Koottaa wal ceephanna (ISAY. 1:18)

Sisaay Fiqaaduu

Eessaan jira laata jedhii of ilaali

Kufuuf dhaabbachuu kee xiinxali madaali

Eddoo kee kalee moo bakka biraa jirta

Waadaa fudhatte hoo dhuguma eegdeettaa?

 

Maaliin dabarsite yeroo siif laatame

Fayyadamteerta moo diinatu si saame

Soba dhugaa godhee sitti asaasuudhaan

Yeroon inni si waame sitti dhihachuudhaan,

 

Kan kana hin hubannee hedduutu nyaaatame

Kirrii morma isaarraa kukkutee kan deeme

Lakkoofsa hin qabu kan yeeyyiin waamame

 

Atihoo akkami kana hubatteetta

Yeroo ati qabdu amma ta’uu beektaa

Gorsa Mana Kiristaana kee hojiitti hiikteettaa

Moo akkam laata kallatii jijjiiruun kirrii kee kutteettaa?

 

Abboommii Waaqa kee akkamiin eegdetta?

Waamicha Mana Kiristaanaaf lapheen owwaaatteettaa?

Barnoota ishiitis akkamiin ilaalta?

Foon moo lubbuu keetiif iddoo guddaa laattaa?

Maarre of ilaaluun hunda keenyaaf ta’a

Guyyaaan gaafatamnu guyyichi ni ga’a

Deebiisaa yoo dhabne numatu qaana’aa

Akka hin dagannee deebisuuf qophaa’aa

 

Hiree nuuf kenname hedduutu nurra jira

Akka ittiin hojjeennuuf eenyut hubateeraa?

Kennaa isaaf kenname hedduun dagateera

Isin hoo akkamii hubattanii hadaraa

 

Abboolii fi haadholiin firii keenya eegaanii

Sagalee Waaqayyoos kan hiruuf dhabanii

Meeqatu badeera diinaan saamamanii

Nyaata lubbuu isaanii barnoota dhabanii

Birmannaa dhabuudhaan imimmaan roobsanii

 

Osoo nu eeganii nuuf jirtu jedhanii

Hedduutu  badeera diinaan saamamanii

Unu barattootatti imaanaa kennanii

Amantaa akka eegnuuf kirriis nutti hidhaanii

Gala nuuf gudunfuun ofii beela’anii

Aannoo kee eeggadhu hadaraa dhaamanii

 

Jechuun nu gaggeessan gaafa manaa baane

Obboleeyyan keenya  heeddu waliin taanee

Mee of cinaa ilaala har’a meeqa taane

Guyyaa jalqabaa fi kan ammaa ilaalaamee

Bineensa baraatiin hedduutu nyaatame

 

Gorsi abbaa fi haadhaas tasa dagatamee

Daandii dhugaa kana gadhiisee kan deeme

Hedduu isaanitii kan yeyyiin nyaatame

 

Ka’aa haa dammaqnu  rafuu miti dubbiin

Yeroon boo’uu amma yoo galanis gaabbiin

Galaa qopheeffachuun osoo of hin nuffiin

Guyyittiin isheen dhumaa osoo nutti hin dhufiin

Aduun barii baate otoo nutti hin lixin

Yeroon keenya amma osoo hin dukkanaa’iin

Ofii dhaabbatanii kan kufee ol kaasuun

Sagalee Waaqayyoon kan bade deebisuun

Dhugummaa  amantii hojiitiin mul’isuun

Yeroon fayyuu amma miti itti karoorsuun

Mee of cinaa ilaalaa teessoo duwwaa kana

Xiqqoo mee yaadadhaa  kan jalqabaa sanaa

Maali yoo wal kakaasnee maaf ofittoo taana

Affeerraa fooniif hoo hundatu wal waama

Baay’eeyyuu moo miti xiqqootu dhagahama

 

Kan lubbuu yoo ta’e garuu kunoo akkana

Dammaqaa jarana lakkisaa  mee kaana

Kan jalqabe miti kan xumure taana

 

Egaa kan darbe darbeera amma nu haa ga’u

Amantiin keenya Hojii duukaa haa ta’u

Deemsii fi karoorri kee fulduratti  malee

Duubaatti hin deebii’iin laaqii isa kalee

 

