…Godaantuu baalleen joobira guddichaa lama badhaafamte… (Mul’ata Yohannis 12: 14)

Dn. Gabrasillaasee Shittaahun

Durii kaasnee Akaakoo/Akaakayyuu/ koo wajjiin qilxuu mana keenya fuuduratti argamu jala taa’uu jaalanna. Har’as teenyeerra.

“Maal taate immoo har’a? Yeroo malee dhuftee nacinaa teese?” naan jedhani. Maqumaaf qofa dullooman jenna malee sagaleen isaanii kanuma dargaggeessaati. Jechoonni afaan isaaniitii bahan miira tasgabbaa’een waan deeggaramaniif dhagahamanii hin quufamani.

Anis deebiseen “Waa rakkannaan……” jedhee odoo isaan hin xummurin “Rakkoo akkamii? Qe’een nagaa dha mitii?”

“Qe’een Naguma. Har’a waltajjii Araaraa irratti (ዐውደ ምሕረት) …Godaantuu koochoo joobira guddichaa lama badhaafamte… jedhanii oggaa barsiisan dhagaheen naaf galuu didnaanan isin irraa barachuu dhufe.” Jechuun yommuu ani deebisuuf. “Tolchiteetta ilmako, waan lubbuu kee fayyadu barachaa turuun kee bareeda dha. Kitaaba Qulqulluu ni dubbistaa?” “Eeyyen.” “Hiika galuumsa isaa hoo ni beektaa?”  “Hiikni galumsaa immoo maali?” 

“Mee al-tokkon kutaa Kitaaba Qulqulluu tokkon siif dubbisa Dhaggeeffadhu. “Aafuurri Qulqulluun yommuus Filiphosiin, “Hoboloo (ሰረገላ) kanatti dhi’aadhuutii, isa duukaa deemi!” jedhe. Filiphosis hoboloo sanatti fiigee, utuu namichi macaafa raajicha Isaayaas dubbisuu dhaga’ee, “Waan dubbisaa jirtu kana in hubattaa?” jedhee isa gaafate. Namichis, “Osoo namni anaaf hin hiikiin, attamittan hubachuu danda’a?” jedhee deebisee; akka Filiphos hoboloo irra bahee isa cinaa taa’uufis isa kadhate….  (H.D.B 8:29-31)” kan jedhu dha. Maal irraa hubatte?” Jedhanii yommuu isaan na gaafatan, anis “Dubbisuu qofa osoo hin ta’in ibsaa fi hiika gahaa argachuun barbaachisaa akka ta’en hubadhe.” Jedheen deebiseef.

“Egaa gaaffin kees kan deebi’uu qabu dubbisuu qofaan osoo hin ta’in, hiika galuumsaatiin ille deeggarameeti. Caqasa isaa yaadattaa?”

“Eeyyen, Mul. Yooh. 12:14 dha.”

“Lakkofsa 14ffaarraa miti egaa lakkofsa jalqabaarraa kaasi naaf dubbisi. Yeroo sana siif gala.”

“Wanti guddaan dinqisiisaan tokko, samii irratti argame; dubartiin biiftuu uffattee, ji’a miilla isheeti kaa’attee, gonfoo urjoota kudha lamaa mataa ishee irraa qabdu tokko ni mul’atte.” (Mul’ata Yoohaannis 12: 1) jedhee gara bo’oo itti aanutti darbuuf goomara cirannaan (kokkee koo axaa’annaan) 

“Afachu, inni ati amma dubbistes hiika galuumsaa mataa isaa danda’e qaba. …Wanti guddaan dinqisiisaan tokko, samii irratti argame; dubartiin biiftuu uffattee, ji’a miilla isheeti kaa’attee, gonfoo urjoota kudha lamaa mataa ishee irraa qabdu tokko ni mul’atte… kan jedhuuf aduutti kan moggaafame Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosi dha. Aduu uffatte jedhamuun isaas kabaja Gooftaan guutamtee jechuudha. ‘…gonfoo urjoota kudha lamaa mataa isheerra qabdu… jechuun ‘gonfoo urjoota kudha lamaan akka faaya ilillaa fi warqeetti faayeeffame kan gonfatte jechuusaati. Amma itti fufuu dandeessa.” 

” Isheen ulfa turte; ciniinsuu da’umsaatiinis dhiphattee iyyite.” (Mul’ata Yoohaannis 12: 2)

“Amma immoo Kakuu duraa keessaa caqasa tokko fidnee haa ilaallu. …Yaa mucaa Tsiyoon, akkuma dubartii ciniinsifattee deessu dahi; amma magaalaa ni baataa. Lafa onaa keessas ni jiraatta. Hanga Baabiiloonittis ni geessa; achittis si fayyisa. Achittis Waaqayyo diinota keerraa si baraara…. (Raajii Miikiyaas 4:10) jedha. …Mucaa Tsiyoon… kan jedhamte Giiftii keenya Dubroo Maariyaami dha. Isheenis yeroo Ilma ishee Gooftaa keenya Qoricha keenya Iyyasuus Kiristoosiin da’uuf geessetti tibbi lakkoofsa uummataa kan bara Awgisxoos mootichaa geenyan sanynii Daawiit kan ta’e eegduu ishee kan ta’e Qulqulluu Yooseef wajjiin lakkaa’amuuf gara magaala uummata ishee hin beeknetti (lafa onaa kan jedhames kana.) deemuu fi achitti Ilma ishee Angafaa da’uuf gahuu ishee agarsiisa. …achittis si fayyisa… jechuun isaa, dhukkubbi yeroo da’umsaa dubartootatti dhaga’amurraa bilisa akka taate yeroo ibsu dha (Luuq. 2:1-7), …achittis Waaqayyo diinota keerraa si baraara… jechuun isaa immoo, Heeroodsi daa’imicha (Gooftaa keenya) ajjeesuuf yeroo ka’etti Ergamaan Waaqayyoo abjuun itti mul’atee akka inni Daa’imicha haadha Isaa wajjiin qabatee gara biyya Misir (Gibtsi)tti godaanu gochuun ishees Finna ishees akka baraare nuhubachiisa (Maat. 2:12-13).” jechaa oggaa dubbatan “Tooooo…le” jechaan jira, ija isaanii keessa ilallaalaa too. “Amma bo’oo isa itti aanu dubbisi.” jedhani. 

Anis ittuman fufe. “Wanti dinqisiisaan biraa tokkos samii irratti argame; inni immoo bineensa akka jawwee guddaa, diimaa, mataa torba, gaanfa kudhan mataa isaa torban irratti wanta akka gonfoo torba qabu ture.” (Mul. Yooh. 12: 3) kan jedhu dubbisee dhuma sararichaarra geenyaan dhaaphe. 

“Sirritti dhaggeeffadhu. …bineensa akka jawwee guddaa…. kan jedhame diyaabiloosi (seexana) dha. …mataa torba, gaanfa kudhan… kan jedhame immoo mataawwan jahan irratti ganfa tokko tokkoo; isa torbaffaa irratti immoo afur biqilee argamu arge Yoohaannis. Akkanattillee ni hiikama, mataawwan jahan gaanfa dhabeessa oggaa ta’an isa torbaffaarra garuu gaanfa kudhan biqilee jiru arge. Mataawwan caqasaman irrattis waan akka caaccuu (ተቀጽላ) qaba. …diimaa… jedhamee ibsamuun isaa uummamni isaa abiddarraa waan ta’eefi dha” jechuun erga naaf goolabani booda. “Itti fufi” naan jennaan anis ittan fufe.  

“Eegeen isaan urjoota samiirra jiran harka sadii keessaa harka tokko haxaa’ee lafatti gadi darbate. Bineensi akka jawwee sunis yeroo dubartittiin deessu mucaa ishee liqimsuudhaaf jedhee, ishee da’uuf jettu sana dura dhaabate.” (Mul’ata Yohannis 12: 4)

“Akka gaarii dubbiste.” Jedhanii erga na jajjabeessaanii booda gara hiika isaatti dabran. 

“…Eegeen isaan urjoota samiirra jiran harka sadii keessaa harka tokko haxaa’ee lafatti gadi darbate…. jedhamee kan ibsame, seexanni humna rifachiisaa ta’e fi waan raajii fakkaatu agarsiisuudhaan addunyaa kana burjaajeessuuf kan carraaquu ta’uu isaa ibsa. 

Akkanattillee ni hiikama; …urjiiwwan samiirra jiran… kan jedhaman, namoota jireenya Afuurawaatiin sadarkaa guddaarra gahan jechuu yommuu ta’u, seexanni isaan kanallee ni gufachiisa jechuu dha. Wageelli isa kanaf “Masiihonni fi raajonni sobaa ka’anii, yoo danda’ame warra Waaqayyoof fo’aman iyyuu wallaalchisuudhaaf, mallattoo fi dinqii adda addaa ni argisiisu.” jechaa nugorsa. (Maat. 24:24, Maarqos 13: 22) …jawween sunis yeroo dubrtittiin deessu Mucaa ishee liqimsuuf ishee dura dhaabate… jechuun isaa seexanni laphee Heeroodsirra, Qayyaafaarra, dureewwa luboota Ayhuudotaarra, guurtota qaraxaarra bulee Gooftaa keenya Qoricha keenya Iyyasuus Kiristoos ajjeesuu fi himachuuf onnee hammeenyaan fuuldura Isaatti dhaabateera waan ta’eef Kitaabni haala kanaan nuu ibsa.”

