amanan kanneen keessaa tokkollee kan gufachiisu hundi, dhagaan daaktuu mormasaatti hidhamee gara galaana guddaatti otoo gatamee isaaf ni waayya ture” jechuun ibseera (Mat. 18:6). Kanaafuu, jireenya cubbuu duraanii keenya qalbii jijjiirrachuun haaromsinee jireenya haaraa kan ta’e Kiristaanummaa simachuu qabna malee kanneen faallaa ta’an lamaan walitti erbuun adeemsa sirrii miti.

Bara haaraatti jireenya keenya isa bara moofaa qabannee ceena taanaan barrisaa unuuf haaraa ta’uu hin danda’u; waliin maknee jiraachuu yoo yallerree waan wal hingitneef bara haaraa irraa faayidaa hin argannu. Wangeelli keenya “huccuu moofaarratti uffata haaraa erbuun” gaarii akka hin taane kan dubbateef, “inni haaraan isa moofaa sana caalaatti waan tarsaasuuf” dha (Maat.9:16). Akka Kiristaanaatti barri haaraan yommuu dhufu jireenya keenya keessaa isa gaarii hin turre dhiifnee isa duraa caalaa fooyya’uuf kan itti tattaafannu ta’uu qaba.

Kiristaanotaaf Kakuun Moofaa fakkeenya bara duraaniiti (bara cubbuufi abaarsaa); Kakuun Haaraa immoo fakkeenya jireenya haaraati. Kakuu Moofaa keessaa garuu hundumtuu hin gatamne; akka hafan kan taasifaman warreen jireenya Kakuu Haraa (mul’ata gonkummaa Gooftaa keenyaa) waliin deemuu hin dandeenyedha. Fakkeenyaaf, dhiigni horii aarsaa Kakuu Moofaa ture; Kakuu Haaraatti garuu dhiiga Kiristoositu fayyina dhala namaaf dhangala’e. Kanaafuu gara Isa jireenya bara baraa nuuf kennutti ceene jechuudha.

Haaluma kanaan, kiristaanonni yommuu bara moofaarraa gara bara haaraatti ce’an wantoota bara haaraatti ce’uu hin malle kan akka cubbuu addaddaa hojjechuu, tajaajila Mana Kiristaanaa keessatti dadhabina agarsiisuu, qalbii jijjiirrachuu dhiisuufi kkf hundumaa ofirraa harcaafnee bara haaraatti kiristaana cimaa taanee nama mootummaa Waaqayyoof qophaa’e ta’uun nurraa eegama.

Bara haaraatti isa duraani caalaatti tajaajila Mana Kiristaanaa keessatti hirmaachuudhaan rakkoolee Manni Kiristaanaa keenya keessa jirtu irraa qolachuuf tattaafachuun barbaachisaa dha. Rakkoolee Mana Kiristaanaa irra gahaa jiran odeessuu qofa ykn akka hojjetamaniif qaama biraa gaafachuu qofa otoo hin taane hanga humna keenyaa gumaachuun, gahee mataa keenyaa bahuun nurraa eegama. Rakkoo keenyaaf namatti quba qabuun sirrii miti. Hundumtuu gaheesaa otoo bahatee Manni Kiristaanaa hunduma bira geessee fayyina lubbuu namootaaf kenniti. Kana keessatti immoo ati, anis, isinis, hundi keenyayyuu gahee guddaa qabna.

Egaa akkuma Qulqulluun Phaawuloos, “Jijjiirama lapheetiin malee addunyaa kana hin fakkaatiinaa” (Rom.12:2) jedhetti yommuu barri haaraan dhufu jijjiiramuu kan qabnu laphee keenyaatiin ta’uu qaba. Waggaan yeroo yerootti ni jijjiirama; haaluma kanaan kiristaanoonni cal’isanii umurii foonii lakkaa’uu qofa osoo hintaane yeroo kanatti gargaaramuun jireenya afuuraan jijjiiramuu qabna. Yaada cubbuu, hojii dogoggoraa, adeemsa xuraa’aafi waan kana fakkaatan irraa gara jireenya gaariitti tarkaanfachuutu nurraa eegama. Jijjiiramni keenyi immoo nama addunyaa kana keessaati fooniin beekamaa ta’e dorgomuu otoo hin taane Kiristoosiin fakkaachuuf yaaluu ta’uu qaba. Akkuma Qulqulluun Phaawuloos, “Ani Kiristoosiin akkuman faakkadhu, isinimmoo anaan fakkaadhaa” (1Qor. 11:1) jedhee akkuma nu gorsetti fakkaachuuf yaaluu kan qabnu Kiristoosiinifi qulqullootadha.

Kunis ta’uu kan danda’u hojii gaarii kiristaana tokko irraa eegamu dalaguun malee maqumaan kiristaana jedhamuun gahaa miti. Abbootiin yommuu makmaakan “Tola hin tolan” jedhu mitiiree? Waan gaariitti ba’uuf baay’ee dadhabuun, tattaafachuun, qormaata hedduu keessa darbanii tajaajiluun dirqamadha. Tajaajila Mana Kiristaanaa keessatti qormaata malee waan yaadan bira ga’uuf yaaduun gowwummaadha. Qormaata sodaatanii jijjiirama eeguunis gowwummaa isa ol’aanaadha.

Dhumarrattis, Waaqayyo uumaan keenya bara haaraa kana bara nageenyaa, jaalalaafi bara Mani Kiristaanaa keenyi tajaajilashee itti cimsattu akka nuuf taasisu eeyyama Isaa nuuf haa ta’u. Ameen!!

Tulluu Qulqullaa’aa (2phex.1:18)

in

Tulluu Qulqullaa’aa(2phex.1:18)

Dn Zalaalam Daggafaan kan hiikame

Jecha kana kan dubbate Qulqulluu Pheexiroosidha. ”Tulluu Qulqullaa’aa” jechuun kan dubbates Tulluu Taabor (ደብረ ታቦር) ture. Tulluun Taabor galaana Galiilaa irraa karaa Kibba-dhihaa km 10 fagaatee kan argamudha. Waa’ee tulluu kanaa wangeela irratti kan ibsame tulluu dheeraa jechuu (Maat.17:1) irraa kan hafe maqaa Taabor jedhee hin ibsine. “Taabor” jedhamuu isaa kan dubbatan duuka buutotni sinoodosii isaanii irrattidha.

Tulluun Taabor galaana irraa olka’insa meetira 572 kan qabu, bakka itti Gooftaan keenya “Namootni anaan eenyu nan jedhu?” jedhee yammuu duuka buutota gaafatu Qulqulluun Pheexiroos “Jiraataa Ilma Waaqayyoo ”jedhee deebiseefiidha (Maat.16:13-18). Dabalataanis waa’een waaqummaa Isaa namaan qofa dhugaa bahamuun gahaa waan hin taaneef Akkeenya Abbaa Isaatiin dhugaa bahuuf duuka buutota sadii Qulqulluu Yaa’iqob,Qulqulluu Yohaannisifi Qulqulluu Pheexiroos gara Tulluu kanaatti fudhachuun waaqummaa isaa ibseeraafi (Maat.17:1-8). Tulluu kana irratti erga du’ee bara baay’ee kan lakkoofsiseefi awwalli isaa Waaqayyoon ala namni kamuu kan hin beekne Musee akkasumas Eeliyaas ibiddaa saragallaan gara biyya jiraattotaatti (B/@r ?ÃêN) irraa waamee ifa Waaqummaa Isaatiin akka namootni yaadan Musees, Eeliyaasis akka hin taane hubachiisera. Inni uumaa Musee fi Eeliyaas malee akka isaanii uumamaa akka hintaanes namoota akkasitti yaadan hundaaf mirkaneesse. Egaa kana booda Tulluu Taabor irratti Akkeenyummaa Isaa,kabaja Isaa, walumaagalatti maalummaa Isaa kan ibse Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoosiin kan arge Qulqulluun Pheexiroos tulluu kana irraa bu’uu hin barbaadne. Kanaaf “Yaa Gooftaa as jiraachuun nuuf gaariidha”jechuun hawwiisaa ibsate. Tulluun Taabor fakkeenya Mana Kiristaanaa keenyadha. Tulluun kun jireenya qulqulleettii Mana Kiristaanaa keenyaa baay’ee mul’ise agarsiisa. Qulqulluu Pheexiroos tulluu kana “Tulluu Qulqullaa’aa” jedhee kan waames kanaafidha

Qulqulluun Pheexiroos Tulluu Qulqullaa’aa kana irraa “as jiraachuun nuuf gaariidha” akkuma jedhe, nuufis Tulluu kanaan kan fakkeeffamte Qulqulleettii Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaariidha. Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaarii kan ta’u maaliifi?