Lubbuu nu  dheebotte mee dheebuu haa baasnu

Laphee bakkee labuu  daandiitti haa deebisnu

Imimmaan haadhoolii kuunno kan baadiya kootta haa qoorsinu

Hojii fi amantaa dhugaa walsimsiisnee

Firii haa oomishnu kan barre barsiisnee

Waaqayyoo nu waamee yeroo nu eeggatu

Umurii eebbisee yoo carraa nuu laatu

 

Nuti maaliif laafna gargaaraa osoo qabnuu

Daandiittiin  dhugaa dha silaa shakki hin qabnu

Obboleessa obboleettii maaliif hin kakaasnu

Akka phaawuloos fa’a qulqulloota hedduu

 

Manni Miristaana baadiyyaa yoo jigdu

Maalii yoo quuqamne maaliif nu hin yaaddessu

Maaliif kan callisnuu diinni yoo hadheessuu

Hiree nurraa jiruu dhugumaan yoo beekne

Waamichaa mana amantaa maaliif hin Owwaannee

 

Sababii maal qabna badii keenyaaf nutii

Manni Kiristaanaa yeroo hunda nu waamti

Afaan nuti beeknus kunoo ni dubbatti

Sagalee dhageenyuun kunoo nu barsiisti

 

Kanaaf maal jennaree sababii maal qabnaa

Hin dhageenye jechuuf yeroo hundaa baranna

Kanaaf rafuu hin qabnu cimneetu tattaafanna

Har’a yoo fakkaates kun hundumtuu laayyoo

Foon qofaaf yoo fiigne isa boriin isaa biyyoo

Yoo itti hin jiraannee sagalee Waaqayyoo

Guyyaan tokko ni dhufa kan nu jechiisiisu wayyoo

 

Wal yaaddeessuuf miti ergaan walalichaa

Wal dammaqsuuf malee hubadhaa qajeelchaa

Kanaaf wal haa kaasnu hin taanu ibsa gaanii

Ofiif qofa miti walii yaaduudhaanii

Beela’aas yaadachuun  yeroo ofii nyaatanii

Addunyaaf ifuu dha yoomuu kiristaanni.

Naxalaa laphee kee miiccadhu

                MAQAA ABBAA KAN ILMAA KAN AFUURA QULQULLUU WAAQAA TOKKO AMIIN!!!

                                                Naxalaa laphee kee miiccadhu!

                                   Falaasamni jireenya namaa baay’ee garagara. Tokko tokkoof jireenyi gatii dhabeessa dha. Tokko tokkoof immoo jireenyi baay’ee meeshaa mi’aawaadha. Inni kaan umurii isaa xumuree kan nama biroo dabalee osoo jiraatee ni gammada. Tokko tokko immoo umurii isaaf kennamte iyyuu xumuruu dadhabee du’a gamaa gamasii waamaa oola. Anaaf garuu jireenyi jiraachuus du’uus miti. kabajamuus, salphachuus, duroomuus, hiyyoomuus miti. Bituus bitamuus miti. Sirumaayyuu uumama dinqisiifachuu dha malee. Sirrii ta’uuf dhiisuu hin beekuu. Kan sammuun koo fudhate dubbachuu nan jaalladha.

                        Yeroo tokko tokko mana koo taa’uu dhiisee akka saree amala badaa qabduu kanan naanna’uuf jaaladheen miti. Yoon sosochoo’u ykn namoota gidduu yoon ga’u dhimmoota tokko tokkoo hin dhabun turee. Irra caalaa maalummaa jireenyaa kanan beeku namoota waliin yoon dabalamuu fi fedhii namootaa yoon dhaggeeffadhu qofaadha. Kan nama ajaa’ibu daandii jireenyaan hin beekne illee oduu irraan argadha. Kanaan ala garuu namni maaliif akka jiraatuu, anis maaliif akkan jiraadhu hin beeku. Hundumarra immoo dureessota waliin yeroo koo dabarsuu irraa hiyyeessota waliin yoon oolu caalmaattin waa’ee jireenyaa baradha. Sooressoota irraa qarshii, hiyyeessota irraa ammo rakkoon baradha. Mana barumsaa galee beekumsan argadhe gad kan hin taaneen maalummaa namootaa qorachuudhaan uumama nan beeka.