“Bo’oo 5ffaa itti fufi.”

“Tole, …Isheenis Ilma addunyaa hundumaa siiqqee sibiilaatiin tiksuuf jedhu deesse; Ilmi ishee garuu gara Waaqayyootti, gara teessoo Isaattis ol ba’e.”  (Mul’ata Yohannis 12: 5) 

“…siiqqee sibiilaatiin tiksuuf jedhu… jechuudhaan kan ibsame akkuma Faarfannaa Daawiit 2:9 fi Mul. Yooh. 19:15 irratti ibsameen, addunyaa kana siiqqee sibilaan (aangoo gonkaan) uummata hundumaa kan eegu fi kan bulchu (duruu bulchaa kan ture) ni deesse jechuu dha.” 

“Dubartittiin immoo lafa onaatti in baqatte; achitti iddoo Waaqayyo akka isheen guyyaa kuma tokkoo fi dhibba lamaa fi jaatamaaf, waan ittiin jiraattu argattuuf qopheesseef, qabdi turte.” (Mul’ata Yohannis 12: 6)

…Dubartittiin… kan jedhamte Dubroo Maariyaami dha. …lafa onaatti ni baqatte… jedhamuun ishee, Heeroods Daa’ma ishee ajjeesuuf kaanaan duraa baqattee gara biyya Misir (Gibtsi)tti godaanuu ishee ibsuuf yommuu ta’u, achittis guyyoota 1260f (waggaa sadii fi walakkaa) dabarsite. Turtiin guyyootaa 1260 jedhamee ibsame, Giiftiin keenya biyya Gibtsiitti hammam akka turte qofa miti. Heeroodsi erga Gooftaa keenya fi Giiftii keenya biyyaa baqachiise booda baay’ee hin turre. Kun immoo, namoonni namoota biroo bakka teessoo fi dhaabbii dhabsiisan umriin isaanii gabaabduu akka taate nubarsiisa.”

“Akkanattillee ni hiikama;

…biiftuu uffattee… kan jedhame, biiftuun kan fakkeeffaman barsiisonni Afuurawoo Kitaabilee Kakuu Duraa fi Kakuu Haaraa barsiisaa mul’achuu isaanii

Akkanattillee ni hiikama;

…dubartittiin… fakkeenya amantootaati. Hojii gaarii Kakuu Duraa fi Kakuu Haaraa keessa jiran dhaqna godhataniiru. Isaan kabaja Duuka Bu’oonni argatan argataniiru. 

Akkanattillee ni hiikama;

…ulfaa… jedhamuun isaa, Barsiisonni Afuurawoo amantoota Waaqayyoo bilchina sammuu Afuurawaatiin ni ulfaa’an jechuu dha. 

…ni deesse… kan jedhame immoo, amantootni amantaa fi hojii gaarii gonfataniiru jehuufi.

…gar-malee ciniinsiffatti (dhiphatte)… kan jedhu immoo, Barsiisotni amantoota Waaqayyoo barsiisanii hojii Afuurawaa hojjechiisuuf gidiraa addaa keessa dabarsuu isaanii ibsuuf yeroo ta’u; amantootnis barnoota barataniin qalbii isaanii gara gaariitti akka hin jijjiirranne seexanni gufuuwwan adda addaan isaan qoruu isaa agarsiisa. Isaan (amantootni) garuu, humna isaan karaa cuuphaatiin argataniin isa mo’atu.

Akkanattillee ni hiikama;

…eegee isaatiin urjiilee … lafatti gad-darbate… inni jedhummoo amantoota Afuurawoo ta’an gufachiisuudhaan dalagdoota hojii foonii isaan taasisuuf doorsisuu isaa ibsa. Isaan (amantootni) garuu, humna isaan karaa cuuphaatiin argataniin isa mo’atu.

Akkanattillee ni hiikama;

…dhaabate… jedhamuun isaas, Barsiisonni amantoota bilchina jireenya Afuurawaatiin dahuu isaanii gaafa argu onnee raajoota dharaa fi kanneen akka Heroodsi jiranirra bulee qormmata itti baay’isuu fi Gooftaa dhalate ajjeesisuuf tooftaa hammeenyaa Haadha keenya Heewaaniin ittiin digongorse qabatee hafe.” jedhanii dhiheessii barnootaa isaan qaban sanaan roobsanii. “Amma yeroon Sirna Qulqulleessaas gaheera; isa bo’oo torbaffaa hamma kudha lamaa jiru waa’ee kufiitii saaxinaa’eel haasa’a waan ta’eef, yeroo biraa itti deebina. Amma garuu garuma dhuma gaaffii keetti ceena. Bo’oo kudha sadaffaa naaf dubbista.” Jedhani. Akkuma “…bo’oo kudha sadaf…” jecha jedhuyyuu dubbatanii odoo hin xummurin an Kitaabicha bane bo’oo kudha sadaffaarra qaata gahe.

“Bineensi akka jawwee sun gara lafaatti akka gad darbatame yeroo beeketti, dubartittii ishee ilma deesse sana ari’achuutti ka’e.” (Mul. Yooh. 12:13) jedhee akkumaa xummureen deebicha jalqabani Akaakoon. “Bineensi akka jawwee sun lafatti gad darbatamuu (mo’amuu) isaa baree, Dubroo Ilma deesse san, Ishee fayyina dhala namaaf sababa taate san, Ishee dhugumaan Haadha Jiraattotaa taate san ari’uutti ka’e.  Akkanattillee ni hiikama; Raajoota dharaarra bulee Barsiisota karaa Afuurawaan amantoota dahan ni ari’e. Akkanattillee ni hiikama; Anmantoota hojii Afuurawaa dhaqna godhatani ni ari’e (qormaata itti ta’e). Itti fufuu dandeessa.”

“Dubartittiin garuu boficha duraa gara lafa onaa, iddoo itti bara sadii fi walakkaadhaaf waan ittiin jiraattu argattu sanatti akka balaliituuf baalleen joobira guddichaa lama in kennamaniif.”

…baalleen joobira guddichaa lama in kennamaniif… kun jechuun, Namoota kanneen akka Abrihaam jiraniif hojii gaarii  Hojii Afuurawaa fi ni kennameefi.  Akkanattillee ni hiikama; Giiftii keenyaaf bultoo Afuura Qulqulluu ta’uu isheetiin Qolqullina Foonii fi Qullina Afuuraawaan kan guutamte ta’uushii nu hubachiisa.  Akkanattillee ni hiikama; Barsiisnonni fi amantoonni gara lafa onaatti akkuma baqatan Giiftiin keenyas gara lafa onaatti godaante. Baallee itti kenname sanaan fayyadamtee bineensicha jalaa baqachuu akka dandeessuufi.

…Bineensichis (bofichis) bishaan lola’ee akka dubartittii haree adeemuuf, dugda ishee duubaan bishaan akkuma isa laga yaa’utti afaan isaa keessaa duukaa gad naqe… kan jedhame, raajoota dharaa irra bulee hidhattoota itti bobbaasuun, onneen Ti’immaar fi Kotiibaa hammeenyaan akaka’u gochuun fi qootee bultootnis akka garaa itti jabaatan gochuun lolaa hammeenyaa lafarra dhangalaasuusaa fi Lafti garuu, dubartittii gargaarte; afaan bantee laga isa bineensichi akka jawwee sun afaan isaa keessaa yaase gadi dhugde… lafti akkuma Daattaani fi Abeeroonin afaan ishii bantee liqimsite, galaana jibbaa, galaana diinummaa fi galaana hammeenyaa ishii duuba dhangalaa’e sana lafti afaan ishii bantee liqimsuun kaayyoo isaa jalaa fashaleessiteetti. S.Lak. 26:10.

…Yommus bineensichi akka jawwee sun dubartittii sanatti aaree, sanyii ishee warra kaanitti lola kaasuu dhaqe… Ishii baallee joobiraa lama qabdu mo’achuu dadhabnaan gara warroota miiltoowwan Ishee ta’anitti fulla’uun wal-jaalala dhabsiisuu, Waaqayyoon sodaachuurraa gufachiisuu, gara waaqeeffannaa waaqa tolfamaatti daandii isaanii dabsuu eegale.” “…baalleen joobira…” haala kanaan hiikama malee kallattiin baallee allaattii jechuu miti.” jechuun aara baafatan; bullukkoo isaanii ol-dachaafadhaa too.

Anis barumsa nabarsiisan kanarraa Seexanni yoomiyyuu dhala namaa dogongorsaa Mootummaa Waaqayyoo akka hin dhaalle gufachiisaa jiraachuu isaa barree amantaa keenyaatti cimnaan wantootni lubbuu hin qabnellee nugargaaruu akka danda’an Waaqayyoof jecha biyyaa ari’amuu, dhandhama addunyaa kanaa tuffachuu fi Mootummaa Waaqayyoo dhaaluuf jecha du’a sukaneessaa dandamachuun bu’a qabeessa akka ta’e qalbeeffachaa lafaa ka’ee jilba akaakoo dhuungadhee gara Sirna Qulqulleessatti qajeele

Waaqayyoof Galatni haa ta’u. Durbee Isa deesseefi Fannoo Isaa Qulqulluufis galatni haa ta’u.

