Zamana Tsigee ( yeroo Abaaboo)

Zamana Tsigee ( yeroo Abaaboo)

Dn.Qalamawarq  Miidhagsaatiin

Seensa

Akka sirna mana kiristaana Ortod0s Tawaahidoo Itoophiyaatti  yeroon  baatii fulbaana 26 hanga sadaasa 6 jiru  yeroo Abaaboo ykn ammoon afaan Gi’iziitiin ‘zamana Tsigee’  jadhamee beekama.

Waqtiin kun waqtii Godaansi ykn baqachuun Giiftii keenya dubroo Maariyaam Ilma Ishee waliin gara biyya Gibtsii (Misiraa)tti  taassiste kan ittiin yadatamu dha. Barreeffama  gabaabaa kanaan seenaa, barumsaa fi iccitiiwwan bara abaaboo ilaaludhaaf ni yaalla.

 

Gooftaan keenya Iyyasus Kiristoos ilma namaa fayyisuudhaaf Waadaa galee yeroo raawwiin isaa qaqqabetti  Magaala Beetaliheemitti Haadha keenya dubroo Maariyaam irraa dhalate. Bara Gooftaan dhalate sanatti  Mootiin naannoo Israa’eel bulchaa  ture Heeroods dhalachuu Gooftaa keenyaa namoota beektota ( sabaa sagal)  kennaa Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosiif  kennuudhaaf biyya bahaarra  urjiidhaan akka dursaman gara Betaliheemiitti  dhaqan irraa dhagahe ; baay’ees nahe. Motichi Herods yemmu oduu “Motiin Israa’eel dhalateera” jedhu  dhaga’u Isa ballessuuf fedhee namoota kennaa laachuuf demaa jiran  sana dhoksaadhaan waamee daa’ima dhalate sirriitti qoratanii kenna Isaa kennanii  yemmu gara biyya isaaniitti  debi’an karaa isaatiin akka deebi’an gaafatee ture. Yemmu isaan gaafatetti garuu hojii hammeenyaa yaadee jiru dhoksee “ anis deemeen sagadaafiitii natti himaa” jechuudhaan ture. Motichi  kana kan godheef daa’imni dhalate  angoo isaa kan irraa fudhatu waan itti fakkateef ture.

 Namoonni beektonni sun garuu  bakka Gooftaan dhalate sana gahanii kennaa Isaadhaaf fidan kennanii sagadaniitiif booda yemmu gara biyya isaaniitti deebi’uuf jedhan Waaqayyo yaada Heeroods yaadaa jiru isaaniif ibse; abjuudhaanis karaa dhufan sanarra akka hin deebinee fi karaa biraa deebi’anii akka gara biyya isaaniitti galan itti hime . Namoonni beektonni sunis osoo karaa Mooticha Heeroods goranii waan argan sana itti hin himiin gara mana isaaniitti deebi’ani.

Waggaa lama yommuu darbu Heeroods namoonni sun akka isa gowwomsan hubate. Qulqulluun Mateewoos seenaa kana akkannatti gabaaseera:-“Warri ogeessonni sun akka isa gowwoomsan yommuu hubate Heeroods baay’ee aare; akka yericha isaa warra ogeessota sana irraa gaafatee barettis Beetaliheemii fi naannoo ishee hundumaa keessa ijoollee dhiiraa waggaa lama guutan yookiis isaa gadi kan ta’an hundumaa akka ajjeesaniif namoota ni erge” (Mat. 2: 16-18)

Heeroods daa’imman kana hunda haala sukkanneessaa ta’een  fixus dhiigni Gooftaa yeroo malee kan dhangalaa’u waan hin taaneef daa’ima dhalate argachuu hin dandenye. Yeroo Heeroods daa’imman fixuuf ka’u “Ergamaan Gooftaa Yo0seefitti abjuun mul’atee, ka’i daa’imichaa fi haadha Isaa fudhadhuutii biyya Gibxitti baqadhu” jadheen. (Mat. 2: 13)  Haaluma kanaan Giiftiin keenya Ilma Ishee wajjin waggaa sadii fi ji’a ja’aaf baqannaa irra akka dabarsite seenaa mana kiristaanaatiin katabameera. Yeroo baqannaa isaanii Giiftii fi Goftaan keenya gara biyya keenyaas akka dhufan kitaabni ‘Dirsaana Uraa’eel’ nutti hima.