 

1.Boqonnaa sammuu kan ittiin argannu waan ta’eef.

Nageenya keessaa keenya fi boqonnaa sammuu keenyaa dhugoomsachuuf mana Waaqayyoo keessa jiraachuun nuuf gaariidha. Nageenyafi boqonnaa isa dhugaa addunyaaf kan kenne Gooftaa keenyadha. Kanas “Addunyaa fannoo irratti kan boqochiiftu yaa Gooftaa kan akka kee icciitii nuuf ibsu eenyudha.”(QÄs@ XGz!X)jechuun dhugaa nuuf baha. Raajichi Isaayaasiis “deebi’uufi boqochuudhaan ni fayyitu” jedha (Isa 30:15). Kanaafuu Waaqayyo wajjin mana Isaa keessa jiraachuun boqonnaa nuuf kennuusaa ni hubanna. Sababni isaas yammuu gara keessa keenyaa ilaallu gaddaan fudhatamna,gara addunyaa yammuu ilaallu abdii ni kutanna; garuu gara Gooftaa keenya Isa nuuf fannifametti yoo deebine “Isin warri ba’aan isinitti ulfaate hundi gara koo kottaa, anis isin boqochiisa” nuun jedha. Waadaa kanaan boqonnaa dhugaa argachuuf mana Waaqayyoo keessa jiraachuun gaarii ta’uu ni hubanna.

  1. 2.Eebba waan argannuuf

Sirna (kitaaba) Qiddaasee keenyaa irratti “Waaqayyoo Gooftaan keenya hunda keenya eebba afuura Isaatiin kan nu kabaje gara qulqulleettii Mana Kiristaanaa galuu keenya yeroo hunda kan nu tajaajilan Qulqulloota Eergamootaa wajjin tokko nu haa taasisu” jechuun ibsa. Kutaan kadhannaa kuni kan nu agarsiisu Mana Waaqayyoo keessa jiraachuun eebba Waaqayyo irraa argachuuf akka nu dandeeassisu dha.

Mana Isaa keessa jiraachuun nuuf gaarii kan ta’u Waaqayyo tajaajiltoota Isaa irra bulee Ergamoota samii irraas tahe Qulqulloota Wareegamtoota addunyaa keessa jiran eebbiseen nuunis afuura eebba isaaniin nu eebbisa. Eebba kana kan argachuu dandeenyu yoo mana Waaqayyoo keessa jiraachuu filanne qofadha. Kabaja Waaqummaa Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos Tulluu Taabor irratti kan argan barattootni Isaa eebba bara-baraa kana waan argataniif Qulqulluun Pheexiroos bakka kana irraa fagaachuu hin barbaadne; bakki sun bakka eebbaa, bakka tokkummaa, bakka nageenyaafi jaalalaa akkasumas bakka fayyinaa waan taateef. Nuyis eebba duukaa buutonni argatan kana hamma mana Isaa jiraannetti ni arganna. Waadaan Gooftaa inni “kunoo, ani hamma dhuma baraatti yeroo hundumaa isinii wajjin nan jira” jedhus (Mat 28:20) eebbi duukaa buutotaaf kenname dhaloota Isatti amanan hundaaf kennamaa akka jiraatu ibsa

  1. 3.Sagalee Isaa dhaggeeffachuuf

Sagalee Waaqa Abbaa Tulluu Taabor irratti dhageenyeerraa: “kun ilma koo isa ani jaaladhufi itti gammadudha; Isa dhaga’aa” (Maat 17:5) nuun jedheeraati. Har’as Manni Kiristaanaa dhaloota hundaaf gaarii waan taateef, tulluu qulqulleettii boqota Waaqayyoos waan taateef sagalee kana yeroo hunda nu dhageessisti. Namni abdii kan kutu mana Waaqayyoo jiraachuun gaarii ta’uu isaa hubachuu dhabuuni. Tulluu Taabor irratti sagalee Waaqa Abbaa dhagahuun Qulqulluun Pheexiroos “as jiraachuun nuuf gaarii tahuu” kan ibses kanaafidha. Mana Isaa keessa jiraachuun kan nama jajjabeessufi sagalee abdii kan namaa kennu dha. Saamu’eel sagalee Waaqayyoo kan dhaga’e mana Isaa keessa jiraachuunidha. Kanaaf egaa nuufis har’a Tulluu Taaboritti kan fakkeefamte Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaariidha.

Egaa waluumaa galatti Qulqulluun Pheexiroos ergaa isaa irratti “Tulluu Qullaa’aa” jedhee kan ibse qulqulleettii Mana Kiristaanaa ta’uu hubanneerra. Qulqulluun Daawitis Waaqayyo irraa kan barbaadefi kadhate inni guddaan mana Isaa keessa jiraachuu ture. Kabajaa fi faayidaa ishee kan hubatan hundi kan jiraatanifi kan walitti qabaman mana qulqulleettii Kiristaanaa keessattidha. Kabaja, olantummaa, maalummaafi faayidaa ishee otoo hin beekiin kan jibban,kan tuffatan,warri Mana Kiristaanaa guban dursanii ni badu; abidda bara baraanis ni gubatu. Gocha isaanii kana irraa akka of-qusatan Waaqayyo hubannoo isaaniif haa kennu. Gowwummaa isaaniiti malee Waaqayyo kan hojjete namni kamiyyuu hin balleessu. Waaqayyo kan qulqulleesses namni kamuu xureessuu hin danda’u.

Mana qulqullummaa keessa jiraannee, qulqullummaa ishee irraa hirmaannee mootummaa Waaqayyoo akka dhaalluuf fedhaafi jaalala gooftaa keenyaa nuuf haa ta’u; araarsummaan haadha keenya Qulqulleettii Maariyaamii nurra haa bulu. Ameen!!!

Madda :- weebsaayitii Waldaa Qulqullootaa, fuula Amaariffaa irraa, bara 2005

“Kan Amajjii duute Hagayya awwaalamte”

in

“Kan Amajjii duute Hagayya awwaalamte”

Dn Masgabuu kefiyaalehu

Akka sirna Mana Kiristaanaa keenyaatti Soomota akka soomaman ajajaman torban keessaa tokko sooma Filsataati. Soomni Filsataa Hagayya bultii tokko irraa kan eegalu yoo ta’u kan xumuramu ammo Hagayya bultii kudha jahadha. Sooma kana jalqaba kan soome duukabuutota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosidha. Sababni itti duukabuutonni Iyyasuus Kiristoos sooma kana soomaniifis boqochuu haadha keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam wajjin kan wal qabatedha. Dubbiin isaas akkana dha:-

