Yaa’ii Waliigalaa

          Waldaan Qulqullootaa yaa’ii 11ffaa gaggeesse

 

                                               Hagayya 27                                                 

 Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

Mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itoophiyaatti Waldaan Qulqullootaa yaa’ii waliigalaa 11 ffaa hagayya 25 fi 26 galma waajjira Waldaa qulqullootaa keessatti gaggeesseera. Yaa’ii kana irratti Ittigaafatmtoonni wiirtuulee,wiirtuulee aanotaa, bakka buutonni yaa’ii moraalee, bakka buutonni wiirtuulee biyya alaa, fi keessummoonni kan hirmaatan yoo ta’u abbootiin mana kiristaanaas hirmaataniiru.

Waldaan Qulqullootaa yaa’ii waliigalaa kan gaggeessu waggoota lama lamaan yoo ta’u, yaa’iin ammaa kun yaa’ii waliigalaa 11ffaa akka ta’e ibsameera. Hirmaattonni Yaa’ii kanaa hagayya 24 kan finfinnee galan yoo ta’u, galgala sana  ergaan baga nagaan dhuftani jedhuu fi sirni miila dhiqaa gaggeeffameera.

Yaa’ii guutuun kan gaggeeffame hagayya 24 fi 25 guyyaa fi halkan walitti fufee ture. Yaa’ii kana irrattis marii bal’aanii fi murteewwan gara garaa kennamaniiru.

 

Yaa’iin waliigalaa kun agayya 24 kadhannaa abbootiitiin  banameera. Sagantaa kana irratti barumsi wangeelaa erga kennamee booda raawwiin karoora waggaa lamaa dura taa’aa Waldaa Qulqullootaa Luba Doktar Sammuu Mitikkuutiin dhiyaateera. Itti fufuunis  gabaasni Odiitii odiitara alaatiin dhiyaatee booda mana keessaa raawwii karooraa fi gabaasa odiitii dhiyaate irratti kennaneera. Guyyuma kana sa’aatii booda Gabaasni Inispeekshinii Obbo Yeshiiwaas Maammootiin manaaf dhiyaatee gabaasota dhiyaatan irrattis mariin bal’aan taassifameera. Mannis marii erga taassisee booda gabaasa dhiyaatee fi hojiiwwan raawwataman hunda sagalee guutuudhaan mirkaneesseera.

Dabalataanis qophii yaa’ii Waliigalaa waldaa qulqullootaa fi sirna filannoo gaggeessitoota waldaa kanaa ilaalchisee qajeelfamni fooyya’e dhiyaateera. Mannis qajeelfama fooyya’ee dhiyaate kana irratti mari’atee kallattii hojii gaggeessitootaaf kennee jira.

 

Yaa’iin kun hagayya 25 kan itti fufe yoo ta’u, karoora yaa’ii mooraa, ilaalchisee qajeelfamni haaraa qoratamee dhiyaateera. Mannis qajeelfama kana irratti marii bal’aa gaggeessee kallattii barbaachisaa kennee jira. Dabalataanis  karoora Waldaa qulqullootaa irrattis marii bal’aan erga taassifamee booda kallattiin hojii hirmaattota irraa hojii gaggeessitootaaf kennamee jira. 

 Guyyaa kana Dursaa Phaaphaasii Harargee fi baha Itiyoophiyaa kan ta’an Abuna Salaamaan argamanii gorsaa fi eebba kennaniiru. Yaa’iin kun hagayya 25 kan raawwate yoo ta’u Yaa’ii kana irratti namootni 650 ol ta’an hirmaataniiru.

Badhaasa

  Dn. Tolasaa Taayyee Badhaasa Geeba Yuunivarsitii irraa argate Waldaa Qulqullootaatiif Kenne.

Hagayya 27

                                                                                                                        Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

Yuunivarsitii Walloo Kaampaasii Daseetti Barumsa Idilee isaa hordofaa turuun qabxii Ol’aanaa galmeessisee Geeba Yuunivarsitii badhaasa barattootaatiif dhiyaate kan fudhate Daaqon Tolasaa Taayyee badhaasa argate Waldaa qulqullootaatiif kenne.