Gooftaan maaliif baqatee?

Hojiin Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos adeemsa  dhala namaa fayyisuu kessatti raawwate tasa kan rawwataman miti. Raajiin kan itti himamee fi subaa’een kan lakkaa’ameefi dha. Baqachuun Isaas tasa kan muudatee fi fedha Heeroodsiitiin kan rawwatame miti. Sababni inni jalqabaa raajiin himame akka raawwatuufidha.

  Dursee rajichi Amoots “Ilma koo Gibxiirraa waame” raajii jedhu dubbatee ture. (Amoots. 11:1) Kanaafu raajiin kun akka rawwatamu Goftaan keenya haadha Isaa wajjin gara Gibxiitti baqate.

Karaa biraatiin ammoo Goftaan keenya haadha Isaa wajjin gara biyya Gibxiitti kan baqate baqannaa qulqullootaaf ebbisee kennudhaafi. Goftaan waan hunda kan barsiise gochaani. Namootaan soomaa osoo hin jedhiin dura someera, waliif dhiisaa osoo hin jedhiin dura dhiifama taassise. Haaluma kanaan magaalaa tokko irraa gara magaala tokkotti yomuu isin ari’an baqadhaa jedhee osoo hin barsisiin dura baqatee agarsisuuf gara biyya Gibxiitti baqate.

Inni biraa ammoo Gibxiin amantaa xaa’ootii ( hark tolcheedheen) dhaan kan beekamtee turte. Amantaa xaa’otii biyya  Gibxiitti babal’atee ture ballessuf baqateera.

Egaa manni kiristaana keenya seenaa fi raawwannaa kana bu’uura godhachuudhaan guyyoota Fulbaana 26 hanga Sadaasa 6 jiran  Zamana Tsigee  (bara Abaaboo)  jettee moggaasudhaan Giiftii fi Goftaa ishee ni yadatti. Guyyoota kana sirna maal fakkaatuun akka yadataman osoo hin ibsiin dura maaliif Abaaboodhaan moggaaffama? Kan jedhu  gabaabummatti haa laallu.

Goftaan fi Giftiin keenya Abaabodhaan ni fakkeeffamu:-

Abaaboon baay’isee kan bareedu, urgaan isaa lubbuu kan gamachiisu, kutaa mukkeen firii ittiin buusani dha. Waaqayyo abaaboo uumee “Ani abaaboo gammoojjiiti” jadheera.(wedduu weeddotaa.2:1) Bareedinnii abaaboo nama ofitti harkisa, lubbuu sassaabuuf gargaara. Waaqayyoonis lubbu qulqullinaan gara Isaatti yommuu siqan qulqullina gonfachiisa jireenya addunyaa biraa agasiisa. Fooliin abaaboo lubbuu gammachiisa kanniisa fagoodhaa harkisa. Baruumsi Goftaa keenyaas lubbuu gamachiisa, namoota ogeessota fagoodhaa ni yaama.

Abbaa Tsigee Dingiliniis kitaaba isaa ‘Mahileeta Tsigee’ jedhamuun Goftaan keenya abaaboodhaan fakkeffamu isaa akkanatti ibseera:- “Abaaboon Muka irraa akka argamu Durboo qamota Sillaaseerra Isa tokko fooniin kan nuuf dessee gamadii”.     

Karaa biraatiin Giftiin keenya Abaaboodhan ni fakkeeffamti. Abba Tsigee Dingilin kitaaba isaatiin Giiftiin keenya abaaboodhaan fakkeffamu ishee akkannan ibseera:- “Mukkeen Abaaboo kan taate si dhalani”. Isheedhaan Abaaboo yoo jannee ilma ishee ammoo firii jannee waamna.

Manni kiristaanaa keenya baqannaa (Godaanuu) Giiftii fi Goftaa abaaboodhaan fakkeeffaman yadachudhaaf waqtii kana ‘bara abaaboo’ jettee moggaastee jirti.