 

                        Sanbata dilbatatti bari’u ganamaan hirriiba kootii ka’ee, dhibaa’ummaa koo irraan kan ka’e sirna Galateefannoo (qiddaassee) guutuu hordofuu dadhabus yoo xiqqaate Bataaskaana dhungadheen tsabalas dhuga jechuun mana dhiphoon keessa jiraadhu keessa ba’ee gara Mana Kiristaanaa imala koon itti fufe. Daandii hundi adii adiin guutamee jira. Namoota gara Bataaskaanaa deddeebi’an fagootti yoon ilaalu miirri gammachuun tokko ana keessa dhidhiitataa jira. Kiristaana ta’uu koos nan jaalladhe, ittinaan boones. Battaluma kana hundumaatti Si’ooliifi Gahaanamni (ibida bara baraa) Gannatiifi mootummaan samii natti yaadataman.

                        Yeroo hunda kan na ajaa’ibu yoon Si’oolii fi Gahaanama yaadadhu naan dhiphadha. Maaliif yoo jedhame hojiin koo hundi Si’oolii fi Gahaanamaf kan nageessiisu malee gara Gannataafi Mootummaa Samii kan na galchu waan hin taaneefidha. Kanaaf yeroo aduun na gubdu hunda ibiddi Gahaanamaa yoo na nyaatu akkam ta’uu faniin ofiin jedha. Ibbida biyya lafaan shiroo gaafan hojjedhu afuurri ittoo harka koo irra yoo bu’u miira natti dhagahamuun ibidda samii jiru akkamiin danda’uufan akkan jedhu na taasisa.

                        Sa’aatii kanatti namoota adii adiin guutaman ilaalee murtii samii yoon yaadadhu waaqayyoon waliin falmiin eegale. Isaan kanallee itti hin murteessu, akkamitti kiristaanota akkanaa ibiddatti gataa? Jechaa hojii koo malee hojii Uumaa keessa galee falmaan jira. Falmii koos ofumaa deebii itti kennuun “ gonkumaa ummata kana fakkaatan illee itti hin murteessu, adii adii uffatanii abaaboo fakkaatanii ifanii motummaa samii keessa jiraatu malee” ofiin jedhe.

                        Ija koon qaama koorra deddeebisaa qeensa miila koo irraa kaasee hanga oliittin ilaale. Galata Waaqayyoo anis akkuma namoota adii ta’ee jira. Itti murtaa’uu hin qabu namootan jedhee falmaafii ture cinaa hiriireen jira jechuuudha. Miirri gammachuu tokko qaama miiraa koo uwwise. Sababni isaas namoota itti hin murtaa’uu jedhe waliin waanan jiruuf anattis hin murtaa’u. Waaqayyoo gooftaan uffanaafi deddeebii Mana Kiristaanaa kana fakkaatu ilaalee gara si’oolii akka nu hin gatne waanan mirkaneeffadheef akkan itti dhiyaadhetti na gammachiise.

                        Deemsa koo itti fufeen jira. Irraa caalaa naannoo seensa teessoo patiriyaarikii qulqulleettii qulqullootaa daandiin konkolaataa illee osoo hin hafiin namaan guutamee jira. Namoota tokko tokko qofaatu hojiif oliif gadi fiigu. Namootni baay’een garuu Bataskaanaa yoo ba’aniifi galan mul’atu. Namootni adii hin uffatne, kan hojiif olii gad fiigan garuu na gaddisiisan. sababni isaas nuti warreen adii uffanne yoo bilisoomnu (qulqulloofnu) isaan uffata hojiin oliif gadi fiigaa jiru waan ta’eef.