Qulqulleettii Dubroo Maariyaam waggoota 64 lafa kana irra erga jiraattee booda Amajjii guyyaa 21 fedha Waaqayyootiin qulqulleettiin lubbuun ishee qulqulluu foon ishee irraa adda baate.Yeroo kana duukabuutonni Gooftaa foon qulqulleettii dubroo Maariyam awwaaluudhaaf baatanii gara Geetesemaaniitti yeroo deeman Yihudoonni arganii “Kanaan dura Ilma ishee Iyyasuus Kiristoosiin fannoo irratti fannifnee ajjeefnee turre; garuu duukabuutonni Isaa ‘gaafa guyyaa sadaffaa du’aa ka’ee gaafa guyyaa afurtamaffaatti ol bahe, lammatas deebi’ee dhufa’ jechuudhaan akkaa lallaban uummata nu harkaa baasani, kunoo bakka awwaala Isaattis dinqiin adda addaa raawwachaa jira; dhukkubsattoonni biyyoo bakka awwaala Isaa jiru yeroo ofitti diban dhibee isaanii irraa fayyu; unuunis warreen Waaqa isaanii ajjeesanidha jedhanii nu arrabsaa jiru. Amma ammoo waa’ee haadha Isaa kana yoo callisnee dhiifne akka mucaa ishee kaatee ol baate jedhanii nu jeeqaa jiraatu. Kanaaf koottaa walitti qabamnee deemnee foon ishee ibiddaan gubna” jedhanii deemani.(ተአምረ ማርያም; ተስፋ ገ/ሥላሴ ማተሚያ ቤት 1987, fuula 290-302; መጽሐፈ ስንክሳር ነሐሴ 14)

 

Isaan keessaas namni Taawfaaniyaa jedhamu foon haadha keenyaa gubuuf deemee miila siree (sankoorii siree) foon haadha keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam irra jiru harkaan yeroo qabatu ergamaan Waaqayyoo seefii ibiddaatiin harka isaa lamaan irraa kute. Harki isaas irraa citee sankoorii siree sana irratti rarra’ee hafe. Sana booda Taawfaaniyaan gaabbee gara qulqulleettii haadha keenya dubroo Maariyaamitti yeroo boohu harka isaa sana Qulqulluu Pheexroositti himtee fayyisiifteef.

Yeroo kanas Ergamaan Waaqayyoo qulqulluu Gabri’eel foon haadha keenyaa kana duuka bu’aa qulqulluu Yoohaannis wajjin ol fudhatee Gannata keessa muka jireenyaa jala kaa’e. Yeroo muraasa booda qulqulluu Yohaannis gara duukabuutotaa dhufee foon haadha keenyaa Gannata keessa kaahee akka dhufe itti hime. Duuka buutonnis foon haadha keenyaa argatanii osoo hin awwaaliin hafuu isaaniitti baay’ee gaddanii Hagayya bultii tokko Sooma eegalani. Subaa’ee lamaaf (guyyoota 14) soomaafi kadhannaadhaan gara Waaqayyootti boo’aa erga turanii booda Hagayya bultii kudha afur Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos foon qulqulleettii haadha keenya dubroo Maariyaam fidee kenneef. Duukabuutonnis weedduufi faarfannaadhaan deemanii bakka Geetesemaanii jedhamutti awwaalani.

Akkuma Mootichi Daawit dursee afuura qulqulluudhaan guutamee “Gara boqonnaa keetti ka’i” jechuun raajii dubatetti (Faar.131:9) haati keenyas awwaalamtee guyyaa sadaffaatti Hagayya bultii 16 akkuma Ilma ishee du’aa kaatee ol baate.

Daawit faarsaa isaatiin “ Uffata Warqee uffatteefi aguuggattee mootittiin mirgakee dhaabbatti” jedhee akkuma faarfate (Faar.44:9) qulqulleettiin dubroo Maariyaam ol baate mirga Ilma ishee teesse. Kanaaf qulqulluu Yaareed kitaaba isaa Digguwaa jedhamu irratti “ተለዓለት እም ምድር ወበህየ ነበረት ዘምስለ ወልዳ በየማነ አብ ወመንፈስ ቅዱስ” (“[durboon] lafaa gara Samiitti ol baate; samii irrattis Ilma ishee wajjin mirga Abbaafi Afuura Qulqulluu teesse”) jedhee ishii faarfate.

Nutis Sooma duukabuutonni dursanii sooman kana fakkeenya taasifannee Hagayya bultii tokko sooma eegalla. Dhiphuufi rakkina gola keenyaa; yaaddoo keenya mara haadha keenya dubroo Maariyaamitti himanna. Soomaafi kadhannaadhaanis gara Waaqa keenyaatti boonya. Innis akkuma dhiphuu duukabuutota Isaatiif deebii kenne rakkina keenya mara nuuf fura.

Kanaaf sooma keenyaan fayyina akka argannuuf laphee cabeen; qalbii jijjiirrannaadhaan soomuu qabna. Araarri haadha keenya dubroo Maariyaam hunda keenya wajjin haa ta’u-ameen!

“Abiddaafi Bishaan gidduu nu dabarsite, gara boqonnaattis nu baaste”

in

“Abiddaafi Bishaan gidduu nu dabarsite, gara boqonnaattis nu baaste”

                                                     FARSAA DAAWIIT 65/6:12

Dn.Takiluu Haayiluutiin

Manni Qulqullummaa keenya Ortodoksii Tawaahidoo giiftii qopheedha. Kitaaba Qulqulluu bu’uureffachuun Qulqulloota, Toloota, Wareegamtoota isheef yaadannoo ni taasifti. (Faarsa 111/2:6 ). Haaluma kanaan Manni Qulqulummaan keenya yaadannoo qulqullootaaf taasiftu keessaa guyyaa hangafti ergamootaa Qulqullichi Gabri’eelin Waaqayyo irraa ergamuun wareegama Qulqullicha Qiirqoosiifi haadha isaa wareegamtuu Qulqulleettii Iyyeluxaa bishaan danfaa keessaa baase yeroo maraa Adoolessa 19 kabajamee oola. Mannii amantaa keenya seenaa kabaja ayyaana kanaa gabaabumattii akka armaan gadiitti barsiisti.

Barri sun bara Wareegamtootaa ture. Wareegamaa jechuun ragaa ba’aa, waa’ee amantaa ishee sirriifi mootummaa Waaqayyoof jecha kan dhugaa ba’u jechuu dha. Waqtii sana amantaan kiristaanummaa bal’inaan yeroo itti lallabamuu eegalame, kiristaanotaafi mootota biyyattii giddutti sababa amantaa qofaan garagarummaa guddaafi dhumaati yeroo itti godhamaa tureedha. Sababa kanaan jireenyi kiristaanotaa du’aafi jireenya gidduu yeroo tureefi yeroo qorumsa guddaa, dhiigni kiristaanotaa akka lolaa gannaa yeroo lafarra dhangala’aa tureedha. Bara kana wareegamtoota akka warqee ibiddaafi rakkoon dararamaa amantaa isaanitin cimanii dhabatan keessaa daa’imtichi Qulqulluun Qiirqoosifi haati isaa Qulqulleettii Iyyeluxaan isaan tokko. Wareegamaa Qirqoosiin wareegamtoota kaan irra addaa kan isa taasisu umuriin daa’ima ta’uu isaati.