JAALALA ONNEERRATTI CHAAPPEEFFAME

Dn. Mulugeetaa Ayyaaleew

Ani nama biyya Maqdalooni; cubbuu baay’ee kan na hojjechiisan afuurota hamoo gosa torbatu narratti walga’anii nagidirsaa turan. Namaa gadi ta’ee akka  nama   maraatuttan   lakkaawwamee jiraadhan ture. Kan fagootti na dheessu malee; natti dhiyaatee rakkina koo nagaafachuuf kan nadubbisu, ana wajjiin kan nyaatee dhugu mitii, ayii yaa intala kana jedhee sobee kan hidhii naaf xuuxu namni biyya koo tokko illee hin turre. Maatiin koo nanuffanii, natuffatanii  nadhiisanii jiru. Bakkan fedhe oolee yoon bules; jiraadhee dhiisees anaaf  namni dhimma qabu tokko illee hin jiru; silas maatiin koo tuuffatanii yoo nadhiisan ormi maal godhi naan jedha?

Jiraattonni biyya Maqdaloon fagoodhaa yommuu na argan; “Ilaalaa, baattuun seexanaa sun nutti dhufte, dhufte kunooti kunooti” jechaa quba natti qabanii najalaa baqatu. Guyyaa tokko daandiirraa daandiitti jooraa, yoon barbaades akka harraagessaatti iyyaa, akka waraabessaattis yuusaa, akka sareettis dutaa osoon deemuu; fuuldura kootii namoonni baayyeen kan duuba yaa’aa jiran; namni umriin isaa naannoo woggaa soddomaatti tilmaamamu, miidhaginni bifasaas madaala kamiinuu kan hin ibsamne garakoo yommuu  dhufaa jirun  arge (Faar. 44፥2). Akka nama fayyaa qabuu qalbiin xinnoo natti deebi’een; dhaabbadhee hubadheen ilaale akkan waan nama beekuu natti fakkaatee; foonkoo wallaaltus lubbuunkoo ni beekte. Namni kun fuulli isaa ifaa gara kootti dhufaa jira. Gara kootti seeqaa/fuullisaa ifaa osoo hin gaddin, maraattuu, jibbamtuu jedhee osoo na hin tuuffatin, osoo na hin balfin kan garakoo dhufe namni Inni jalqabaa Isa qofa. Na ajaa’ibee bakkan dhaabbadhee hin sossoone; gidduma kanaan namni  kun  “Isin  afuurota  hamoo  isiniinan  jedha  ba’aa”  jedhe namni sun sagalee humna cimaa adda ta’e qabu tokkoon. Humni afuurichaa keessa koo lixee; yeroo nasakatta’u natti beekama. Qeensa miilakootii eegalee hanga rifeensa mataa kootitti na weerare. Wanti adda ta’e tokko akkan waan uffata guutuu baafadheetti yeroo narraa duguuggamee ba’uu fi sammuunkoo yommuu akka waan dhiqameetti yommuu qulqullaa’u natti beekkama. Kanan ta’ees yaadees hin beekne nan seeqe; miirri nama ta’uukootii guutumaan guutuutti natti beekkame.

Yommuun ol jedhu reefu garakoo dhufaa kan ture; sagaleewwan qoricha lubbuu of keessaa qaban sana kan dubbate namni sun akkuma fuula isaa ibseen, harka    isaa    garakootti    bal’isee    nafuuldura    dhaabateera. Uummanni Isa akka mootii kanniisaatti marsee jiru sun hundi ijasaa narraa hin buqqifanne; dhugumas ajaa’ibsiisee ta’a; namni sun ana lakkoofsa namaatti lakkaawwamuu hin qabne waliin dubbachuunsaa; keessi koo imimmaan nahudhe. “Abbaa fi haatikoo nadagatan Waaqayyo garuu na fudhate” (Far.Da.26፥10). Seequun Isaa akkanumaanii miti; seequu kolfaas miti; kan jaalala onnee dhugaa fi kan abbummaati malee. Gara Isaatti kan nama harkisu, kan nama waamuu fi affeeru malee. Maaltu akka dhiibee nadarbe osoon hin beekin daddarbamee deemeen miilasaa jalatti gonbifame; miilasaan dhungadhe. Imimmaankoo osoo cophuun miilasaa irratti gonbifameen hafe. “Maariyaam ka’i cubbuunkee siif dhiifameeraa” naan jedhee harkasaa mirgaanis ol nakaase.   Isa duuba dhiirota baay’etu dhaabbatanii jiru; isaan duuba immoo dubartoonni baay’een dhaabbatanii nailaalaa jiru. Anis ka’een isaanitti makame. Sana booda, eenyutu Isarraa adda ba’aree? (Rom 8፥35). Seenaa kana hunduu ni beeka. Garuu kan namuu naaf hin hubanne seenaa tokkon qaba. Gooftaa kootiif, Iyyasuus Kristoosiif  jaalalan ani qabu. Mee naaf hubadhaa; dheekkamsa fi gidiraa afuurota hamoo sanarraa, salphina  sanarraa, meeshaa    taphaa    seexanaa ta’uu sanarraa, kan nahiike jaalalan Kiristoosiif qabu, jaalala   onnee   isa dhugaati. Kan biyyi nadheessu, darbees najibbu, caalaattuu natuuffachaa kanan ture; amma lafa Gooftaankoo oole oolee, lafa Inni bules buluudhaan sagaleesaa  akka  midhaanii fi bishanii soorachaa nama jedhamee akkan lakkaawwamu kan nataasise; Isa waan ta’eef hamma lubbuunkoo foonkoorraa adda baatutti jaalalli isaa onnee  koo  irratti  chaappeffameera. “Guyyaa keessaa guyyaan dhiphuu fi gidiraan sun dhufte…” Yommuu kana naan jettu mormashee gadi cabsitee, maddiishee lamaanirra imimmaanshee lola’aa Hagayyaa bo’oo keessa lola’u fakkaateera. Sana booda, morma ishee harka ishee lamaan keessa of baaftee, jilbashee irratti addaan gonbifamtee boo’uu eegalte; dhugumaayyuu isaaf jaalala adda ta’e qabdi. Maal haagooturee jaalala Waaqayyoo kan beeku kan dhandhame qofa. Bu’aa qorichaa  kan  beekuu  nama  ittiin dhukkuba irraa fayye mitiiree? Barreessituukoo biraannaakoo waliin walqunnamsiiseen ol jettee akka itti naaf fuftu miira laphee cabeenan gaafadhe… Allis mannis callisaan too’atameera. Mana Haadha Maarqoositti kadhannaan taasifamaa waan jiruuf oddoo keessatti sagaleen sokoksu tokkollee hin dhagahamu. Ani Rufiinoos kanan jedhamu barreessaan seenaa fi Maariyaam Maqdalaawit kan jedhamtu haadha  seenaa tana faana mana duuba karaa mirgaatiin teenyee jirra. Ol jechuu yaaltee, fuullishee akka duumessa cophuuf ka’ee ulfaatera. Sararri imimmaanshee inni duraa ammas hin badne; ijjishee garmalee diimateera fuullishee daa’ima baala doobbiitiin reebamte fakkaatee horbobbaa’eera.

Guyyaa sana yommuu Isa qaban mana warra Maartaattan ture; Gooftaan immoo faasikaa kabajuudhaaf Duuka Bu’oota wajjiin mana Alaazaar waan tureef, nutimmoo waan nyaataaf ta’u qopheessaa turre. Ganama sana Iyyeruusaalem ni hunkuramti; yeroo gadi baanu naannoo keenya namni  tokkollee  hin  jiru. Yeroo kana hojiin hojjechaa jiru dhiiseen   daandii   magaalaatti nama geessu qabadheen    akka nama bineensi duubaa ari’uuttan fiige. Namoonni baay’een, kaan uffata gatee, kaawwan immoo meeshaa fi muka baatu darbatee, jaartoliin qoraan gurguraaf baatanis ofirraa darbanii humna hin jirre sanaan taraf-taraf- jechaa gara magaalaa   walakkaatti gugguufu.