Karaa biraatiin biyya keenyaatti guyyootni Fulbaana 26 hanga Sadaasa 6 jiran yeroo ganni darbee biraan ittiin seenu lafti abaaboodhaan kan badhaafamtu dha. Kanaafu manni kiristaanaa keenya seera umama gocha waaqayyoo wajjiin wal simsitee Isa kabajii.

 Akka mana kiristaanaatti Fulbaana 26 hanga Sadaasa 6 maaltu raawwatama?

Yeroo kanaatti kitaabni ‘Mahileeta Tsigee’ jedhamu kan Abba Tsigee Dingilitiin qophaa’ee tajaajila irrra ni oola. Kitaabni maahileeta tsigee jedhamu Giftii keenya abaaboodhaan ilma ishee fayyisaa aduunyaa ammoo firiidhaan deebisee immoo Ishees Ilma Ishees abaaboodhaan fakkeesaa kitaaba waa’ee Giftii keenya fi Ilma Ishee dubbatu dha. Dabaltaanis waa’ee ergamoota qulqullootaa, waa’ee raajjoota qulqulloota, waa’ee duuka bu’ootaa qulqullootaa, waa’ee qulqulloota wareegamtootaa qabsuura isaani kakuu moofaa fi haraa wajjiin wal simsiisaa ibsu dha. Dubbii Mariyaam ilaalchisee godaanu ykn baqachuu Ishee dheebochuu fi belaa’u Ishee, rakkachuu Ishee kitaaba nutti himu dha. Kiristaanootni sanbata xinnaa halkan kitaaba kana yedaloodhaan farfacha Giftii fi Ilma Ishee ni galateffatu.

Dabalataanis Kiristaanonni gaddaa fi dhiphina Giiftii keenya irra gahe yaaddachaa soomaa fi kadhannaadhaan baatiiwwan kana dabarsu.

Zamana Tsigee ( yeroo abaaboo)  kanatti Kiristaanota irraa maaltu eegama?     

Akkuma  beekamu  Godaansi Gooftaan Keenya  Iyyasuus Kiristoos  Giiftii keenya waliin ta’uun gara biyya Gibxiitti taassise kun godaansa Waaqayyo Uuumaan samii fi lafaa deessuu Haadha Isaa wajjin taassise waan ta’eef kan yaadatamuu qabudha. Yeroon kun yeroo itti dheebuu fi beelli Giiftii keenya Qulqulleettii Dubroo Maariyaam irra gahe itti yaadatamudha; yeroon kun yeroo naasuu fi sodaan Giiftiin keenya Mucaa koo ana jalaa ajjeesu jettee itti dhiphaachaa turte kan itti yaadatamudha. Kanaaf yaaddannoo kana keessatti kiristaanonni  martuu gara mana kiristaanaa deemuun halkan galataan guyyaa ammo kadhannaadhaan yaaddachuu qaba. Soomaa fi kadhannaadhaan gara Waaqayyo isaatti deebi’uutu irra jiraata. Soomni Zamana Tsigee keessa soomamu kan soomota labsii torban keessatti hin lakkaa’amne ta’u illee; sooma jaalalaa jedhamee beekamu illee gaddaa fi godaansa dhiphina Giiftii keenya Maariyaam irra gahe yaaddachaa yoo soomne gatii guddaa arganna waan ta’eef qalbii jijjiirrannaa fi imimmaaniin gara Waaqa keenyaatti deebinee gatii guddaa kan ittiin argannu waan ta’eef cimuun nurraa eegama.

F A N N O O

                          F A N N O O

 

 

Qopheessaan: Waasihun Amanuu

 

              Fulbaana 15

Baga Ayyaana Fannoof isin gahe!

Baga bacaqii gannaa dabarsee booqaa birraaf isin gahe!

 

                                                                       

    Seensa

 

Namni kamiyyuu cubbuu du’aaf isa geessisu yoo raawwatee murtiin du’aa yoo irratti murtaa’e; yoo mukarrattis fannisteenii; namni mukarratti fannifamu Waaqayyo biratti kan abaarame waan ta’eef reenfisaa mukarra hin buliin.”  (K.Debi 21:22-23) jedhee Waaqayyo Muuseetiin ajajee tura.