Qiirqoos biyyi isaa Roomaa, Ixaaliyaa, bakkaa Angabeen (አንገቤን) jedhamtudha. Haati isaa Iyyeluxaa, abbaan isaa Qoozimoos (ቆዝሞስ) jedhamu. Bara mooticha hamaa Diyooqilxiyaanos (bara wareegamtoota) –Diiyooqilxiyaanos mudamee waggaa 20ffaa isaatti bara 303 BA, manneen amantaa kiristaanotaa akka barbadaa’an, manneen xa’otaa akka babal’ataan labsiin labsame. Sababa kanaanis kiristaanootni hedduun ari’ataman. Iyyeluxaanis daa’ima waggaa sadii kan ta’e, mucaa ishee Qiirqoos qabattee gara Iqooniyoosittii baqatte. Yeroo sana bulchaa kutaa biyyaatti kan ture mootichi hamaan Ileeskiindiriyoos jedhamu isaan argate. Mootichis baqattoota kana ofitti waamuun waa’ee amantii isaanii gafate. Iyyeluxaanis “yaa mootii xaa’ota waaqessun gaarii ta’uufi ta’uu dhiisuu isaa daa’imti waggaa sadii ni jiraatii isa gaafadh” jechuun deebisteef. Daa’imtichis bakka jiru akka dhufu taasifame, mootichis ‘’ yaa mucaa gammadaa akkam jirta jechuun gaafate, daa’imtichis eyyeen anaaf gammachuun naaf eegameera, siif garuu gaddaafi ilkaan walitti riguutu sii eeggata’’ jechuun deebiseef. Waaqayyo daa’ima kana irraa ayyaana isaa bulcheeraatii mootichaafi ergamtoota isaas ni rifachise, xaa’otaa sanaas ni abaare. Isaanis cimina daa’imtichaa arguun aja’iibsifatan.

 

Mootichis qaana’uun ”okkotee sibiilatti wantoota danfun baay’ee nama gubu danda’an kanneen akka Gagaa(ሰም), Ashaboo, Baruuda(ባሩድ), Muccaa (ሙጫ), adaamii, kkf naquun naaf dhiyeessaa” jechuun hojjettota isaa ajaje. Hojjettotni Ileeskindiriyoosis akkuma ajajaman erga taasisanii booda, “wanta ajajamne hunda raawwanneerra, bishaanis danfeera, sagaleen isaas akka qaqawweessa gannaa ni iyya, laboobni isaas akka halallaa nama waada; bishaan isaas heddu danfuu isaa irra kan ka’e ciqilee 14 ol utaala, egaa waan keessatti darbatamuu/gataman/ ajaji” jechuun gaafatan.

Sababa kiristaanummaa isaaniif qofa kan hidhamanii turan qulqullichi Qiirqoosifi haati isaa Iyyeluxaan “danfaa kanatti akka gatamaniif, hiikaa fidaa” jechuun mootichi isaan ajaje. Bishaan danfaa keessatti gatamuun yeroo afeelaman akka ilaalaniifi, warra abiddichaan gubatan ilaaluun akka sodaataniifis /amantaa kiristaanummaa akka jibbaniifis/ namootni hedduun waamamanii turan.

Yeroo kana qulqulleettiin Iyyeluxaan sagalee danfaa bishaani yeroo dhageessufi yoo argitu ni rifatte; kabaja isaaniif qophaa’e gonfachufis ni sodaatte. Mucaan ishee Qulqullichi Qiirqoos garuu ayyaannii Afuura Qulqulluu isa guutee akka duubatti hin deebineefis isa ciimsee, isa jajjabesse.

Haadha isaatiinis “Yaa hadhaa koo okkotee sibilaafi bishaan danfaa kana ilaaltee hin sodaatiin, hin dhiphatiin; Waaqni Anaaniyaa, Azaariyaafi Misaa’eeliin abidda boba’u keessaa isaan basee nuu walii jira ,nuunis bishaan danfaa kana keessaa nu oolcha” (Dan 3:1-30) jechuun jajjebesse. Haadha koo rakkoofi gadadoo addunyaa darbu kana irraa hafuuf jecha abidda bara baraatti gubachuu filattaa? Kun sitti haa hafu; amma Waaqayyo nu waliin jiraatii nu gargaara. Sosinnaa barsiisota sobdootaa (K. Sosi 1:12), Dani’eeliin afaan leencaa keessaa kan baase (Dan.6:22) Waaqayyo bishaan danfaa kana keessaa nu baasa” jedheen. Garuu haati isaa gorsa mucaa ishee ,kan ishee obsisiisufi cimsu waan hin dandeenyeef, Qulqullichi Qiirqoos ija isa gara saamiitti ol kaasuun ”yaa Waaqayyo gooftaa, garbittii kee dhala kee keessaa kan footu yoo ta’e anaanis kitaaba kee keessaa na haqi. Hundee [haadha] gubdee firii [ilma] eebbisuu feetaa? Kana taasisuuf arjummaan kee si dhorka. Jirma isaa muraa gubaa, baala isaa qofaa hambisaa hin jettu, ati gaarii waan taateef baala isaas hundee isaa waliin eegaa jetta. Yaa Gooftaa Diyaabiloos ‘warreen abbaa aangoo irraa ani jabaadha; qulqulloota kee mo’adhe; dallaa kee keessaa hoolaa tokko fudhadhee’ jechuun akka of hin jajneef haadha koof obsa, dandeettiifi humna Afuura Qulqulluu kee kenni”, jechuun kadhatee. Yeroo kana Diyaabiloos Iyyeluxaa biraa battalumatti bade. Kana booda Iyyeluxaanis “mootummaa Waaqayyoof abbaa kan naaf taatee, yaa mucaa koo ati kanaan booda abbaa kooti, anis mucaa keeti, guyyaan ati dhalattee kan eebifamtedha’’ jetteen. “Waaqni kee humna naaf kenneera; Qabsuura nurraa eegamu taasifnee moo’icha haa gonfannu. Kunoo okkotee sibilaa keessatti bishaan danfu yoon argu bishaan qabbanaa’aa ta’ee natti mul’ateera” jetteen.

Qulqullootni lamaan kunis bishaan danfaa keessaatti darbataman. Battaluma sana hangafni ergamootaa Qulqulluu Gaabri’eelin samii irraa ergamuun bishaan danfaa fannoo Kiristoosiin mallatteessuun qorrisiiseera; labooba ibiddaas dhaamseera. Wareegamtotni kunis osoo hin gubatiin, bishaan danfaa keessaa eegumsa Waaqayyoofi gargaarsa ergamtichaan bahaniiru. Eergamtootni Waaqayyoo yeroo gaddaa, gammachuu, dhiphinaa, sodaa, warreen isaan sodaatan cina ni buufatu, (Farsaa 33/4:7 Ho.Duk 5:19; 12:11) badii keenyaaf Waaqayyoon dhifama nuuf kadhatu (Luq 1:19, Xoob. 12:15).

Gooftaan akkuma mooticha Daawit irra bulee dubbate gochaan isaa raajii dha. Warrootni hamoon yoo mataa isaani ol ol qaban illee harki araara isaa bal’aa waan ta’eef abiddaafi bishaan danfaa, rakkoofi gidiraa gidduu nu dabarsa (Far 65/6:12), lafa onaa irraa gara lafa boqonnaatti nu baasa. Abbootiin kenyaa kanaaf “Waaqayyoon tiksee kooti, kan na dhabsiisu hin jiru” jechuun kan dubbatan (Far 22/3:1-6). Kanaafuu nuyis jaalala Kiristoosiifi amantaa keenyatti cimuu qabna. Ifni addunyaa Qulqullichi Phaawuloos “jaalala Kiristoos irra kan adda na baasu maali?” (Room 8:36) akkuma jedhe, yeroo tasgabbiis ta’e yeroo dhiphinaa amantii keenyatti cimuu jaalala Waaqayyoof qabnus jireenyaa qabatamaan ibsuun hunda keenya irraa eegama (2Ximo 4:2).

Walumaa galatti yaadannoo kabaja ayyaana kana yeroo taasifnu, salphumatti qulqulloota wareegamtoota kana irraa wantoota gurguddoo sadii hubanna. Kunis:

  1. Hanga dhumaatii amantaa keenyaan cimuu akka qabnu;
  2. Waaqayyoon warreen isaan abdataniitti dhiyoo, kan isaan hin leyasiifne (Far 25:3), fi Waaqni waaqessinu Waaqa fayyisuufi abiddaafi bishaan keessaallee nu baasee gara boqonnaatti kan nu ceesisu ta’uu; fi
  3. Ergamootni qulqullootni yeroo maraa akka nuuf dhaabbatan, fayyina akka argannuf akka nuuf ergaman ni hubanna.