                        Fuulduratti uffata adiin namoota guutaman ilaalaa, gammachuun isaanitti makamuuf daandii qaxxamuruuf ibsaa tiraafikaa bira akkuman ga’een ‘imaltooni miilaa dhaabadhaa, Konkolaataan deemi’ kan jedhu mallattoon diimaa fi magariisaa mul’ate. Aniifi namootni naannoo koo yoo dhaabannu, konkolaataan hiriiranii turan aariitiin motora iyyisiisaa akka bishaan abbayyaa yaa’uu eegalan. Agarsiifni kun na gammachiisee osoon ofii koo waliin haasa’aa jiruu…………’’sobdoota (gati-dhabeeyyiiwwan ) akka naxalaaf osoo ta’ee yoona Jannatni guuttee turte” sagalee jedhuun of duubaa dhagahe. Laliisni laphee koo abdiin guutame ture akka baala mukarraa cite gogee yoo kishiishiishhhh jedhuun natti dhagahame. Garan sagalicha dhagahettin gara gale. Uffata ciccitaa uffatee jira. Isa nuti “MARAATAA’’ jennuun san fakkaata. Hasawaa isaas itti fufe……….’akka carraa akka naxalaa keenyaa jireenyi keenyaas adii osoo ta’ee heehheeeheeeee…”jedhee kolfe. Ofaan qoradhe addeenya baaqqee, addeenya jireenyaa. Ani isaan kam keessa akkan ta’e beekuuf bakkan dhaabadhutti yaaduun eegale. Naxalaa kon ilaalee cabbii fakkaata. Jireenyaa koon taajjabe, riigduu uffata haadholiin ittiin eelee biddeenaa qulleessan caalaa gurraacha’eera. Hasaa isaas itti fufe………….”kiristaanummaa jechuun Kiristoosini kan moggaafame. Kiristoos immoo qulqulluufi gooftaa dhugaati. Yoo fannifamuus hundaafidha!!!!!!!!!! Ati hiyyeessa, ati maraatadha, ati cubbamaadha, ati gosa hin qabdu, ati daandii irra bulta, hin jenne. Maal kana qofa fooniifi dhiiga isaa qulqulluu osoo nutti hin waakkatiin muree kan nuuf kenne nama osoo adda hin qoodiin ture. Ana isa hiyyeessichaafis isin warra abbaa yeroofis ni kenne. Isin garuu aangoo keessan ishii lafarraa xiqqoo saniin, qabeenyanis ta’ee kan biroon nama filattu. Hiyyeessa akka kootii kennuu dhiistanii dacha dachaan isa siniif deebisuuf kennuu filattu. Naxalaa fi jireenya yoom wal fakkeessitu laata? Dhugaa isaa sinitti himuu! isin irra ana isaa abbaa uffata ciccittuu kana wayyaa…….ihihhhiiiihhhiihiiihiihihihihihih” jechuun kolfa keessaa fuudhe. Inni ni kolfa ani nan boo’a.

                        Bitaa natti gale. Ofis gaafadhe. Inni akkuma jedhe, Kiristoos nama osoo adda hin qoodiin hundaaf waaqa beenyaa nuuf ta’edha. Ani immoo kan qabutti kan dhiyaatu, bakka bu’aan jirtutti kan argamu, kennaa (makliitii) koo kanaan awwalu ture.

                        Haasawwaan nama kana keessaa koo jeeqaa jira. Namni hunduu nadhiisee deemee jiraa, ani garuu haasaa isaa dhaggeeffaataan jira. “Gidduu keessanii nama tokkoof yoo gochuu dhiistan anaafis hin goone” kan jedhu barumsi Kitaaba Qulqulluu natti yaadatame. (Mat 25:41-45) Dandii irra yoon deddeebi’u namni kun waan rakkateef qofa guyyaa tokkoof yadadhee hin beeku. Dhugaa Jireenya koo yoo natti himu, anis gatii koo fudhachuuf dhaabadhee jira. Kennaadhaan yoon madaalamu duwwaan turee.faallaa naxalaa (baaqqee) koo jireenyi koo akka dukkanaa ta’uun hubadhe. Barsiisaan maraataa fakkaatu kun dubbatee waan xumurate hin fakkaatu. Anis laphee koo banadheen barataa jira, innis na barsiisaa jira. Ani isa ilaalaan jira, inni garuu bakka duwwaatti ija babaasee dubbata.

                  “ilmi namaa jaalala dhabe,jaalallii bu’uraa hundati Gooftaan keenya foon fi dhigaa isaa kan nuu kenne jalalaa Isaatiini. Nuti immoo jaalala fi jireenya keenya kennuf yoo nutti guddate ………… Kan biraa yaa hafuutii obboleessa keenya ija jaalalaan kan ilaallu meeqa keenyaa dha.

Jaalalaaf kan nuuf kenname foon isaa yoo nyaachuu, dhiiga Isaa dhuguu dura, obbolessaa keenyaaf jaalala kennuutu dursuu qaba.

“Namni namaf jaalala yoo kenne maaltuu itti hir’ataa? Jaalala kennuun ni kanfalchiisa laata? luboonni tokko tokkoo iyyuu waa’ee jaalalaaf kan fannifame foon gooftaa keenyaa osoo qophessanii namaaf qoodanii, ani fudhachuuf yoon deeme dhugumaan jedha naaf hin kennan (adii kan ufatte yoo dhaqee immoo fudhattuu malee jedhanii ni eyyamuuf ta’a) dhugaa isinitti himuuf isin irraa nuti waarri daandii irratti kufne jaalala qabna. ( yoo xiqqaatte waliin qorra qooddannee waa’ee jaalalaaf nuti qorree jira.”