 Dn. Tolasaan Godina  Wallaggaa Lixaa aanaa Mana sibuutti kan dhalatee guddate yoo ta’u barumsa isaa qabxii gaarii galmeessisuudhaan gara Yuunivarsitii Walloo daseetti ramadamee barumsa  isaa hordofaa tureera. Dabalataanis yeroo mooraa kana keessa turetti yaa’ii mooraa keessatti ittigaafatamummaa adda addaa akka fudhate mana kiristaanaa tajaajilaa tureera. Barumsa Yuunivarsitii keessatti kennamuunis cimee qu’achuudhaan qabxii 4:00 fi A+18 fiduun  Qabxii Daraan olaanaa galmeessiseen ankii Daraan olaanaa ta’een  eebbifameera. Sirna eebbaa kana irrattis badhaasa Yuunivarsitichi barattoota qabxii olaanaa galmeessisaniif qopheesse hunda caaluudhaan geeba Yuunivarsitichaa fi Meedaaliyaa qophaahe badhaafameera. Haata’u malee Dn. Tolasaan Badhaasa argate kana ofiif fudhatee galuu hin barbaanne geeba argate Waldaa qulqullootaatiif Yemmu kennu Meedaaliyaa isaa ammo Mana Kiristaanaa isa guddiste, Mana Kiristaanaa Madihaanee’aalamii Daabbusiif kennee jira. Dn. Tolasaan  Hagayya 24 Waldaa qulqullootaatti qaamaan argamee waldaan kun yaa’ii isaa 11ffaa osoo gaggeessaa jiruu badhaasa argate kenneefii jira.

 

Dn. Tolasaan sababa badhaasa kana Waldaa qulqullootaatiif kenne yemmu ibsu “ Jalqaba Yemmuun Yuunivarsitii seenu Sagantaa Yaa’ii Mooraatiin ‘baga nagaan dhuftani’ jechuuf mana kiristaanaatti qophaa’e irratti argameen ture sagantaa kanarrattis baruullee ‘’ gubaa’ee qaanaa” jedhamtu biteen yemmuun dubbisu barataa Yuunivarsitii Jimmaa kan ture Dr.Dn Ingidaa kan jedhamu badhaasa Meedaaliyaa Yuunivarsitii irraa argate Mana kiristaanaatiif akka kenne galmaa’ee argeen anis akka isaa cimee baradheen Meedaaliyaa fudhadhee Mana kiristaanaa na guddisteef kennuun qaba jedheen Murteeffadhe ture; Waaqayyoof galanni haa gahu meedaaliyaa fi geeba kaasuu danda’eera! Kan anaa fi Dn. Dr.Ingidaa Yaadaan Wal nubarsiise Waldaa Qulqullootaati: akkan cimee baradhuuf kan na kakaase Waldaa qulqullootaati Waan ta’eef Geebni kun isaaf mala jedheen kenneef ; dabalataanis kana gochuun koo umurii koo guutuu mana Kiristaanaa akkan tajaajiluuf waan na jajjabeessuuf raawwadheera” jedheera.

Kennaa kana kan Dn. Tolasaa irraa fuudhee Waldaa Qulqullootaatti kenne Yuunivarsitii Finfinneetti  Barsiisaa seeraa kan ta’e Profeesar  Xilaahun Tashoomaa yaada kennaniin ‘’ seenaa Yuunivarsitootaa keessatti qabxii akka kanaa namoonni galmeessan muraasadha! Carraa yeroo tokko argamu kana ammo dabarsanii kennuun wareegamummaadha! Ani mucaa kana irraa barumsa baay’ee argadheen jera; baay’ees na gammachiiseera” jedhaniiru.  Waldaa qulqullootaa bakka bu’uudhaan kennaa kana kan fuudhan Luba Doktar Sammuu Mitikkuu yoo ta’n ; kuni adaraa guddaadha! Cimnee akka hojjennuufis nu jajjabeessa! Waldaa kana bakka bu’uudhaan kennaa kana yemmuun fudhu Waaqayyo galateeffachaarradha jedheera. Meedaaliyaa Mana kiristaanaa  Daabbus Madaanaalamiitiif akka kennuuf kan bakka bu’uun  fuudhe  dura taa’aa Wiirtuu Gimbiiti.Dn. Tolasaa Wajjin turtii dheeraa kan taassifne yoo ta’u Gabaasa bal’aa Gaazexaa gara fuulduraatti afaan Oromootiin maxxansinu irratti dhiyeessina.

Qulqulluu Paatriyaarikiin Tsoomii Filsataa Ilaalchisee Ibsa Gaazexaa kennan

Qulqulluu Paatriyaarikiin Tsoomii Filsataa Ilaalchisee Ibsa  Gaazexaa kennan.

                                                                                                       Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

Adoolessa 28

 Bu’uura Sirna mana kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaatiin Waggaa waggaadhaan hagayya 1 hanga 16tti Tsoomiin Giiftii keenyaa qulqulleettii dubroo Maariyaam tsoomamu bara kanas Kamisa dhufu kana eegala. Kana ilaalchisee qulqulluu Paatiriyaarikiin Abbaan Keenya Maatiyaas Waajjira Isaanii addaa keessatti ibsa Gaazexaa kennaniiru.