Nuyi kiristaanotni amantaa keenyaan cimnee, hojii gaarii hojjennee akkuma Qulqulloota Qiirqosiifi Iyyeluxaa ragaa baanee, addunyaa hamaa kana irraa fagannee, gaarummaa Waaqayyoo, kadhannaa Ergamootaa, araarsummaa haadha keenya Dubroo Maariyaamitti amannee, gaabbii gallee, kabajamaa fooniifi qulqulluu dhiiga Gooftaa fudhannee dhaaltota mootummaa Isaa akka taanuuf Waaqayyoo nu haa gargaru.

Eegumsi hangafa Ergamoota Qulqullu Gabri’eelii, wareegamticha Qulqulluu Qiirqoosifi hadhaa isaa Qulqullettii Iyyeluxaa nuu waliin haa ta’uu.

Madda:

v  Sinkisaara ji’a Adooleessa, Guyyaa 19.

v  Dirsaana Q/Gabri’eelii

v  Weebsaayitti Waldaa qulqullota fuula Amaariffaafi Barruulee Hamer

YEROO GANNAA (ዘመነ ክረምት)

in

YEROO GANNAA (ዘመነክረምት)

Kutaa 1ffaa


Yeroo gannaa jechuun yeroo bishaanii jechuu dha. Sababni isaas bishaan yeroo kana keessatti ol’aantummaa waan argatuufidha. Bishaan guyyaa Dilbata(Sanbata guddaa )kan uumame yammuu ta’u,iddoofi daangaadhaan kan murta’e garuu guyyaa Wiixataati. Daangeeffamni isaas bakka afuritti kan murtaa’edha.

  1. Bishaan inni jalqabaa dachee gaditti qilleensa malee kan dachee baate isa jiru dha.
  2. Bishaan inni lammaffaa naannoo addunyaa naageebi (ናጌብ) fi Admaas gidduutti heemooti fi Leewaatiin (ሔሞትእናሌዎታን) marsamee kan jiruu fi Galaana (ዉቅያኖስ) jedhamuudhaan kan waamamudha. Qaamni bishaan kanaa Biiftuun yammuu baatuufi galtu ifni ishee waan irratti bahuuf balaqisni galgalaafi ganamaa addunyaa kana irratti guutee argama. Sababa duumessaatiiniis gara samiitti ol ba’ee erga bittinnaa’een booda gara garaa dachee keessa seena.
  3. Bishaan inni sadaffaa addunyaa kana keessatti laga burqituu kan ta’e uumamtoota hundaa kan gargaaru, namootaafi horii dheebuu kan baasu,biqiltoota, kuduraafi muduraaf kan ta’u, fedhii nyaataa kan bakka ga’u, walumaagala uumamtoota hundaa kan tajaajilu qabeenya hundaa kan ta’e hiyyeessis sooressiis wal -qixaan kan itti fayyadamaa jiru dha. Samii (ጠፈር)kan inni hojjetame bishaan irraa waan ta’eef, ho’ina aduu irraa kan ka’e akka hin diigamneef qileensa irratti bishaan haanoos (ሐኖስ) jedhamu gubbaa isaa irratti akka ta’u ta’eera.
  1. Bishaan inni arfaffaa samii ool kan jiru Haanoose kan jedhamu bishaan daangeeffame jechuudhaan kitaabni Aksimaaroos (አክሲማሮስ) ni ibsa.

Ganna jechuun turtii yammuu ta’u lakkoofsa yerootifiis ni gargaara. Fakkeenyaaf iddoo tokko tokkootti ganna meeqa turte jechuudhaan yeroo turtii isaanii addaan baafatu. Hiikaan isaas yeroo bokkaa,duumessaa,biqilaa,sagalee Bakakkaan kan itti dhaga’amu, lagni (galaanni ) kan itti guutu kan goge kan itti margu jechuudha. Yeroo kanatti bal’inaan barumsi kennamu argamsiisaafi argama uumamaa ,waa’ee nyaataa fi jireenya bal’inaan kan dubbatamu waan ta’eef Uumaafi Uumamaa ,barsiisaa fi barataa, dhiyoofi fagoo adda baase kan nama agarsiisuufi kan dhunfaa ofiis ta’e kabaja eenyummaa nama kaanii kan itti baranuudha. Yeroon kun yeroo

gannaa jedhamee waamamus of keessatti kutaalee adda addaa waan qabuuf bal’inaan ilaaluudhaaf akka nutti tolutti yeroo gannaa bakka sadiitti qoodna.

v       Galma gannaa 

v       Gidduu galeessa gannaa

v       Dhumata gannaa

Galma Gannaa (በዐተ ክረምት ) :Galma gannaa jechuun kan beekamu Waxabajjii 26 kaase hanga Adoolessa 19 gidduu guyyoottan jirani guyyaa 23 dha.Yeroo ykn waxabajji 26 hanga Adooleessa 19 tti lafti qonnaan qootame kan qopha’e waan ta’ef sanyiin ni faca’a , kan faca’es kan itti biqilu, ho’ina aduu irraa kan ka’e mukeen googani hundi baala baafachuu kan itti jalqabanidha. Kutaa itti aanutti yeroo kana keessatti barreeffamoota Kitaaba Qulqulluufi kitaabota kaanirras dubbisuudhaan kan dhiyeessinu ta’a.

Ganna kana keessatti roobni roobu kan eebbaa ,kan nagaa, sanyii facaasame kan biqilchu akka nuuf ta’u horiin kan itti furdatu akka nuf ta’u Eeyyama Waaqayyoo nuf haa ta’u ,araarsummaan giifti keenya Dubroo Maariyaamii nu irraa hin fagaatiin. Ameen!!!

Wareegamtoota Amma du’aatti kan amanamte ta’i mul.yoh.2:10

in

Wareegamtoota

Amma du’aatti kan amanamte ta’i mul.yoh.2:10

Wareegamtoota jechuun kan ragaa bahan,waa’ee amantaa isaanii dhugaa bahanii wareegamummaan kan du’an jechuu dha. Kanaaf Qulqulloonni Wareegamtoonni waa’ee Waaqa isaaniif dhugaa baatuu ta’anii kallattii adda addaan rakkoo isaanitti dhufu hunduma danda’anii maqaa kana argachuu danda’aniiru. Isaanis Waaqa isaanii abdii godhatanii mo’icha argachuu danda’aniiru. Amma du’aatti waan amanamaniif Waaqa isaanii biraa gonfoo jireenyaa argatani. Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos mul’ata Yohaannis kana irratti “hanga du’aatti kan amanamte ta’i, ani gonfoo jireenyaan siif kenna” jedhe. Kanaaf amma du’aatti warra amanamaniif gonfoo jireenyaa laateefii.

Qulqulluun Phaawuloos “ Waa’ee keetiif guyyaa hundumaa ni ajjeefamna; akka hoolota qalamaniitti lakkaa’amne,kana hundumaa garuu Isa nu jaalateen mo’attootarra ni caalla” Jechuun ibseera (Rom.8:36). Kanaaf Waaqayyo waan isaan jaallateef, Isaanis jireenya isaanii guutuu Waaqayyoon waan jaallataniif mo’icha argatani. Kana jechuun Waaqayyo kan isaaniiti, Isaanis kan Waaqayyooti. Waaqayyo immoo kan Isaa kan ta’e ni eega,ni tiksa. Isaa 43:1-3: “yaa Isiraa’el kan si tolche Waaqayyo akkana jedha,bilisa si baaseera hin sodaatiin,maqaa keenis si waameera ati kan kooti,yammuu ati bishaan keessa ceetus bishaan si fudhatee hin badu;abidda keessa yommuu darbitu hin gubattu, laboobni ibiddaas si hin qabatu” jedha. Waan kana ta’eef rakkoo diinni qopheessuun Wareegamtootni lubbuudhaan homa tokko illee hin miidhaman.