Kuun   wal   dhiiba, ni kaataa, ni kufa ni ka’a; namni kuun immoo suuta   gurratti   walitti   hasaasa maal  jedhun  jedha  anaaf,  hin galle keessikoo garuu baay’ee sodaate; yaadni koo dafee gara Gooftaa nadhaqe. Guyyaa muraasa booda, akka Isa qabanii fi akka Isa fannisan nutti himee tureeyyu… wayyoo yemmuun isa yaadadhu onneekoon boo’aan ture. Maanguddoon tokko ulee hookkoo isaatti hirkatee yemmuu gugguufaa  kaatu  argeen,  itti fiigee maal, maaltu ta’e abbabban jedheen gaafadhe urgufamaa; “Hamma ammaatti hin dhageenyemoo ati?” naan  jedhe. Maal! Sagalee sodaa gaddaan guuttameen akka nama qalbiin tuqameen ta’e; “Yakkamaan sun qabamee mitii” kam inni! jedheen hamma onnee nadhoohutti rifadheen dhahannaan onnee koo to’annaa uumamaa irra darbee qomakoo gidduudhaan waan nakeessaa ba’u natti fakkaatee; “Sanikaa Iyyasuus kan jedhaniin” garuu…garuu…garuu… lubbuukoo hin beeku uffanni mormatti maradhe eessatti akka narraa bu’e, kopheenkoo eessatti akka narraa ba’e, miillikoo eessaa fi maalirra akka ejjetu natti hin yaadatamu. Jiraataan Iyyaruusaaleem yeroo sana na arge kunoo; laalaa maaraatumni ishee sun itti deebi’ee? naan  jechuu hin oolan. Fuulakoo naannessseen fiige gara mana Alaazaarfaa uummanni wal sukkuuma,wal hunkura wanta dubbatamu hin dhagahu garuu nan fiiga fiigicha qofa. Inni garuu mana Alaazaarfaa hin turre bitaa nagalee eessarraa eessatti akkan fiigaa jirus wallaaleen akka nama dhaabbatuun ta’e; qaamnikoo guutuun ni urgufama onneen koo nidhahatti hidhi imimmaan kootii hiikkateera Gooftaa kiyya, Gooftaa kiyyan jedha irra deddeebi’ee; “Eessabbaasaa gatiisaa laataniif ” jecha jedhu dhagaheen gara mirga kootti yemmuun naanna’u  Fariisichi tokko namaddii dhaabatee jira. “Eessa geessan?” jedhaan isa maddii kan dhaabatu mormasaa dheeressee ijaan barbaadaa hiriyaasaa ta’uu hin oolu kan isa maddii;  innis  deebisee  hidhiisaa  ciniinnatee lafa rurrukutaa “Oddoo Qayyaafaati!” jedhaan. Sana booda wanta isaan dubbatan hin dhageenyee anis caccabaa gara oddoo Qayyaaffaafaattan fiigicha koo itti qabe. Lafti hodhaa migiraa fakkaattetti namni akka talbaa walirra mucucaata, akka simbira   galgala   mandhee isheetti galuuf kaatee wacee wal waccisiisa dhalli namaa wal keessa hulluuqee. Eenyumtuu dabaree waliif hin laatu keessi guutee allis iddoon firii xaafii buusan hin jiru; “Godhiif, godhiif, sirriitti  naqabbaneessi, qaccee  dachaafadhuu  godhiif, fannisi, fannisi, kan  tokko danfu kan biraa hin dhagahu, walhunkuruu, walirraan koranii bu’uu. Hamma onneen koo dhoohuttan warra wal hunkuru sana dhiibeen gara oddoo sanatti olseene, iyyan keessaa fuudhe; ani namuu hin agarre ana kan arge baay’ee dha, anas uleen, kaballaan najoonjessee lafti naan mareen daddarbameen dallaa maddiitti kufe. Karri imimmaan kootii ammas baname, nan gangaladhe, nan mammadaa’e dallaattan of buuse. Dargaggeeyyiin Roomaa reebicha qacceetiif qofa leenji’an fakkaatan, waardiyyoonni Qayyaaffaa hamma Gooliyaad gagga’an wal harkaa fuudhaa akka bakakkaa irratti bu’u; qacceen yommuu dhumu qaccee haaraa bakka buusaa, humnisaanii yommuu dadhabu humna haaraan bakka   buusaa   gidiraa   hammana hin jedhamne irraan gahan. Dafqi addasaa irraa yaa’ee fuulasaa dhokseera; fuullisaa dhiigaan haguuggameera. Halkan guutuu reebamaa akka bule sirriitti  beekama; wayyoo gara jabeessa ilma namaa! Wayyoo ilma    namaa gatii hin qabne, wayyoo gowwummaa dhala  namaa  jechaan… galaana imimmaaniitin liqimfamte.

Anis of to’achuu   dadhabeen boo’aatiin barreessa,      naboossiste, ana  qofaa  miti  qalamnikoos ni boossi, halluu osoo hin ta’in jireenya lubbuu, jaalala lubbuu; maal ta’a anis Gooftaa kootiif kan naaf du’eef, Gooftaa Dhiigasaa naaf  lolaaseef, Foonsaa   naaf   laateef, jaalala isheen Isaaf  qabdu kana xiqqoosheellee ta’u osoon  qabaadhee jedhee   inaafeen   boo’e. Jaalala isheen Gooftaaf qabdu kana maal ta’a dhalli namaa hunduu osoo qabaatee cubbuu kan jedhamu osoo lafarraa haqamee jiraateen jedhe keessa kootti.

“Rufiinos”  jettee  jalqabde  dubbii haaraa; “…….iddoo sanii socho’uun dadhabe, kuun na arrabsa, kuunsaa kaballaa na affeeraa, kan hafe immoo si’is itti dabaluudhaaayyuu jechaa natti dheekkama, tokko tokko immoo saree, maal abbaashii hojjetti asii? Naan jedha…. garuu garuu obboleessakoo Rufiinoos jaalalli waan hundaa nama dandeessisa, hundumaa nama obsachiisa, gidiraan soogidda  jaalalaati. Jaalala Uumaa keetiif  qabdu mee sirriitti xiinxalii ilaali duubaa fi fuulduratti gonbisaa; cancalaan/ sansalataan harkaa fi dugda Isaa hidhanii; gara oddoo Philaaxos reebaa geessan. Gidiraan Inni yeroo sana arge, dhiphinni Inni yeroo sana arge, dhukkubbiiwwan yeroo sana isarratti raawwatame sana boodas sana duras eenyurrallee hin geenye hin ga’us, dugdisaa cancalaan hidhamee kan fuuldura jiran yommuu humnaan harkisan warri   duubaa   immoo   yemmuu gadhiisan ciirracha mana Qayyaaffaatii eegalee hanga Qaraaniyoo jiru isa akka qaruuraa caccabsanii ogummaadhaan dallaa irratti  dhaabaan fakkaatu   sana   irratti   fuulaa   fi   qomaan yommuu gonbifamu kuun yommuu irra ejjetanii darban kuun immoo  ka’i jedhanii lafatti  Isa  reebu, isaan caalaa hamoo kan ta’animmoo ciirracha seefa fakkaatu sanarra harkisaa  reebu; kan  jalaa fagaate immoo dhagaadhaan darbatanii, kan kana hundaa dadhaban immoo arrabsuudhaan akka waan arraba isaanitiin du’uu, hamma laagaan isaanii cituuf ka’utti iyyaa arrabsu. Hubadhukaa nu’iif  jecha Gooftaan ba’aa gidiraa sana hundaa baate, nadarbanii anas yommuu nagombisan tiradhee ka’een fuul durattan kaadha; amma anis of  hin beeku, oolmaan Inni naaf oole, kan Inni naaf raawwate onnee koo keessatti chaappa’ee waan jiruuf. Ana kanan jibbamee fi kanan tuuffatamee namaa gadi ta’e, Isatu lakkoofsa namaa keessa na oolchee ol naqabee, nafayyisee tarree namaa nadhaabe waan ta’eef yoomis jaalallisaa lapheekoo keessatti chaappeeffame waan ta’eef; dadhabee irraa fagaadhus garuu hafuu hin dandeenye boo’aan sussuka malee. “Jaalala kanarraa maaltu adda nabaasaree…”(Rom.8፥35). Daandiirratti obboloota shamarranii argadheetan isaan waliin boo’aa gara oddoo Philaaxoos qajeelle. Achittis immoo wayyoo, baay’inni reebicha ulee, iyyi sagalee qaccee fi gara jabeenyummaan warroota reebanii imimmaan nama   fixachiisee dhiiga nama boossisa; qaamni Isaa guutuun ni rom’a, Foonsaa irraa dhumeera lafeetu lakkaawama. Obsasaa, tolummaasaa yommuu qalbiidhaan madaaltu eenyummaakee gatii badi badi badi siin jedha. Isa boodammoo gonfoo qoree itti gonfachiisanii guddaanis xinnaanis hamma humna isaanii Isa rukutu, itti baacu, Fannoo irratti fannifamu baatee, dafqi dhiigasaa waliin walmake cophsaatii gaara yommuu ol ba’u… maal jedhuree…maal jedhuree…imimmaan    ishee    akka  galaanaatti lola’a. Sana booda uffata Isaa irraa baasanii; ammas reebichaan foon Isaa erga irraa fixanii jechuun ni danda’ama harkasaa lamaan diriirsanii akka fannoo dhaqqabuuf  jedhanii foo’aa jabaataadhaan erga hidhanii booda miilla Isaas miila fannoo irratti hidhanii jetteet, Imimmaaniifuu akka seenaatti osoo hin ta’iin akka waan amma chankaarichaan waraanaa jiranii itti fakkaatee, harka lamaan mataa qabattee iyyuu eegalte, anis imimmaankoo funyaan koorraan cophee biraannaa jiisuu eegallaan biraannaakoo walitti dachaasee boo’aa ishee tasgabbeessufan ka’e; akkuma ta’etti tasgabbeesseen haala chinkaaraan waraanamuu sana dhiistee, sana booda haala jiru akka natti himtun jajjabeesse….. wayyoo ija akkamiitu namaaf ilaaala, yeroo Inni iyyu dhagaheetan anis guurrakoo lamaan qabadhee, uuuuu… uuuuu… uuu.. jedheen afuurri nakeessaa qixxooftee sa’aatii walakkaadhaaf ofin wallaale…. wayyoo uumaakoo, anaaf jettee, galaanni imimmaanii ammas irra dhangala’a, fuullishee zayituuna bilchaatee ququnca’e fakkaateera. Jaalalli isheen Isaaf  qabdu madaallii kootii ol ta’een imimmaankoo naaf dhaabachuu dide; Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos isheen jireenyashee guutuu boochuuf kun amma reefu laphee koorrattii bocame, jaalalli isheen Isaaf qabdu amma laphee koorratti cophuu eegale, dhuguma jaalala dhugaa kan jaalate qofatu beeka… ammas boossee, boossee akkana jetteet itti naaf fufuu eegalte. Anis laphee fi barreessituu kootiin hordofuun eegale, akkana jettee eegalte, “Tasa raajiin addaa tokko ta’e, aduun dukkanoofte, addeessi dhiiga uffatte, urjiin ni harcaate, dacheen urgufamtee, warroonni du’an awwaala keessaa olkaka’anii gara magaalattiitti galanii baay’eewwanitti muul’atan (Mat 27፥45-53). Gooftaan keenyas “Xummurame!” jedhee du’a keenya nuuf du’ee lubbuusaa nuuf laate.