     Dubbiin isaa mar’immaan koo na nyaatee; imimmaanis na hudhee, jaalalas yaadadhe. kan qabu nan jaaladha, kan hin qabnee immoo hin jaaladhu. Kan biroo yaa hafuutii gara- laafettii haadha koo iyyuu ergan irraa addaa ba’etii waggaa torba lakkofsiseen jira. Dadhabdee na barsiifte, beela’aa na nyaachiste, itti qorraa na uffiste. Har’a garuu of danda’een ishee dagadhee; bilbilaa illee bilbileefii jabaadhu jedhenii hin beeku. Jaalala hin qabu waan ta’eef.                                                

            “Dhaga’ii, dhaggeeffadhu gara Mana Kiristaanaa” naan jedhe. Akka rifachuu ta’een gurra koo gara sagalee guddiftuu Mana Kiristaanaatti qabe. “ፍቅር ሰሀቦ ለወልደ ሀያል እመንበሩ ወአብጽሆ እስከለ ሞት” sagaaleen jedhu natti dhagahame. (jaalalii Waaqayyoon Ilma isa jabaa teessoo Isaa irraa buusee hanga du’aattis geessise). “argitee lubichii ni dubbata. Garuu jechiicha osuma dubbatanii iyyuu kan raawwatan xiqqoodha. Baayyooliin namootaa konkolaataa manaan osoo basha’anii gamoo irra taa’anii osoo asii gad ilaalanii cooma murachaa, booka unachaa hiyyeessa lammii isaanii hin yaadatan. Kan biroo ha hafuutii lubni lubaaf illee yeroo itti hin gaddinetu mul’ata. Manni Kiristaanaa kan hundaati. Namootni tokko tokko garuu kan dhuunfaa isaanii godhatanii yoo saaman, yoo fira isaanii ittiin gargaaran argina. Argitee jaalalli jiraachuuu dhabuu jechuun kanadha. Tajaajiltoonii mana kiristaanaa lama jireenya gosa lama jiraatu. Kan murtaa’an karaa tokkos karaa biroos jireenya bareedaa yoo jiraatan kan murtaa’an immoo jireenya gadadoon yoo dabarsan argina“ kanan dhagahaa jiru humna kootii ol waan ta’eef kanaa ol osoon dhaga’uu baadheen jaalladhe. Deemuufan duubattis jedhe. “dhaga’i obbolleessa koo” naan jedhe. Maaliif ana irratti akka xiyyeeffate naaf hin galle. Tarii cubbuun koo kan warra kanii caalee ta’a laataa? Moo ani warra kaan irra xiyyeeffadhee waanaan dhaggeeffadheef ta’a laata? Naanna’een “oooo” jedheen. Gama tokkoon maal naan jechuufi laata jedheen sodaadhe, gama biroon immoo maarataan “oooo” jechuun koo namoota biratti ana iyyuu maraataa na jechisiisa jedheen yaaddoo natti uume. “naxalaan kee baay’ee xuraa’ee jira. Miiccadhu tolee?. Yoo dandeesse kan namoota biroos waliin miiccisisiif ” naan jedhe. Naxalaan koo erga miicamee guyyaa sadi iyyuu hin taane. Naxalaan koo kan miicamedha, ilaalaan jira miti? Maal isaan miiccaa? Naxalaa xuraa’e yoo qabaatte, si’iif miiccuu nan danda’an” jedheen. Kkkkkkkkkkkkkk kkkkkkkkkk hhhhhhhhhh hhhhhhhhh jedhee natti kolfee “yaa lammii koo anaan illee erga miiccitanii turtaniitu. Maraataa, kan gatii hin qabne, jechuun na hamachaa, na nyaachaa ba’aa koo baattaniittu. Waanuma kamiifuu naxalaa laphee kee miiccadhu.”naan jedhe.

            Jecha cimaadha. “naxalaa laphee kee miiccadhu” kan naaf gale amma kunoo. Edaa miicaa kanan ture naxalaa jirbii qofa, edaa naxalaan laphee koo ni hafa, miicamees hin beeku. Naxalaa laphee koo gochaa fi naamusa kiristaanummaan tokko taasisee uffachuuf , miicees qulqulleessuuf, Waaqa koonis wal argachuuf, jecha baay’ee ulfaataafi jabaa kana “naxalaa laphee kee miiccadhu” buusaa baasaa SAAMUNAA GAABBII GALUU BITACHUUF Gara Luba Abbaa Lubbuutti imale!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

                                                                                    GALANNI WAAQAYYOOF HAA TA’U!!!