Qulqulluun abbaan keenya ibsa gaazexaa kennaniinis:-“ Ayyaana Du’aa ka’uu Qulqulleettii Dubroo Maariyaam sababeeffachuun tsoomiin tsoomnu kun biyya keenyaf;uummata keenyaa fi addunyaa hundaaf dhiifamaaf nageenya argamsiisuufidha jechuun dubbataniiru.

Qulqulluun Abbaan keenya Maatiyaas “ Yeroo tsoomii kana keessa kiristaanonni kan beela’eef laachaa, kan daare daara baasaa(uffisaa) fi kan rakkate qarqaaraa tsoomuuf ammumaa qophii taassisuun irra jiraata” jechuun yaadachiisaniiru.

 

 Manni kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa kan duukaa buutotaa fi kan duraa akka ta’uu isheetti durii eegaltee kabaja qulqulleettii dubroon Maariyaam eeguudhaan hanga ammaatti turteetti; gara fuuladuraattis hanga guyyaa dhufaatii Gooftaatti haaluma kanaan itti fufti” jedhaniiru.

Tsoomni Filsataa (Tsoomiin Maariyaam) mana kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa keessatti Tsoomii labsiidhaan tsoomaman toorban keessaa tokko yoo ta’u daa’ima irraa eegalee kiristaanonni hunduu ciminaan kan tsoomudha.

Waldaan Qulqullootaa tajaajila mana kiristaanaa ortoodoks Tawaahidoo Afaan Oromootiin cimsee Kennuuf Siimpooziyeemii Gaggeesse

Waldaan Qulqullootaa tajaajila mana kiristaanaa ortoodoks Tawaahidoo Afaan Oromootiin cimsee Kennuuf Siimpooziyeemii Gaggeesse.

 

Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

 

 

Dilbata Adoolessa 6 bara 2006 waldaan Qulqullootaa tajaajila Wangeelaa  Afaan Oromootiin kennamu babal’isuuf siimpooziyeemii Galma Hoteela Ililliitti taassise.

Waldaan Qulqullootaa  sagalee dursaa  ‘’Daandii Duukaabu’ummaa” jedhuun gaafa dilbataa siimpooziyeemii  yemmuu gaggeessu tajaajila wangeelaa Afaan Oromootiin kennamu daraan babal’isuu fi uummata sagalee Waaqayyoo dheebote mara bira gahuuf ta’uu ibsameera.

Siimpooziyeemii kana irratti   Abbootiin mana kiristaanaa, keessummoonnii fi gaggeessitoonni Waldaa Qulqullootaa  kan argaman yoo ta’u: barumsi Wangeelaa, Faarfannaan akkasumas rakkinni mana kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo naannoo Oromiyaarra jiru maal akka fakkaatu Dn Birhaanuu Taaddasaatiin  qu’annaa bal’aan dhiyaateera.

 

Akka qu’annaan dhiyaate kun ibsutti  hordoftoonni mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa Naannoo oromiyaa yeroo irraa gara yerootti hir’achaa akka jiranii fi sababni hordoftoonni  amantaa  kanaa hir’ataniifis  dhiibbaa keessaa fi alaa, akkasumas namoota seenaa darbee raawwatanii fi yeroo ammaa kana seenaa darbe sana akka ka’umsaatti fayyadamuun hiika hin taane itti kennuudhaan kaayyoo isaanii dabaa fi jai’aa ta’e galmaan gahuuf socho’aniin ta’uu isaa ibsameera.

 Qu’annichi itti fufuudhaan tajaajila manni Kiristaanaa Qulqulleettii Ortodoks Tawaahidoo afaan  Oromootiin taasistu baay’ee gadi bu’aa kan ta’ee fi kan nama hin  quubsne  yoo ta’u,  uummata sagalee wangeelaa dhugaa ta’e dheebotee badaa jiru kana afaan inni dhagahuun barsiisuun barbaachisaa ta’uun ibsameera. Amaluumaa Mana Kiristaanaa keessaa inni tokko manni kiristaanaa kan duukaa bu’ootaan babal’attee fi eenyuunuu osoo hin qoodiin afaan uummanni sun dhaga’uun barsiistee cuuphuu, akkasuma hordoftoota Gooftaa isaanii akka ta’anitti hojjechuun hunda caalaatti hojii filatamaa kan ta’edha. Kanaafis Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos duukaa buu’oota Isaa yemmu wangeela akka barsiisaniif gara addunyaatti ergetti afaan ittiin addunyaa mara barsiisan isaanii kennee gara tajaajilaatti bobbaasuun Isaa ga’een tajaajila mana kiristaanaa yeroo ammaa kanaas irra guddaa akka ittin hojjetuu kan nutti agarsiisu dha jedhameera.