Yooseef kan jedhamu inni biyya Armaatiyaasii fi halkan halkan Gooftaa bira dhufee kan barachaa ture Niqoodimoos uffata haaraadhaan kafananii Awwaala haaraa Yooseef ofii isaatiif qopheesse kan namuu itti hin awwaalaminitti Gooftaa awwaalan. Guyyaa sadaffaatti nan ka’a jedhee waan tureef bultii jedhamu hin bulle, hamma Du’aa Ka’uu Isaa agarrutti midhaan hin nyaannu, bishaan hin dhugnu jennee waadaa waliif galleera. Gara galgalaa yommuu xinnoo dukkanaa’uu eegalu Golgootaa ilaaleen ifaan ibiddaa bakka bakkaa ni ifa, Loltoonni Roomaa of eeggannoodhaan awwaalicha eegaa jiru. Anis isaan sodaadhee turuu hin dandeenye…    Obboleessa koo Rufiinoos halkan Du’aa Ka’umsaa hamma geessutti; gidiraan, dhiphuun, dafqi dhiigaan makame sun, yommuu  natti yaadatamu osoon  hin  beekiin yaadaan nafudhatee Qaraaniyoo nageessa; jaalalasaa yommuun yaadadhu, waamichi Gooftaan koo yommuu natti yaadatamu; gabrummaa  cubbuu  irraa,  hidhaa  diyaabiloos  irraa, kanan hiikkadhe, guyyaan fayyinakoo sun yommuu natti yaadatamu yaadaan balali’eetan Golgootaatti of arga. Akkuma ta’etti   sanbanni  naaf halkanaa’e ani garuu nan taa’a; obboloonni koo warri shamarranii

“Maal ta’a osoo xinnooshii raftee? naan jedhanii nalolan; haamilee isaaniif  jedheen xinnoo hirkadhe, garuu hin rafne, nan dunuunfadhe garuu   sanyiin   hirriibaa   ijakootti hin dhufne. Yaadnikoo kan jiru Golgootaadha; ammas ammas oddoo Qayyaaffaatii eegalee hanga Qaraaniyootti ta’iin guyyaa sana ta’e akka marsaa dhiigaa sana nakeessa deddeebi’a. Sa’aatiin waan fagaate natti fakkaata nan ka’e, gara balbalaattan achi hiiqe, hulaa balbalaa keessan ijakoo tokkicha dunuunfadheen isa tokkoon gara alaa ilaale, dukkanni isaa sinyaadhuu kan namaan jedhu fakkaata; ta’us nahin dandeechisne, balali’i, balali’i gara Golgootaa; yaanni jedhu dhufee sammuukoo naguute.    Suuta jedheen akka warroonni rafan nahin dhageenyettan; hoggoraa/cufaa balbalaa banadhe, iyyi  sarootaa gama sanaa darbee darbee ni dhagahama kanaan ala homaa hin dhageenye.

Halkan halkan qofa     ifa     warra bahaa jedhamee kan waamamu ifaan daandiirra qofti takkaa ifee takkaa immoo dhaama; balbala xinnoo akka gadi deebisuu godheetan, naanna’ee ilaalee, kallattii daandii Qaraaniyoo qabadheen fiigicha guyyaa fiigan dukkana dimimmisaa sana keessa irraa kaadhe. Hirriiba nadhorkekaa; Gooftaan ka’ee hamman argutti, hawwiin keessakoo muddee jiru awwaalicha ilaaludha.Waardiyyoonni Roomaa tasallee natti hin yaadatamne,  sodaan waraabessaa sammuutti nahin dhufne, ani halkan sanas akka guyyaattan fiiga gara Qaraaniyoo; fagoodhaa ifaan takkaa baddee takkaammoo iftu natti muul’atti; Loltoonni Roomaa eegumsarra waan  jiraniif;  amma  isaan  ta’uu hin oolanin jedhe. Si ajaa’iba yaa obboleessa koo Rufiinoos; loltoonni Roomaa jiraatanii dhiisanii yeroo sana kun dhimmakoo hin turre.

Akkuma beektummoo daandiin Golgootaa salphaa miti. Kattaa dhidhiita’aa akka qaruuraa caccabee fakkaatu takkaa  yoo siwaraane hidda dhiigaa kan walitti nama butu sanatu itti baay’ata.  Qoreen yommuu qoloo koo /wandaboo koo narratti ciru, miilakoo yommuu na mummuru, qeensa miila kootii yommuu narraa buqqisu, yoom natti dhagahame, kunoo argitaa quba guddaa lachuurra qeensikoo hin jiru jettee kopheeshee baafattee yommuu natti agarsiiftu; dhugumaayyuu qeensi jalqabaa irra hin jiru isa lammaffaa deebi’ee margetu jajal’atee muul’ata malee; egaa, kun hunduu yaadannoo guyyaa saniiti naan jette. Amma achi dhiyaadheera, loltoonni Roomaa awwaalicha eegan rafaniiru; ibiddi garuu ni boba’a, halkanis dabareesaa bariif laachuuf dhumaa jira, samiin daalachaa’eera. Suuta jedheen gara awwaalichaatti hiiqa yommuun jedhu; sokoksa miila kootii dhagahanii eegdonni kun dammaqanii wal dammaqsuun; yeroo tokkotti gara kootti nanna’an. Achumaan ijaan fi harkaan wal waamanii, gara awwaalichaatti ariitii  cimaadhaan daddarbamaa qixa kootiin dhufan, anis rifadheen maddii tokkotti achi hirkadhee dhaabbadhee haala isaanii ilaalaa tureen yeroo isaan rifatanii burjaaja’an anis rifaatuun isaanii narifachiisee; suuta itti hiiqe yommuun gara boolla awwaalichaa ilaalu; dhagaan awwaala irraa konkolaateera, awwaalichis banameera, urgufamaa gara keessaa yemmuun ilaalu duwwaa dha. Uffata Yooseefii fi Niqoodimoos ittiin kafanan qofatu boolla keessa jira. Gooftaakoon dhabe, imimmaankoo akka burqaa gannaa tasa dhangala’u maddiikoorraa lola’e amma carraa biraa hin qabu; deebi‘eetan gara Iyyaruusaalemittan fiige, gara Duuka Bu’ootaaf; Gooftaan keenya akka awwaala keessa hin jirreen itti hime, yeroo    kana  Pheexiroosii fi Yohaannis dafqa offirra kutanii battalatti achi ga’an; kan dursee achi ga’e garuu Duuka Bu’aa Gooftaan jaalatu jedhamee kan dubbatameef Yohaannis ture. Ta’us, Pheexiroosiin dursee hin seenne. Anis lammaffaan hamma humna kootii duuba sussukaan deebi’e. Akkuman jedheen awwaala duwwaa qofatu jira. Pheexiroosii    fi    Yohaannis    garanaa fi    garas barbaadanii dhabnaan deebi’anii deeman; ani garuu, boo’aatii    achuman    ture.    Gooftaa koo osoon hin argatin, Uumaa koo dhabee hin deemu jedheen achuma taa’ee boo’uun jalqabe. Daandiin eebba Waaqayyoo ittiin argatan obsa qofa akka ta’e bareera. Ka’eetan ammas boo’aatii gara boolla awwaalichaattan qajeele. Gadi jedhee ammas gara awwaalichaa yommuun imimmaankoo haqachaa ilaalu, Ergamoonni lama uffata cabbii caalaa addaatu uffatanii tokko awwaalicha gara jalaa tokko immoo gara gubbaa dhaabataniin arge. Tokkichi akkana jechuun natti dubbate ‘‘Maaliif boossa, eenyuun barbaadda?’’ naan jedhe; sagaleenkoo imimmaaniin ciccitaa; Gooftaa koo fudhataniiru eessa akka geessan hin beekun jedheen. Kana jedhee balbala awwaalichaarraa gara duuba kootti yommuun miil’adhu; nama dhaabbatu tokkon arge. Eegduu ashaakiltootaa natti fakkaateen itti hiiqee; Innis “Dubartiinana maaliif boossa eenyus barbaadda?” naan jedhe; Anis maaloo fudhatteetta yoo ta’e natti himi eessa akka goote natti agarsiisi urgooftuu dibuufanii jedheen; sagaleenkoo ciccitaan hinqirfadhee boo‘aa. Innis “Maariyaam” jedhee sagalee ani Isa beekuun maqaakoo nawaame, rifaatuudhaan fuullikoo ifaan anis “Rabbuunii” (Yoh20፥1-18) jedheen. Edaayyu isumatu Gooftaa koo dha. Gammachuudhaan machaa’een gara isaatti fiige “Amma na hin tuqin” gara Abbaakoof   gara  abbaa keessanii  ol    hin    baanee; garuu, deemiitii obboloota Koo obboloota keetiin gara Abbaakoottan olba’a jedheera; jedhii itti himi naan jedhe. Gammachuu sana akkamitti ibsu, gadda guyyoota sana hundaa sekondii sana keessatti nakeessaa haxaa’ee baase; akkuman lapheekootii boo’ee hawwettan; Du’aa Ka’umsa Gooftaa kootii argee sagaleesaas dhagahee; fuullikoo gammachuudhaan biiftuu ganamaa fakkaatte. Gara Iyyaruusaalem, gara obboloota kootii  gammachuudhaan     burraaqaa, takkaa       faarfachaa takka immoo boo’aa (boo’icha gammachuun) as qajeele. Nan kaadhe sila fiigicha gaddaa fi boo’ichaa amma immoo seenichi jijjiirramee; fiigicha gammachuu fi  kolfaa; Gooftaa  keenya  argeeran  jedheen;    hundumtuu rifatan. Kan natti hime hundumaan itti hime, naanna’eetan oduu missiraachoo kana  hundumaa dhageessise, Du’aa Ka’uu Gooftaa keenyaa. Egaa,   ilaalikaa yaa  Obboleessa koo Rufiinoos; Gooftaankoo na hin irraanfannee, Ifa Du’aa Ka’umsasaa sanyii dhala namaa hunda keessaa filee jalqaba anatti muul’ate. Egaa jaalallisaa onnee koo keessatti chaappeffamee Ifa Du’aa Ka’umsasaa hanga arguutiin na ga’e. Anis Nagaatti jedheenii yemmuun deemuuf  ka’u wanti keessummaan tokko onnee koo irratti bocamee ture. Jaalallii, Amantii fi Obsi hanga oliitti nama geessa kan isheen naan jette jaalala dinqisiisaa akkamiiti! Bara kana jaalalli dhugaa kana fakkaatu eessumallee hin jiru. Guyyaa jalqabaa guyyaa fayyinaa sanarraa eegalee hamma iddoo Awwaalaa Golgootaatti; keessattuu imimmaaniin kan nama miiccu, galaana jaalalaa kan nama daaksisu jaalala ajaa’ibaa; “Jaalallii, Amantii fi Obsi hamma dhumaatti nama geessa” kan isheen naan jette anas CHAAPPAA JAALALAA yoomillee hin arraanfatamneen; onnee koo irratti bocee imimmaaniin narratti mallatteessitee nagaggeessite, anis boo’aatii Biraannaakoo maradheen, Imimmaaniin jaalala Kiristoos chaappeffadheen nagaatti jedhee gara biyya kootti imalakoo…