Kana malees, dhaloota Kiristoosiin dura uummanni Faarsii (Iraan) namoota adabuuf jecha yakkkitoota mukarratti fannisanii ajjeesuu aadeffataniiru ture. Ummanni Faarsi, amma Iraan kan jedhaman, “Ormuzed” kan jedhamu waaqa hark tolchee (tolfamaa) lafaa jedhanii kan itti amanan  qabu ture. Kanaaf jecha namni yakkamaadha jedhamee itti murtaa’e tokko kan adabamu du’aan yoo ta’e akka waaqasaanii lafaa sanaa hin xureessineef jecha lafarraa ol-kaasanii mukarratti fannisanii ajjeesu ture. Aadaan kunis suuta suuta biyyoota bittaa Roomaa jala jiran hundumaa biratti beekamaa deeme. Israa’elis yommuu sanatti bittaa Roomaa jala waan turteef aadaan kun uummata Israa’el biratti ni beekama ture. Haaluma kanaan namoota yakka hojjatnii adabbiin du’aa itti murtaa’e fannisanii ajjeesu ture. Egaa gaaffiin asirratti ka’uu danda’u, Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos maaliif fannoorratti fannifame du’e kan jedhudha. 

 

Kiristoos Maaliif Fannoo irratti fannifame?

 

 

Yihuudoonni akka aadaan isaanii eeyyamutti fannoo Kiristoos irratti fannifamee akka du’uuf gaafatan. “Barbaaniin nuu hiiki Kiristoosiin nuu fannisi “jedhanii  iyyani (Mar.15:13). Sababni isaas tokkoffaa Israa’eloonni kitaabolii kakuu haaraatti waan amananiif akka seera kakuu moofaatti duun isaa akka raawwatu gaafatan. Lammaffaa, Yeroo sanatti Israa’el bittaa Roomaa jala waan turteef, waarri Roomaa immoo aadaa Faarsotaa fudhatanii waan tureef namoota adabbiin du’aa ittii murtaa’u fannisanii ajjeesu ture.

Kanaan alattis raajiin dubbatameefiitu ture. “Dhugumatti dhukkubbii keenya ni fudhate, gidiraa keenyas ni baate,… Inni garuu waa’ee irra darbuu (cubbuu) keenyaaf ni madaa’e, waa’ee badii kenyaafis ni bullaa’e, badiin dheekkamsa keenyas Isarra ture, madaa Isaatiinis nun ni fayyine.” (Isa. 53:4-5) jedhamee dursee Raajicha Isaayiyyaasiin dubbatamee ture. Dabalataanis Qulqulluu Phaawloos, “Kitaabni akka jedhutti Kiristoos waa’ee cubbuukeenyaatiif du’e, awwaalames” (1Qor. 15:3)

Gooftaa fi Fayyisaan Keenyi Iyyasuus Kiristoos adabbiin du’aa kan itti murtaa’e cubbamaa waan ta’eef osoo hin ta’iin dhala namootaa adabbiin du’a bara baraa itti murtaa’ee ture irraa baraaruuf waan dhufeef bakka keenya du’ee du’a bara baraarraa nu oolche.

Akkuma Raajichi Isaayiyyaas dubbatetti, Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos jaalala dhala namaaf qaburraan kan ka’e osoo cubbuu hin qabaatiin guyyaa Jimaataa Fannoo irratti gidiraa arge. Kunis gidiraan keenya akka nurraa fagaatuuf, du’a nuti  du’uu qabnu hambisuuf jecha fannoorratti fannifame. Kana boodas, Fannoon mallattoo adabbii otoo hin ta’iin mallattoo fayyinaa ta’e. Akkuma abbaan keenya Daawwit dubbatetti; “Kan si kabajaniif xiyyaa/eeboo/ jalaa akka miliqaniif mallattoo kenniteef; lammiin kee akka fayyaniif.” (Faar. 59:4-5). Egaa mallttoo fayyinaa ta’ee kan nuuf kenname Fannoo isa Goftaan keenya irratti fannifamee Seexana ittin injifatedha. 