Wareegamtootni jireenya isaanii hundumtuu dhugaan kan guutame dha. Dhugaan immoo amma dhumaatti ni dhaabbata. Fakk 12:19 : “Arrabni dhugaan amma bara baraatti ni dhaabbatti,arrabni sobduu garuu amma libsuu ijaati” jedha. Waan kana ta’eef Wareegamtootni Qulqulloonnis Waaqa dhugaaf dhugaa bahanii gonfoo jireenyaaf gahaniiru. Kennaa Waaqa Isaanii biraa argatan bira ga’uuf fooniin rakkoon akka isaan mudatu beeku. “Dhugumatti Iyyasuus Kiristoosiin,Waaqayyoon fakkaatanii jiraachuu warri fedhan hundumtuu ni ari’atamu. Garuu namoonni hamoonnifi dogoggorsitoonni ofii dogoggoraafi namoota kaanis dogoggorsaa hammeenya isaaniitti caalaa deemu. Ati garuu isa baratteefi hubattetti ciminaan jiraadhu; eenyu fa’i irraa akka baratte waan beektuuf.”2xim 3:12. Egaa bara keessa jirru kana yeroo namoonni waan baratanifi hubatan dagatanii dogoggoraan fudhatamaa jiru waan ta’eef waan baranneef hubanneen jiraachuutu nurraa eegama.

Karaa biraa Abbaan keenya Qulqulluun Efreem galata Dubroo Maariyaamii kan guyyaa Kamisaa keeyyata 6ffaa irratti “Wareegamtootni dhugumatti waa’ee Mootummaa Waaqayyoof jedhanii mi’aawaa biyya lafaa ni tuffatani; du’a hadhaawaas ni obsani” jedha. Kanaaf Wareegamtootni fooniin yoo du’aniyyuu lubbuun bara baraaf akka jiraatan waan beekaniif hundumaa obsaan dabarsaniiru. “Karaa hundumaa ni dhibbatamna,garuu hin dhiphannu;ni ceeqamna,garuu abdii hin kutannu. Ni ari’atamna,garuu hin gatamnu;lafaan dha’amna (kuffifamna), garuu achumatti hin hafnu. Iyyasuus jiraataa ta’uun Isaa nurratti akka mul’atuuf,yeroo hundumaa du’a Iyyasuus dhagna keenyatti baannee ni adeemna.” Jechuun Qulqullichi ni dubbata (2Qor 4:8-10). Nutis har’a daandii Qulqullootarra adeemnee eebba isaan argatan argachuuf bu’aa biyya lafaa ilaaluu dhiisnee jireenya mootummaa Waaqayyoo ilaallee jabaachuu qabna. “Ol kan jiru yaadaa malee lafarra kan jiru miti” akkuma jedhame (Qola.3:2)

Egaa kana hundumaa goonee, karaa Wareegamtoota Qulqullootaa irra deemnee amma dhumaatti warra amanaman akka taanuuf arjummaan Waaqa keenyaa,kadhannaan Dubroo Maariyaamii,Eegumsi ergamootaa,kadhannaan Qulqullootaa nu haa gargaaru. Ameen!!!

Sooma Duuka Bu’ootaa

in

Sooma Duuka Bu’ootaa

Dn Takluu Haayiluun

Soomii jechuun dhisuu, of dhorkuu, lagachuu, fedha foonii fedha lubbuuf bichisiisuu jechuu dha. Soomiin bara Kaakuu Moofaa irraa kaasee hangaa ammaati kan jiru, gara fulduraattis kan itti fufu dha. Raajootni Waaqayyoti kan dhiyaatan (Kessa Deebii 34:28), badii cuubuu jalaa kan ittin ba’amuu (R.Yona 3:5-10), Diinni kan ittiin mo’aamu (Maat 4:21; 17:21), tajaajilaaf kan qophoofnu (Yoha 13:3;4:25), kabajaa kan argannu (Duuka 10:20) ….Soomani. Soomiin wanta eegneefi kadhanne qofaa kan ittin argannuu osoo hin ta’iin wanta nu barbaachisu maraa kan ittin argannu dha.

Bakka amantaan jiruti yeroo hedduu soomiin ni jira. Mannii amantaa Ortodoks Tewaahidoo Itiyoophiyaas sooma mataa ishee yeroofi waqtii garaagaraatti addaan qooddee ni qabdi (Zak 8:19). Soomiin Duuka bu’ootas gosa sooma labsii keessa isa tokko ta’ee soomota akka seera manaa qulqullumaatti yeroo maraa Wiixata eegalan sadeen (Soomii Gooftaa, Sooma Saba Nanawwee, fi Sooma Dukaa bu’otaa) keessaa isa tokko.

Soomiin kun lakkofsaan guyyaa murtaa’aa hin qabu. Haa ta’uu malee soomiin kun akka mana kiristaanaa Ortodoksii Itiyoophiyaatii waggaa waggaan ayyana guyyaa shantamaaffa /Pharaqiliixoos/ bulee akka soomamuufi yeroo hundaa Adolessaa 05 akka hiikamu /xumuramu/ seerri mana amantaa ibsa. (Fitihaa Nagastii Keyyataa 15 key. Xiqaa 569).

Soomiin kun Amantoota duraanii biratti sooma Loltoota jedhamuun beekama. Bara durii loltoonii dirree waraanaa deemuuf ykn si’a dirree waraanaa irraa deebi’an dogogora dalaganiif ni soomu ture. Duuka buutotni Gooftaas Lallaba wangeelaaf dirree waraanaa hamaa kan taate addunyaa kana irraa deddebi’uun barsisuun, seexana baasuun, namoota barsiisuun cuuphuun hordoftoota Kiristoos taasisuun isaaniin dura sababa soomaniif soomii loltootaa jedhama.

Soomiin Duuka bu’ootaa sooma kaan irra adda kan isa taasisu Gooftaan keenyaa Iyyasuus Kiristoos afaan Isaatiin raajii dubbachuufi isaatini. Kunis yeroo Gooftaan keenya biyya lafarra deddeebi’ee barsiisutti warreen Farisoota itti dhiyaachuun ‘’Duuka bu’ootni Yoohaannis maaliif heddu soomuu kadhannaas maalifiin taasisuu, Duuka buutotnii kee garuu kan hin soomnee maalif?‘’ jechuun yeroo gaafatanitti, Gooftaan akkas jedhee deebbiseef “Miinzootni osoo misirroon isaan waliin jiruu gadduun isaan barbaachisaa? Garuu yeroo misirroon isaan irraa adda ba’uu ni dhufaatii waqtii sana ni soomuuu”. Huccuu haarawaa irratii kan moofaa erbu hin jiru, erbaan isaa uffata tarsaasatti, tarsa’uun isaas kan caalu ta’a. Okkotee moofaatti daadhii waynii harawaa kan naqus hin jiru, osoo naqame garuu okkotee /gaanii/ san ni cabsa. Daadhiin Wayniin suniis ni dhangala’a. Okkoteen sunis ni bada. Garuu daadhii waynii harawaa okkotee harawwatti naqu, lamaanuu achiin wal eeguu. (Maat 9:14-17 Luqa. 5:33-39)

 

Barruu kana keesssatti Gooftaan keenya “yeroo misirroon isaan irraa addaan ba’u ni dhufaatii waqtii san ni soomuuu” kan jedhee kuni raajii waa’ee sooma kanaaf dubbatame dha. Akkasumas jechi kun sooma kanaaf beellama kenna. Kunis misirroon yeroo irra addan bahuu jechuun ibsamee. Kanaafuu, soomiin Dukka bu’ootaas Ol bahuu Gooftaan /በዓለዕርገት/ booda malee hin eegalu. Kunis mannii amantaa Ortodoksii gocha ishee kamiifuu hagam Kitaaba Qulqulluu irratti akka hundooftu mul’isa.