Maddi: – Veenasiyaa

Galata Waaqayyoo!

Koottaa wal ceephanna (ISAY. 1:18)

Sisaay Fiqaaduu

Eessaan jira laata jedhii of ilaali

Kufuuf dhaabbachuu kee xiinxali madaali

Eddoo kee kalee moo bakka biraa jirta

Waadaa fudhatte hoo dhuguma eegdeettaa?

 

Maaliin dabarsite yeroo siif laatame

Fayyadamteerta moo diinatu si saame

Soba dhugaa godhee sitti asaasuudhaan

Yeroon inni si waame sitti dhihachuudhaan,

 

Kan kana hin hubannee hedduutu nyaaatame

Kirrii morma isaarraa kukkutee kan deeme

Lakkoofsa hin qabu kan yeeyyiin waamame

 

Atihoo akkami kana hubatteetta

Yeroo ati qabdu amma ta’uu beektaa

Gorsa Mana Kiristaana kee hojiitti hiikteettaa

Moo akkam laata kallatii jijjiiruun kirrii kee kutteettaa?

 

Abboommii Waaqa kee akkamiin eegdetta?

Waamicha Mana Kiristaanaaf lapheen owwaaatteettaa?

Barnoota ishiitis akkamiin ilaalta?

Foon moo lubbuu keetiif iddoo guddaa laattaa?

Maarre of ilaaluun hunda keenyaaf ta’a

Guyyaaan gaafatamnu guyyichi ni ga’a

Deebiisaa yoo dhabne numatu qaana’aa

Akka hin dagannee deebisuuf qophaa’aa

 

Hiree nuuf kenname hedduutu nurra jira

Akka ittiin hojjeennuuf eenyut hubateeraa?

Kennaa isaaf kenname hedduun dagateera

Isin hoo akkamii hubattanii hadaraa

 

Abboolii fi haadholiin firii keenya eegaanii

Sagalee Waaqayyoos kan hiruuf dhabanii

Meeqatu badeera diinaan saamamanii

Nyaata lubbuu isaanii barnoota dhabanii

Birmannaa dhabuudhaan imimmaan roobsanii

 

Osoo nu eeganii nuuf jirtu jedhanii

Hedduutu  badeera diinaan saamamanii

Unu barattootatti imaanaa kennanii

Amantaa akka eegnuuf kirriis nutti hidhaanii

Gala nuuf gudunfuun ofii beela’anii

Aannoo kee eeggadhu hadaraa dhaamanii

 

Jechuun nu gaggeessan gaafa manaa baane

Obboleeyyan keenya  heeddu waliin taanee

Mee of cinaa ilaala har’a meeqa taane

Guyyaa jalqabaa fi kan ammaa ilaalaamee

Bineensa baraatiin hedduutu nyaatame

 

Gorsi abbaa fi haadhaas tasa dagatamee

Daandii dhugaa kana gadhiisee kan deeme

Hedduu isaanitii kan yeyyiin nyaatame

 

Ka’aa haa dammaqnu  rafuu miti dubbiin

Yeroon boo’uu amma yoo galanis gaabbiin

Galaa qopheeffachuun osoo of hin nuffiin

Guyyittiin isheen dhumaa osoo nutti hin dhufiin

Aduun barii baate otoo nutti hin lixin

Yeroon keenya amma osoo hin dukkanaa’iin

Ofii dhaabbatanii kan kufee ol kaasuun

Sagalee Waaqayyoon kan bade deebisuun

Dhugummaa  amantii hojiitiin mul’isuun

Yeroon fayyuu amma miti itti karoorsuun

Mee of cinaa ilaalaa teessoo duwwaa kana

Xiqqoo mee yaadadhaa  kan jalqabaa sanaa

Maali yoo wal kakaasnee maaf ofittoo taana

Affeerraa fooniif hoo hundatu wal waama

Baay’eeyyuu moo miti xiqqootu dhagahama

 

Kan lubbuu yoo ta’e garuu kunoo akkana

Dammaqaa jarana lakkisaa  mee kaana

Kan jalqabe miti kan xumure taana

 

Egaa kan darbe darbeera amma nu haa ga’u

Amantiin keenya Hojii duukaa haa ta’u

Deemsii fi karoorri kee fulduratti  malee

Duubaatti hin deebii’iin laaqii isa kalee

 

Lubbuu nu  dheebotte mee dheebuu haa baasnu

Laphee bakkee labuu  daandiitti haa deebisnu

Imimmaan haadhoolii kuunno kan baadiya kootta haa qoorsinu

Hojii fi amantaa dhugaa walsimsiisnee

Firii haa oomishnu kan barre barsiisnee

Waaqayyoo nu waamee yeroo nu eeggatu

Umurii eebbisee yoo carraa nuu laatu

 

Nuti maaliif laafna gargaaraa osoo qabnuu

Daandiittiin  dhugaa dha silaa shakki hin qabnu

Obboleessa obboleettii maaliif hin kakaasnu

Akka phaawuloos fa’a qulqulloota hedduu

 

Manni Miristaana baadiyyaa yoo jigdu

Maalii yoo quuqamne maaliif nu hin yaaddessu

Maaliif kan callisnuu diinni yoo hadheessuu

Hiree nurraa jiruu dhugumaan yoo beekne

Waamichaa mana amantaa maaliif hin Owwaannee

 

Sababii maal qabna badii keenyaaf nutii

Manni Kiristaanaa yeroo hunda nu waamti

Afaan nuti beeknus kunoo ni dubbatti

Sagalee dhageenyuun kunoo nu barsiisti

 

Kanaaf maal jennaree sababii maal qabnaa

Hin dhageenye jechuuf yeroo hundaa baranna

Kanaaf rafuu hin qabnu cimneetu tattaafanna

Har’a yoo fakkaates kun hundumtuu laayyoo

Foon qofaaf yoo fiigne isa boriin isaa biyyoo

Yoo itti hin jiraannee sagalee Waaqayyoo

Guyyaan tokko ni dhufa kan nu jechiisiisu wayyoo

 

Wal yaaddeessuuf miti ergaan walalichaa

Wal dammaqsuuf malee hubadhaa qajeelchaa

Kanaaf wal haa kaasnu hin taanu ibsa gaanii

Ofiif qofa miti walii yaaduudhaanii

Beela’aas yaadachuun  yeroo ofii nyaatanii

Addunyaaf ifuu dha yoomuu kiristaanni.

Naxalaa laphee kee miiccadhu

                MAQAA ABBAA KAN ILMAA KAN AFUURA QULQULLUU WAAQAA TOKKO AMIIN!!!

                                                Naxalaa laphee kee miiccadhu!

                                   Falaasamni jireenya namaa baay’ee garagara. Tokko tokkoof jireenyi gatii dhabeessa dha. Tokko tokkoof immoo jireenyi baay’ee meeshaa mi’aawaadha. Inni kaan umurii isaa xumuree kan nama biroo dabalee osoo jiraatee ni gammada. Tokko tokko immoo umurii isaaf kennamte iyyuu xumuruu dadhabee du’a gamaa gamasii waamaa oola. Anaaf garuu jireenyi jiraachuus du’uus miti. kabajamuus, salphachuus, duroomuus, hiyyoomuus miti. Bituus bitamuus miti. Sirumaayyuu uumama dinqisiifachuu dha malee. Sirrii ta’uuf dhiisuu hin beekuu. Kan sammuun koo fudhate dubbachuu nan jaalladha.