 Siimpooziyeemii kana irratti rakkina qu’annicha keessatti caqasame furuudhaaf adeemsa furmaataa tokko ta’uu danda’a kan jedhame dhiyaateera. Kanaafis yeroo ammaatii eegalee tajaajilli Wangeelaa gama Miidiyaatiin taasisamu akka qabu kan ibsu pirojeektiin kan dhiyaate yoo ta’u, inni kun tarkaanfii jalqabaa ta’uun isaas ibsameera.

Pirojeektiin siimpooziyeemiin kun akka qophaa’uuf sababa ta’e kun qarshii miliyoona 1.6 kan gaafatu yoo ta’u, kan raawwatamus waggaa sadiif ta’uun isaa ibsameera. Pirojeektii kanaanis sagantaaleen  tajaajila wangeelaa gama intarneetii, Raadiyoo, Televisiyoonaa, Gaazexaa, barulee, fi kitaabaatiin kennaman kan ittiin gaggeessamu ta’uun kan ibsame yoo  ta’u:- sagantaa kana namni deeggaruu barbaadus gama buusii, ispoonsaraa fi deeggarsa meeshaaleetiin taassisan hunda wajjin hojjechuuf qophii ta’uun ibsameera.

Hirmaattonni sagantaa kanaa marii oo’aa kan gaggeessan yoo ta’u namoonni baay’eenis sagantaa kana deeggaruuf waadaa galaniiru.

 

Sagantaa kana irratti artistoonni beekamoon kan ijoollee mana kiristaanaa ta’an diraamaa afuuraa kan dhiyeessan yoo ta’u, keessummoonni sagantaa kana hirmaachuuf dhufan diraamaa dhiyaattetti baay’ee kan gammadanii fi rakkina manni kiristaanaa nannoo oromiyaa yeroo amma kanaa kan sirriitti ibse kan argame waan ta’eef hirmmattota sagantichaa kan ajaa’ibsiifatan ta’ee argameera. Namoonni baay’eenis imimmaan buusanii yemmu boo’uun miira isaanitti dhagame ibsaniiru.

Saganticha irratti Faarfattoonni waldaa qulqullootaa faarfannaa afaan oromootiin  dhiyeessaniiru.

 

Dura taa’aan Waldaa Qulqullootaa Luba Doktar Sammuu Mitikkuu haasawa cufiinsaa taassisaniin “Waldaan qulqullootaa beekumtii Qulqulluu Sinoodoosiitiin erga hundaa’ee as gama adda addaatiin mana kiristaanaa tajaajilaa tureera, ammas tajaajilaa jira. Amma ammo tajaajila afaan Oromootiin kennamu daraan cimsinee kennuuf sochiirra kan jirru yoo ta’u, Waaqayyo nuti amannu tajaajila kana akka raawwannuuf nu haa qarqaaru. Waaqayyoon amannee eegalleerra, Waaqayyos nu qarqaara.” jedhaniiru.

 

 

Oduu Wal-fakkaatuun Waldaan qulqullootaa tajaajiltoota wiirtuuwwan Oromiyaa irraa dhufaniif leenjii guyyaa lamaa kenne.

Waldaan qulqullootaa tajaajila Wangeelaa gama miidiyaatiin Afaan oromoodhaan kennamu irratti tajaajiltoota hirmaataniif leenjii guyyaa lamaa adoolessa 5 fi 6 B.A. 2006 kenneera. Leenjiin guyyaa lamaa kenname kun akkaataa gabaasonni fi odduun adda addaa itti barreeffamaan, tajaajila Afuuraa  kennuun akkamiin akka danda’amu, waa’ee hog barruu fi Gaazaxeessummaa  akkam akka ta’e ibsamemeefira.

Leenjichi kan kenname tajaajiltoota Wiirtuulee Oromiyaa 14 irraa dhufaniif yoo ta’u leenjii kana irratti leenjitoonni 19 hirmaataniiru.

 

Kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee duukaabuutota sagantaa Galgalaa fi idileetiin barsiisaa ture barattoota dhibba sadi eebbisiise

Kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee duukaabuutota  sagantaa Galgalaa fi idileetiin barsiisaa ture  barattoota dhibba sadi eebbisiise.