Soomiin kun ayyaana Ol-bahuu /ዕርገት/ irraa guyyaa kudhan /10/ booda eegalama. Kunis qaamni Dukaa bu’ootaa hangaa Afura Qulqulluun isaaniif bu’utti guutummaa guutuutti qophaa’aa ta’uu dhiisuu isaa nuuf mirkaneessa. Kanas Gooftaan keenya “erbaa moofaa ……” akkasumas “okkotee moofaa …..” jechuun ibseera.

Haaluma kanaan Duukaa buu’otni jajjabeessaa kan ta’e Afuura Qulqulluun erga haaromsamanii booda akka sooman ni arganna. Kutaa dubbii barumsaa Gooftaa waa’ee sooma Duukaa bu’ootaaf barreeffame keessatti dubbii ijoo sadii arganna. Mee isaanin gabaabumatti haa ilaalu.

          1.“Miinzootni osoo Misirroon isaa waliin jiru gadduun isaanirraa hin eegamu.” Miinzoota kan jedhaman kanneen akka Yohaannis Cuuphaa warreen “gaabbii galaa” jechuun daandii qulqulleessan, warreen wangeela barsiisanifi namoota daandii Kiristoositti fidani dha. Hojiin miinzotaa misirree dubra gara misirrootti fiduu waan ta’eef haaluma kanaan miinzoota jechuun Duuka buu’oota jechuu dha. Iyyesuus Kiristoos misirroo (dhiiraa) yoo ta’uu manni qulqullummaa (kiristaanootni) immoo misirree (dubra) fakkeefamu (2Qor 11:2, Yoh 3:29). Kanaafuu, miinzootni misirroo gammachisuuf jecha rakkoo kamiyyuu ciiniinnachuun dabarsu malee fuula misirrootti hin gaddani. Soomni barbachisaa ta’u iyyuu Gooftaan osoo isaan waliin jiruu akka soomuu hin qabne nu hubachiisa. Gaafa inni isaan irra adda bahe garuu (Jimaata gaafa warra Ayihuudotaan fannifamee irraa hanga Dilbata du’aa ka’umsa isaa arganitti fi erga inni gara saamiitti olbahee) booda akka soomuu qaban nu agarsiisa. Fakkeenya kana keessatti soomiin gaddaan fakkeessameera. Soomuun gammachuun isaa lubbuudhafi malee fooniif miti. Foon hanga sooma barutti soomni adabbii isaati. Kanaafuu soomaan lubbuu malee foon hin gammadu. Sababa kanaaf soomiin Kitaaba Qulqulluu keessatti bakka heddutti gadda, rakkoo, booyicha waliin walqabatee dhiyaata. (Iyuu’eel 2:12)

           2.“Huccuu harawaa irratti kan moofaa haguuguu /erbuu/ hin jiru, erbaan isaa uffata tarsaasaatti, tarsa’un isaas kan caalu ta’a.” Namni huccuu hodhu uffata harawaa irratti huccuu moofaa hin erbu. Kunis huccuu balleessuufi midhagina isaa dhabsiisuu ta’a. Inni harawaan sanis sababa isa moofaatti dafee gatama. Fakkenya kana keessatti ogessaa huccuu hodhuun kan fakkefame Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoosi dha. Huccuu erbaan kan fakeffamee sooma Kakuu Haaraa Gooftaan hundeesse yoo ta’u, huccuu moofan kan fakkeefame jireenya Duuka bu’ootaati. Akkuma fakkenya kana irra hubannutti namootni uffata Gooftaati. “አልባሲሁሰለክርስቶስመሃይምናንእሙንቱ” (“Uffatni kiristoos amantoota) akkuma jedhu. Kiristaanotni huccuu Kiristoos yoo jennu kabaja Waaqayyo ni muldhisu jechuu keenya. Kunis uffatni kabaja namaa sababa muldhisuuf.

Gama biraan, Kiristoos namootaaf huccuu isaaniitti “Isin warreen Cuuphamtan Kiristoosin ufattaniitu” akkuma jedhu qulqullichi Phaawuloos (Gala.3:27). Kiristoos immoo uffata amantootatii yoo jennu fayyaa, midhagina, golgaa badii fi kabaja isaaniiti jechuu keenya.

Sooma kana keessatti erbaan fakkeefamuun isaa erbaan wanta wal dhabee fi wal irra fagaatte akkuma wal-qunnamsiisu, soomiinis fedha garaa garaa kan qaban fooniifi lubbuu tokko waan taasisuufi (walitti fiduufi) dha.

Huccuu haarawwaa irratti kan moofaa erbuun hin jiru, dacha’an/erbaan/ isaa uffata tarsaasaatti, tarsa’uun isaas kan caaluu ta’a jechuun Iyyesuus kiristoos qaamni duuka bu’oota cubbuun osoo dadhabee /mofa’ee/ jiruu osoo isaan hin jajjabeessiin/hin haroomsiin/ seera haarawaa tolchee ykn sooma sooma jedhee akka isaan hin ajajnee fi qaamni isaanii yeroo Afuura Qulqulluun haromsamu garuu akka soomuu qaban muldhisa. Kunis waaqayyo dandeetti keenya malee ba’aa akka nutti hin feene fi abbaa gaarii nu caalaa nuuf yaadu ta’uu isaa agarsiisa. Innis yeroo sana Duuka bu’ooni waan gochuu hin dandeenye taasisa jedhees isaan hin ajajne, yoom akka ajaju ni beekaati. Isiraa’elootaaf osoo garbummaan jiraanii ajaja kurnan kan hin kennineef kanaafi. Garbummaan osoo jiranii waan barbaadan dalaguun waan hin danda’amneef. Waaqayyos dhala namaa hanga humna isaa malee humnaan isatti olitti ba’aa itti hin fe’u. Nuyis akkuma isa irraa baranneen gochuu kan qabnu haaluma kana dha.

    3.‘’Okkotee moofaatti waynii harawaa kan naqu hin jiru, osoo naqamee garuu okkotee /gaaniin/ sun ni caba. Daadhiin Waynii sunis ni dhangala’a. Okkoteen sanis ni bada. Garuu daadhii waynii harawaa okkotee harawwatti naquu, lamaanuu achiin wal eegu.’’ Okkotee moofaan kan fakkeefame jireenya Duuka bu’ootni osoo Afuura Qulqulluu hin argatiin turan, daadhii waynii haarawwan immoo sooma Gooftaan wangeelan bu’uuresseen fakkeefama. Daadhii waynii haarawaa kan naqnu okkotee haarawaatti akkuma ta’e sooma Kakuu Haarawwaa ishee jalqabaa Duuka bu’ootni soomuu kan qaban erga Afuura Qulqulluu fudhatanii ta’uu isaa hubanna. Cimina afuuraan (lubbuun) foon keenya ceephaana: “jilbi koo soomaan dadhabe, qaamni koos dhadhaa dhabee huuqqate” Far 108:24, akkuma jedhe qulqulichii Daawitti.

Egaa namootni heddun sooma bu’uura Kitaaba Qulqulluu akkanattii qabu kana ‘’kun kan warreen lubootaati, kan warren jaarsotaati, Dur hin turre kan dhiyoo dhufe’’ jechuun dogoggoranii namoota biroos ni dogoggorsu. Soomuu dhiisuuf sababa barbaaduu irra sababa barbaadanii soomuutu gatii guddaa qaba. “Hiyyeessi hiyyummaan isaa iyyuu sooma, Itiyoophiyaa keessa jiraachuun ofumaafu soomii dha” akkaa jedhan Waaqayyo irratti baacuun adabbii cimaa fida. “Kun soomii lubootaafi jaarsoolii ti” yoo jennu immoo sooma barsiisuun lubootafi jaarsoolii qofaaf akka ta’e; akkasumas fayyinni kan barbaachisu, cubbuu kan dalagu isaan qofa jechuu keenya.