B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.                                                            Adoolessa 27/2007 B.A

Yaa’ii mooraa

          Yaa’ii mooraa

                               Lakkoofsiftuu qubee jireenyaa

                                                         Yaa lallabduu nageenyaa  

                                                           Ati qaroo keenyaa

                                                           Si’iin boru argina

                                                           Har’a keessa teenyee

                                                    Boruu murteessina

                                                Labsituu tokkummaa

                                                                        Hundee wal-qixxummaa

                                                                        Jiruu hawaasummaa

                                                                        Barsiiftuun si’uumaa

                                                Jiruu hiika qabuu

                                                Si’iim kan lallabuu

                                                Osoon si’iin qabuu

                                                Hin bulu hagabuu

                                                                        Yoo jireenya afuuraa

                                                                        Jira yaa’iin mooraa

                                                                        Abaaboon daraaraa

                                                                        Firii buusat jiraa

                                                Wangeela barsiisaa

                                                Hojiin agarsiisaa

                                                Yaa’iin mooraa dansaa

                                                Namaa ni namoomsaa

                                                                 Jaalala arginee Harkaan qaqqabannee

                                                            Ijaanis ilaallee Jiraannees dhandhamnee

                                                            Seenaa qulqullootaa keessatti barannee

                                                            Waldaa qulqullootaa kanaaf sijaalannee!!!

                                                                           B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.

 

           

                         Tawaahidoo

                           Tawaahidoo yaa haadha gootaa

                                                Deessuu wareegamtootaa

                                                Dhugaan tarkaanfattaa

                                                                        Harmaa ishee hoosiftii

                                                                        Ilmaan isheef gadditii

                                                                        Misiraachoo labsitii

                                                                        Wangeela barsiiftii

                                                                        Jaalala agarsiiftii

                                                                        Dhugaaf dhaabattettii

                                                Hundeen dhiiga Gooftaa

                                                Daandiin Qulqullootaa

                                                Maddi kee dachee dhaa

                                                Galmii kee samii dhaa.

                                                                        Si’inaan namoomee

                                                                        Maqaa koon waamamee

                                                                        Namaatti lakkaawamee

                                                                        Seenaan jijjiiramee

                                                                        Amma bilisoomee

                                                                        Mucaa keen jedhamee

                                                      B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.                      

                     DHUGAAN HAA MUL’ATTU

Soba miidhagsanii

Dhugaaa fakkeessani

Olola oddeessanii

Harmee naa deesseenii

Kan naa guddisteenii

Gargar naa baasanii

                                                                   Silaas maal godhanii

            Maali hojiin isaanii?

            Dhugaa awwaalanii

            Dhara facaasanii

            Elaa! Akkas jedhanii……

                        ‘’’’harmeen kee maseena’’’’

                             Kan hin qabne seenaa!!!

Atoo maal jettaree?

Harmeen koos ormaaree?

Atoo maseenaree?

            Harmee Ortodoksiin

Mee seenaa kee hin dhoksiin

harmee natti himi

mee dhaamsa naaf dhaamii

dhugaan isa kamii

            Maddi kee hin beekamuu?

            Kaayyoon kee hin himamuu?

            Jarri maaf gumgumuu

            Maaliif dhugaa soomuu?

            Harmee tawaahidoo

            Maaliif kan caalistuu

            Dhugaa kee’n labsituu

            Haati lama ‘n jirtu

            Lamas nama hin deessu

            Idduma kamittuu seera uumaa hin tartuu!!!!!!!

                                       B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.

BIFA ISAA NI QABUU

Waa’ee isaa farfaatuu sagalee kaasanii

Ittinis kakatu maqaa isaa waamanii

Garuu ……………………garuuuuuuuu!!!!!!

Garuu maal godharee Kana hunda guutanii

Bifaan fakkaatanii,humna isaa gananii

Isas fakkatanii yoom akka isaa ta’anii

Duuba miidhaganii keessa fokkisanii

Yeeyyiidha isaanii yoom Hoolaa ta’anii

Yoomu wal-hin argu ta’uuf fakkaachuunii!!!!!!!!!!!!!!

       B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.