                                              Dn.Yoseef Yikunoo Amlaakiin

  

 

 

 

Mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaatti kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee  waxabajjii 28 bara 2006 galma lallaba Wangeelaa  mana Lubummaa Waliigalaatti barattootaa sagantaa galgalaa fi idileetiin barumsa amantaa hordofaa turan barattoota dhibba sadi eebbisiiseera.

 

 

Sirna eebbaa kana irrattis Paatiyaarikii Abuna Maatiyaas dabalatee abbootiin Phaaphaasonni kan argaman yoo ta’u, qulqulluu Paatiyaarikii angafa Phaaphaasota Itiyoophiyaa, Phaaphaasii Dursaa Aaksum, Icaggee Teessoo Tklahaaymaanot kan ta’an Abuna Maatiyaas  barattoota eebbifamaniif ergaa baga gammaddani jedhu yemmu dabarsanitti “ EGAA  AMANTAA,DARBAA DABARSAA FI SEENAA Mana Kiristaanaa Qulqulleettii dhalootaaf dabarsuuf Adaraa Fudhattaniittu” jedhaniiru.

 

Hoogganaa Ol’aanaa Kolleejjichaa kan ta’an Aabuna Xiimootoyoos gama isaaniitiin  “ manni Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa Kolleejjota amman jiran sadan dadnddeettii isaanii cimsuuf xiiyyeffannoo guddaa itti kennuudhaan Hojjechuun akka barbaachisu ibsaniiru.

 

Bara kana barattoota kolleejjii kana irraa eebbifaman keessaa lakkoofsi dubartootaa gama hundaanuu ol ka’ee argameera. Keessattuu  Sagantaa Maastarii fi Diippiloomaatiin kan qabxii ol aanaa galmeessisan dubartoota ta’uun isaa sagantaa eebba kanaa adda taassiseera.

 

Kolleejichi bara kana duukaabuutota eebbisiise keessaa barattoonni 25 sadarkaa digirii lammaffaa, barattoonni 71   sadarkaa digirii Jalqabaa fi barattoonni 114 ammoo sagantaa  Diippiloomaatiin akka ta’e  ibsameera.

 

 

 

 

Kollejjiin Qulqulluu Phaawuloos Duukaabuutota Eebbise

Kollejjiin Qulqulluu Phaawuloos Duukaabuutota Eebbise

Mana kiristhanaa orodoks Tawaahidkoo Itiyoophiiyyaatti kolleejjiin Afuuraa Sawaasawa Birhaan Qulqulluu Phaawuloos barattoota  barumsa Idilee fi sagantaa galgalaatiin  barachaa turan kan bay’inni isaanii 212 ta’e ankii Diippiloomaatiin Eebbisiise.

                                           Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

Sagantaa eebbaa waxabajji 21 bara 2006 Galma mana lubummaa waliigalaatti gaggeeffameen Paatiyaarikii  Qulqulluun Abbaan keenya Maatiyaas barattoota barumsa isaaniitiin qabxii ol aanaa galmeessisaniif badhaasa erga kennanii booda sagalee ergaa dabarsaniin “Manni kiristanaa bakka gara garaatii isin waamtee lallaba wangeelaa irratti isin bobbaasuuf qophiirra turteetti, Humni  kun mana kiristaanaa keenyaaf qabeemya guddaa waan ta’eef beekumsa argattan kana saba keessaniif akka hirtanii fi itti gafatamummaa manni kiristaanaa isinitti kennite akka baataniif isin adara” jedhaniiru.

 

Itti gaafatamaa kolleejjii kanaa kan ta’an qulqulluu Abbaan keenya Aabuna Yaareed; Itti gaafatamaan Qindeensaa yaa’ii laalabaa; kutaa lallaba biyyaa Naannawaa Sumaaleetiif phaaphaasii dursaa kan ta’an barattoonni barumsa afuura barhchaa turanii yeroon itti mana kiristaanaa tajaajilan waan ga’eef baga gammaddani jedhaniiru”

          

Barattoota 212 Eebbifaman keessaa barattoonni 12 barumsa isaanii sagantaa idileetiin kna hordofaa turan yoo ta’u, isaan kana keessaas barataan tokko hiika kakuu duraa; barataan tokko ammo  hiika kakuu haaraatiin kan eebbifaman yoo ta’u, barattoonni 200 garuu barumsa isaanii sagantaa galgalaatiin warra hordofaa turan ta’uu eerameera.  Saganticha irrattis Barsiistonni kolleejjichaa; Phaaphaasonni; beektonni mana kiristaanaa, fi barattoonnii fi maatiin barattootaa argamaniiru.