Duuka buu’otni akkuma ajajamaniin addunyaa kana deemanii barsiisuu isaanin dura jalqaba sooma soomani. Duuka bu’ootni hin soomne jechuun fakkenyii armaan oliitti Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos dubbatte soba jechuu dha. Galannii Waaqayyoof haa ta’uuti jechi Waaqayyoos rawwateera duuka bu’ootniis isaas soomaniiru.

Walumaagalatti, ergaa guddaan sooma kanaa Duuka butootni Gooftaa irraa kennaa Afuura Qulqulluu akkuma fudhataniin jireenya isaanii soomaanfi tajaajiilaan Waaqa isaaniif kennaniiru; tajaajilaaf ba’uun dursas jireenya isaanii soomaan eegalaniiru. Kanaafuu nuti kiristaanonnis tajaajila Afuuraa hundaa dursa jireenya keenya maraa Waaqayyoof kennu akka qabnu nu barsiisa. Nutis soomii kana soomnee cubbuu irra kan hafe wantii yaadnufi hojjetnu maraa akka nu raawwatamu sugni Duuka buu’otaa, gargaarsi Ergamootaa, araarsummaan hadha keenya dubroo Maariyaam, kadhannaan Qulqullootaa, arjummaan Waaqayyoo nu waliin haa ta’u.

Madda:

v  Waangelaa Maatiwoos dubbisaa fi hiikaa isaa

v  Website waldaa qulquulotaa Amaariffaa

v  Fitihaa Negestii    

AYYAANA PHARAAQLIIXOOS

in

AYYAANA PHARAAQLIIXOOS

Dn katamaa Taganuun

Ayyaanoota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos isaan gurguddoo salgan keessaa ayyaanni Pharaaqliixoos isa tokkodha.Ayyaanni Pharaaqliixoos du’aa ka’umsa isaan booda gaafa guyyaa shantamaffaa ni kabajama. Akkuma beekamu yeroon ayyaanni du’aa ka’umsi Gooftaa kan dhumatu guyyaa kanatti. Pharaaqliixoos Qaama sadan keessaa isa tokko kan ta’e itti waamama maqaa Afuura Qulqulluuti. Hiikaan isaas kan nama jabeessu, nama birakan dhaabbatu ,kan gargaaru ,jechuudha.

Warrootni Ayihuud wagga waggaan ayyaanoota kabajan keessa inni tokko Ayyaana Asheetaa (በዓለሰዊት)ture. Biyyoota hunda keessatti kan bittina’aniifi biyya keessas kan jirani warrootni Ayihuud ayyaana faasikaa ayyaanefachuudhaaf erga sassaabamaniin booda guyyoottan shantamaaf godoo ijaarrachuudhaan hoolaa qalatanii magaala Iyyaruusaaleem keessatti ayyana faasikaa nikabaju turani. Guyyaa shantamaffaatti xumura ayyaana isaanii raawwatanii gara biyya dhufanitti deeb’iu. Guyyaan kun warroottan Ayihuud biratti qooqa Giriikiin” Phanxe Qosxe “/Guyyaa shantamaffaa jedhame waamama.

Akkuma Warrootni Ayihuud guyyaa shantamaffaa biyya garaa garaa irraa dhufanii kabajani, Duukaa bu’oottoonni Gooftaas du’a barbadeessee erga du’aa ka’en booda gaafa guyyaa afurtamaa gara samiitti ol ba’uuf yennaa qophaa’etti dursee barattoota isaatiif “samii irraa humna hanga uffattanitti Iyyaruusaaleem keessa tuuraa” jechuudhaan akkaataa ajajeen guyyaa sanaa jalqabanii Waaqayyo galateeffachaa , eebbisaa Mana Qulqullina keessa jiraatani .Luq.24;49-53

Barattoonni isaas laphe tokko ta’uun mana haadha Maarqos “Tsirha-Tsiyoon” jedhamtee waamamtu keessatti sassaaabamanii osoo jiranii gaafa guyyaa shantamaffaa qileensa isa guddaa kan fakkaatu sagaleen samii irraa dhufe. Manni isaan keessa turanis Afuuraan ni guutame. Boba’a ibiddaa fakkaachuudhaanis tokko tokko isaaniirra qubate. Dursee akka kun ta’u “isin garuu guyyaa muraasaan booda Afuura Qulqulluutiin ni cuuphamtu” jechuun kan barreeffame gaafa Afuurri Qulqulluu isaanirra bule raawwatame .Hoj.Erg.1;5

Afuurri Qulqulluu Isaan irra erga buleen booda wanti raawwatame:

  1. Qooqa haaraa dubbachuu :Osoo Afuurri Qulqulluu isaan irra hin buliin qooqni isaan beekani ykn duubatani Ibraayisxi qofa ture. Erga Afuurri Qulqulluu irra buleen booda garuu qooqa 71 dabalameef qooqa 72 addunyaa keessa jiran hundaan dubbatan (kitaabni ወተናገሩበነገረኩሉበሐውርት akkuma jedhu). Qooqa yennaa jennu kan abbaa qabu ,kan hawaasni itti fayyadamu kan beekamu ta’u qaba. Hoj.Erg.2;7. Bara ammaa keessa jirru kanatti garuu qooqaan dubbanna jechuudhaan qooqa hin beekamne ,qooqa abbaa hinqabne ,hiikkaa kan hinqabne dubbachuudhaan adeemsa faallaa kan calaqqisiisan mul’ataniru. Kuni garuu dhugaa Kitaaba Qulqulluu irratti ibsame waliin wal-hin simu!
  1. Guyyaa Dhalachuu Mana kiristaanaa: Hangafichi Beekaan Mana Kiristaanaa Qulqulluu Yohaannis Afaan Warqee guyyaan kun “Guyyaa dhalachuu Mana Kiristaana”jechuun waameera. Sababni isaas Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos dhiiga isaatiin mana isaa kan hundeesse ta’us, Yaa’iin maatii 120 hunda’us , Mana Kiristaana kan bilisoomsu ,kan jabeessu, kan qulqulleessu ,kan eegu Afuurri Qulqulluu samii irraa hin buune ture . Yaa’iin amantootaas hin hundeeffamne ture, gaafa guyyaa shantamaa garuu Afuurri Qulqulluu samii irraa barattoota isaatiif yennaa bu’u Qulqulluu Pheexroos warra ayyaana kabajuuf sassaabamani gidduutii ba’ee Wangeela isaaniif lallabe battaluma sanaan baay’inni isaanii 3000 kan ta’e Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoositti amanani, Qalbii isaaniis jijjiratani, sanaan boodas ni cuubamani . Kana ta’u isaatiiniis Manni Kiristaanaa Yaa’iin amantoota Iyyaruusaaleem keessatti yeroo jalqabaaf hundeeffamte. Kanaafidha egaa Guyyaa Dhaloota Mana Kiristaanaa kan jennu.

Farfannaan Guyyaa Kana Faarffatamu : Afuurri Qulqulluu ni bu’e ( ወረደመንፈስቅዱስ) kan jedhamu dha.                                    

Dubbisa Wangeela Guyyichaa                  

Þ    Eef.4;1-17                                            

Þ    1 Yoh.2;1-18                                            

Þ    Hoj.Erg. 2;1-18                                        

Misbaakii Guyyichaa (የእለቱምስባክ) Faarsa Daawit 67፤18

ዐረገውስተአርያምፄዊወከፄዋ = Samiitti ol-baate, boojiis ni boojite

ወወሀብከጸጋከለዕጓለእመሕያው= Kennaakees dhala namaaf kennite

እስመይክህዱከመይኅድሩ= warreen siin ganan achi akka bulaniif

Wangeela Guyyichaa (የዕለቱወንጌል)

Þ    Wangeela yohaannis 14፤1-22