                        Yeroo tokko tokko mana koo taa’uu dhiisee akka saree amala badaa qabduu kanan naanna’uuf jaaladheen miti. Yoon sosochoo’u ykn namoota gidduu yoon ga’u dhimmoota tokko tokkoo hin dhabun turee. Irra caalaa maalummaa jireenyaa kanan beeku namoota waliin yoon dabalamuu fi fedhii namootaa yoon dhaggeeffadhu qofaadha. Kan nama ajaa’ibu daandii jireenyaan hin beekne illee oduu irraan argadha. Kanaan ala garuu namni maaliif akka jiraatuu, anis maaliif akkan jiraadhu hin beeku. Hundumarra immoo dureessota waliin yeroo koo dabarsuu irraa hiyyeessota waliin yoon oolu caalmaattin waa’ee jireenyaa baradha. Sooressoota irraa qarshii, hiyyeessota irraa ammo rakkoon baradha. Mana barumsaa galee beekumsan argadhe gad kan hin taaneen maalummaa namootaa qorachuudhaan uumama nan beeka.

 

                        Sanbata dilbatatti bari’u ganamaan hirriiba kootii ka’ee, dhibaa’ummaa koo irraan kan ka’e sirna Galateefannoo (qiddaassee) guutuu hordofuu dadhabus yoo xiqqaate Bataaskaana dhungadheen tsabalas dhuga jechuun mana dhiphoon keessa jiraadhu keessa ba’ee gara Mana Kiristaanaa imala koon itti fufe. Daandii hundi adii adiin guutamee jira. Namoota gara Bataaskaanaa deddeebi’an fagootti yoon ilaalu miirri gammachuun tokko ana keessa dhidhiitataa jira. Kiristaana ta’uu koos nan jaalladhe, ittinaan boones. Battaluma kana hundumaatti Si’ooliifi Gahaanamni (ibida bara baraa) Gannatiifi mootummaan samii natti yaadataman.

                        Yeroo hunda kan na ajaa’ibu yoon Si’oolii fi Gahaanama yaadadhu naan dhiphadha. Maaliif yoo jedhame hojiin koo hundi Si’oolii fi Gahaanamaf kan nageessiisu malee gara Gannataafi Mootummaa Samii kan na galchu waan hin taaneefidha. Kanaaf yeroo aduun na gubdu hunda ibiddi Gahaanamaa yoo na nyaatu akkam ta’uu faniin ofiin jedha. Ibbida biyya lafaan shiroo gaafan hojjedhu afuurri ittoo harka koo irra yoo bu’u miira natti dhagahamuun ibidda samii jiru akkamiin danda’uufan akkan jedhu na taasisa.

                        Sa’aatii kanatti namoota adii adiin guutaman ilaalee murtii samii yoon yaadadhu waaqayyoon waliin falmiin eegale. Isaan kanallee itti hin murteessu, akkamitti kiristaanota akkanaa ibiddatti gataa? Jechaa hojii koo malee hojii Uumaa keessa galee falmaan jira. Falmii koos ofumaa deebii itti kennuun “ gonkumaa ummata kana fakkaatan illee itti hin murteessu, adii adii uffatanii abaaboo fakkaatanii ifanii motummaa samii keessa jiraatu malee” ofiin jedhe.

                        Ija koon qaama koorra deddeebisaa qeensa miila koo irraa kaasee hanga oliittin ilaale. Galata Waaqayyoo anis akkuma namoota adii ta’ee jira. Itti murtaa’uu hin qabu namootan jedhee falmaafii ture cinaa hiriireen jira jechuuudha. Miirri gammachuu tokko qaama miiraa koo uwwise. Sababni isaas namoota itti hin murtaa’uu jedhe waliin waanan jiruuf anattis hin murtaa’u. Waaqayyoo gooftaan uffanaafi deddeebii Mana Kiristaanaa kana fakkaatu ilaalee gara si’oolii akka nu hin gatne waanan mirkaneeffadheef akkan itti dhiyaadhetti na gammachiise.

                        Deemsa koo itti fufeen jira. Irraa caalaa naannoo seensa teessoo patiriyaarikii qulqulleettii qulqullootaa daandiin konkolaataa illee osoo hin hafiin namaan guutamee jira. Namoota tokko tokko qofaatu hojiif oliif gadi fiigu. Namootni baay’een garuu Bataskaanaa yoo ba’aniifi galan mul’atu. Namootni adii hin uffatne, kan hojiif olii gad fiigan garuu na gaddisiisan. sababni isaas nuti warreen adii uffanne yoo bilisoomnu (qulqulloofnu) isaan uffata hojiin oliif gadi fiigaa jiru waan ta’eef.

                        Fuulduratti uffata adiin namoota guutaman ilaalaa, gammachuun isaanitti makamuuf daandii qaxxamuruuf ibsaa tiraafikaa bira akkuman ga’een ‘imaltooni miilaa dhaabadhaa, Konkolaataan deemi’ kan jedhu mallattoon diimaa fi magariisaa mul’ate. Aniifi namootni naannoo koo yoo dhaabannu, konkolaataan hiriiranii turan aariitiin motora iyyisiisaa akka bishaan abbayyaa yaa’uu eegalan. Agarsiifni kun na gammachiisee osoon ofii koo waliin haasa’aa jiruu…………’’sobdoota (gati-dhabeeyyiiwwan ) akka naxalaaf osoo ta’ee yoona Jannatni guuttee turte” sagalee jedhuun of duubaa dhagahe. Laliisni laphee koo abdiin guutame ture akka baala mukarraa cite gogee yoo kishiishiishhhh jedhuun natti dhagahame. Garan sagalicha dhagahettin gara gale. Uffata ciccitaa uffatee jira. Isa nuti “MARAATAA’’ jennuun san fakkaata. Hasawaa isaas itti fufe……….’akka carraa akka naxalaa keenyaa jireenyi keenyaas adii osoo ta’ee heehheeeheeeee…”jedhee kolfe. Ofaan qoradhe addeenya baaqqee, addeenya jireenyaa. Ani isaan kam keessa akkan ta’e beekuuf bakkan dhaabadhutti yaaduun eegale. Naxalaa kon ilaalee cabbii fakkaata. Jireenyaa koon taajjabe, riigduu uffata haadholiin ittiin eelee biddeenaa qulleessan caalaa gurraacha’eera. Hasaa isaas itti fufe………….”kiristaanummaa jechuun Kiristoosini kan moggaafame. Kiristoos immoo qulqulluufi gooftaa dhugaati. Yoo fannifamuus hundaafidha!!!!!!!!!! Ati hiyyeessa, ati maraatadha, ati cubbamaadha, ati gosa hin qabdu, ati daandii irra bulta, hin jenne. Maal kana qofa fooniifi dhiiga isaa qulqulluu osoo nutti hin waakkatiin muree kan nuuf kenne nama osoo adda hin qoodiin ture. Ana isa hiyyeessichaafis isin warra abbaa yeroofis ni kenne. Isin garuu aangoo keessan ishii lafarraa xiqqoo saniin, qabeenyanis ta’ee kan biroon nama filattu. Hiyyeessa akka kootii kennuu dhiistanii dacha dachaan isa siniif deebisuuf kennuu filattu. Naxalaa fi jireenya yoom wal fakkeessitu laata? Dhugaa isaa sinitti himuu! isin irra ana isaa abbaa uffata ciccittuu kana wayyaa…….ihihhhiiiihhhiihiiihiihihihihihih” jechuun kolfa keessaa fuudhe. Inni ni kolfa ani nan boo’a.

                        Bitaa natti gale. Ofis gaafadhe. Inni akkuma jedhe, Kiristoos nama osoo adda hin qoodiin hundaaf waaqa beenyaa nuuf ta’edha. Ani immoo kan qabutti kan dhiyaatu, bakka bu’aan jirtutti kan argamu, kennaa (makliitii) koo kanaan awwalu ture.

                        Haasawwaan nama kana keessaa koo jeeqaa jira. Namni hunduu nadhiisee deemee jiraa, ani garuu haasaa isaa dhaggeeffaataan jira. “Gidduu keessanii nama tokkoof yoo gochuu dhiistan anaafis hin goone” kan jedhu barumsi Kitaaba Qulqulluu natti yaadatame. (Mat 25:41-45) Dandii irra yoon deddeebi’u namni kun waan rakkateef qofa guyyaa tokkoof yadadhee hin beeku. Dhugaa Jireenya koo yoo natti himu, anis gatii koo fudhachuuf dhaabadhee jira. Kennaadhaan yoon madaalamu duwwaan turee.faallaa naxalaa (baaqqee) koo jireenyi koo akka dukkanaa ta’uun hubadhe. Barsiisaan maraataa fakkaatu kun dubbatee waan xumurate hin fakkaatu. Anis laphee koo banadheen barataa jira, innis na barsiisaa jira. Ani isa ilaalaan jira, inni garuu bakka duwwaatti ija babaasee dubbata.

                  “ilmi namaa jaalala dhabe,jaalallii bu’uraa hundati Gooftaan keenya foon fi dhigaa isaa kan nuu kenne jalalaa Isaatiini. Nuti immoo jaalala fi jireenya keenya kennuf yoo nutti guddate ………… Kan biraa yaa hafuutii obboleessa keenya ija jaalalaan kan ilaallu meeqa keenyaa dha.

Jaalalaaf kan nuuf kenname foon isaa yoo nyaachuu, dhiiga Isaa dhuguu dura, obbolessaa keenyaaf jaalala kennuutu dursuu qaba.

“Namni namaf jaalala yoo kenne maaltuu itti hir’ataa? Jaalala kennuun ni kanfalchiisa laata? luboonni tokko tokkoo iyyuu waa’ee jaalalaaf kan fannifame foon gooftaa keenyaa osoo qophessanii namaaf qoodanii, ani fudhachuuf yoon deeme dhugumaan jedha naaf hin kennan (adii kan ufatte yoo dhaqee immoo fudhattuu malee jedhanii ni eyyamuuf ta’a) dhugaa isinitti himuuf isin irraa nuti waarri daandii irratti kufne jaalala qabna. ( yoo xiqqaatte waliin qorra qooddannee waa’ee jaalalaaf nuti qorree jira.”

     Dubbiin isaa mar’immaan koo na nyaatee; imimmaanis na hudhee, jaalalas yaadadhe. kan qabu nan jaaladha, kan hin qabnee immoo hin jaaladhu. Kan biroo yaa hafuutii gara- laafettii haadha koo iyyuu ergan irraa addaa ba’etii waggaa torba lakkofsiseen jira. Dadhabdee na barsiifte, beela’aa na nyaachiste, itti qorraa na uffiste. Har’a garuu of danda’een ishee dagadhee; bilbilaa illee bilbileefii jabaadhu jedhenii hin beeku. Jaalala hin qabu waan ta’eef.                                                

            “Dhaga’ii, dhaggeeffadhu gara Mana Kiristaanaa” naan jedhe. Akka rifachuu ta’een gurra koo gara sagalee guddiftuu Mana Kiristaanaatti qabe. “ፍቅር ሰሀቦ ለወልደ ሀያል እመንበሩ ወአብጽሆ እስከለ ሞት” sagaaleen jedhu natti dhagahame. (jaalalii Waaqayyoon Ilma isa jabaa teessoo Isaa irraa buusee hanga du’aattis geessise). “argitee lubichii ni dubbata. Garuu jechiicha osuma dubbatanii iyyuu kan raawwatan xiqqoodha. Baayyooliin namootaa konkolaataa manaan osoo basha’anii gamoo irra taa’anii osoo asii gad ilaalanii cooma murachaa, booka unachaa hiyyeessa lammii isaanii hin yaadatan. Kan biroo ha hafuutii lubni lubaaf illee yeroo itti hin gaddinetu mul’ata. Manni Kiristaanaa kan hundaati. Namootni tokko tokko garuu kan dhuunfaa isaanii godhatanii yoo saaman, yoo fira isaanii ittiin gargaaran argina. Argitee jaalalli jiraachuuu dhabuu jechuun kanadha. Tajaajiltoonii mana kiristaanaa lama jireenya gosa lama jiraatu. Kan murtaa’an karaa tokkos karaa biroos jireenya bareedaa yoo jiraatan kan murtaa’an immoo jireenya gadadoon yoo dabarsan argina“ kanan dhagahaa jiru humna kootii ol waan ta’eef kanaa ol osoon dhaga’uu baadheen jaalladhe. Deemuufan duubattis jedhe. “dhaga’i obbolleessa koo” naan jedhe. Maaliif ana irratti akka xiyyeeffate naaf hin galle. Tarii cubbuun koo kan warra kanii caalee ta’a laataa? Moo ani warra kaan irra xiyyeeffadhee waanaan dhaggeeffadheef ta’a laata? Naanna’een “oooo” jedheen. Gama tokkoon maal naan jechuufi laata jedheen sodaadhe, gama biroon immoo maarataan “oooo” jechuun koo namoota biratti ana iyyuu maraataa na jechisiisa jedheen yaaddoo natti uume. “naxalaan kee baay’ee xuraa’ee jira. Miiccadhu tolee?. Yoo dandeesse kan namoota biroos waliin miiccisisiif ” naan jedhe. Naxalaan koo erga miicamee guyyaa sadi iyyuu hin taane. Naxalaan koo kan miicamedha, ilaalaan jira miti? Maal isaan miiccaa? Naxalaa xuraa’e yoo qabaatte, si’iif miiccuu nan danda’an” jedheen. Kkkkkkkkkkkkkk kkkkkkkkkk hhhhhhhhhh hhhhhhhhh jedhee natti kolfee “yaa lammii koo anaan illee erga miiccitanii turtaniitu. Maraataa, kan gatii hin qabne, jechuun na hamachaa, na nyaachaa ba’aa koo baattaniittu. Waanuma kamiifuu naxalaa laphee kee miiccadhu.”naan jedhe.

            Jecha cimaadha. “naxalaa laphee kee miiccadhu” kan naaf gale amma kunoo. Edaa miicaa kanan ture naxalaa jirbii qofa, edaa naxalaan laphee koo ni hafa, miicamees hin beeku. Naxalaa laphee koo gochaa fi naamusa kiristaanummaan tokko taasisee uffachuuf , miicees qulqulleessuuf, Waaqa koonis wal argachuuf, jecha baay’ee ulfaataafi jabaa kana “naxalaa laphee kee miiccadhu” buusaa baasaa SAAMUNAA GAABBII GALUU BITACHUUF Gara Luba Abbaa Lubbuutti imale!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

                                                                                    GALANNI WAAQAYYOOF HAA TA’U!!!

B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.                                                            Adoolessa 27/2007 B.A

Yaa’ii mooraa

          Yaa’ii mooraa

                               Lakkoofsiftuu qubee jireenyaa

                                                         Yaa lallabduu nageenyaa  

                                                           Ati qaroo keenyaa

                                                           Si’iin boru argina

                                                           Har’a keessa teenyee

                                                    Boruu murteessina

                                                Labsituu tokkummaa

                                                                        Hundee wal-qixxummaa

                                                                        Jiruu hawaasummaa

                                                                        Barsiiftuun si’uumaa

                                                Jiruu hiika qabuu

                                                Si’iim kan lallabuu

                                                Osoon si’iin qabuu

                                                Hin bulu hagabuu

                                                                        Yoo jireenya afuuraa

                                                                        Jira yaa’iin mooraa

                                                                        Abaaboon daraaraa

                                                                        Firii buusat jiraa

                                                Wangeela barsiisaa

                                                Hojiin agarsiisaa

                                                Yaa’iin mooraa dansaa

                                                Namaa ni namoomsaa

                                                                 Jaalala arginee Harkaan qaqqabannee

                                                            Ijaanis ilaallee Jiraannees dhandhamnee

                                                            Seenaa qulqullootaa keessatti barannee

                                                            Waldaa qulqullootaa kanaaf sijaalannee!!!

                                                                           B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.

 

           

                         Tawaahidoo

                           Tawaahidoo yaa haadha gootaa

                                                Deessuu wareegamtootaa

                                                Dhugaan tarkaanfattaa

                                                                        Harmaa ishee hoosiftii

                                                                        Ilmaan isheef gadditii

                                                                        Misiraachoo labsitii

                                                                        Wangeela barsiiftii

                                                                        Jaalala agarsiiftii

                                                                        Dhugaaf dhaabattettii

                                                Hundeen dhiiga Gooftaa

                                                Daandiin Qulqullootaa

                                                Maddi kee dachee dhaa

                                                Galmii kee samii dhaa.

                                                                        Si’inaan namoomee

                                                                        Maqaa koon waamamee

                                                                        Namaatti lakkaawamee

                                                                        Seenaan jijjiiramee

                                                                        Amma bilisoomee

                                                                        Mucaa keen jedhamee

                                                      B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.                      

                     DHUGAAN HAA MUL’ATTU

Soba miidhagsanii

Dhugaaa fakkeessani

Olola oddeessanii

Harmee naa deesseenii

Kan naa guddisteenii

Gargar naa baasanii

                                                                   Silaas maal godhanii

            Maali hojiin isaanii?

            Dhugaa awwaalanii

            Dhara facaasanii

            Elaa! Akkas jedhanii……

                        ‘’’’harmeen kee maseena’’’’

                             Kan hin qabne seenaa!!!

Atoo maal jettaree?

Harmeen koos ormaaree?

Atoo maseenaree?

            Harmee Ortodoksiin

Mee seenaa kee hin dhoksiin

harmee natti himi

mee dhaamsa naaf dhaamii

dhugaan isa kamii

            Maddi kee hin beekamuu?

            Kaayyoon kee hin himamuu?

            Jarri maaf gumgumuu

            Maaliif dhugaa soomuu?

            Harmee tawaahidoo

            Maaliif kan caalistuu

            Dhugaa kee’n labsituu

            Haati lama ‘n jirtu

            Lamas nama hin deessu

            Idduma kamittuu seera uumaa hin tartuu!!!!!!!

                                       B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.

BIFA ISAA NI QABUU

Waa’ee isaa farfaatuu sagalee kaasanii

Ittinis kakatu maqaa isaa waamanii

Garuu ……………………garuuuuuuuu!!!!!!

Garuu maal godharee Kana hunda guutanii

Bifaan fakkaatanii,humna isaa gananii

Isas fakkatanii yoom akka isaa ta’anii

Duuba miidhaganii keessa fokkisanii

Yeeyyiidha isaanii yoom Hoolaa ta’anii

Yoomu wal-hin argu ta’uuf fakkaachuunii!!!!!!!!!!!!!!

       B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.