 

 

”Kiristoos Ofiisaa Qulqulluu ta’ee otoo jiru nuun (dhala namaa) gara Waaqayyootti( gara mataa Isaatti)  dhiyeessuuf waa’ee cubbuuf jecha yeroo tokko du’eera;  fooniin du’e, afuuraan garuu jiraataa dha.” (1Phe. 3:18)  

“Cubbuuf duunee qulqullummaaf akka jiraannuuf Inni (Kiristoos) Ofiisaa Foonsaatiin cubbuu keenya mukarratti (Fannoorratti) baate.” (1Phe.2:24) Kanaafuu, Kiristoos Fannoorratti kan fannifame cubbuu dhala namaa du’a bara  baraaf nama saaxilu nurraa kaasuufi dha. Ofii cubbuu otoo hin qabaatiin cubbuu dhala namaa fannoorratti baate malee.

 

Humnaa fi kabaja Fannoo

 

“Jechi Fannoo warra daandii badinsaarra jiraniif goowwummaa, nu warra fayyinuuf garuu human Waaqayyoodhaawoo” 1Qor.1:18 Jechuudhaan Qulqulluu Phaawuloos dubbateera. Yeroo ammaa kanatti ijoollee badinsaa ta’anii, raajiin dubbatame kan isaan irratti raawwatamu hundi waa’een fannoo isaaniif goowwummaa dha. Fannootiin ammayyuu akka mallattoo abaarsaa fi du’aatti kan fudhatan ni jiru, warren kanaanidha Qulqulluu Phaawuloos gowwoota kan isaaniin  jedhe. Kitaabuma Qulqulluu kana keessatti barreeffame baatanii kan jooran otoo hin hafiin waa’een Fannoo bitaa itti galee kan jiran hedduudha. Garuummoo Kristaanota ofiin jedhu.   

“Addunyaan anaaf kan itti fannifame (hojiin addunyaa na biratti du’aa kan itti ta’e) anis addunyaaf kan itti fannifame Fannoo Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosiin alatti of-jajummaan narraa haa fagaatu.” Efe. 6:14. Akkuma Qulqulluu Phaawloos jedhetti, fannoon inni duraan mallattoo du’aa fi abaarsaa ture mallattoo of jajummaa fi mallttoo fayyinaa keenya ta’eera. Sababa kanaanis, kaku haraa keessatti Fannoon kan itti du’an otoo hin ta’iin kan itti fayyina aragatanidha. Ammallee taanaan warra fannoo kana akka mallattoo fayyinaatti amanneef itti ni fayyina; warra shakkaniif ammoo ammayyuu du’a lubbuu kan ittiin du’aa jiranidha.

Fannoon  Gooftaa keenyaa kan Seexanni ittiin injifatame dha.

“Kan nu mormu barreeffama gatii ajaja dhiibbaadhaan barreeffame ni diige. Isas (Diina keenya Seexanaan) Fonnoorratti hidhee karaarraa isa maqseera”. (Qol 2:14). Yommuu Gooftaa fi Fayyisaan keenya Iyyasuus Kiristoos Fannoorra oole sana, Seexanni akkuma amalasaa nama itti fakkaateetu Kiristoosiin gara Sii’olitti galchuuf yommuu itti dhiyyaatu cancala abiddaan isa hidhee kaayyoo isaa balleesseera. Kanaafuu, Seexannis ta’e duuka bu’oonnisaa warri  Fannoo hin jaallatan, ni sodaatuun, isaan guba. Mee ilaalaa jechi kun barreeffamee kan jiru kitaaba qulqulluu keessatti; ani Kiristaana jedhanii kitaaba qulqulluu kan baatan garuu Fannoo kan jibban duuka bu’oota eenyuu akka ta’an hubachuun ulfaataa miti.  

 

Tajaajila fannoo Mana Kiristaanaa keessatti

 

Manni Kiristaanaa Fannoo Gooftaan Keenyi Iyyasuus Kiristoos irratti fannifamee dhala namaa hundaa ittiin fayyise ni kabajji, sirna amantaas itti raawwatti. Kun immoo, Orothodoksii Itiyoophiyaa kessa jirtu biratti qofaa osoo hin ta’iin akka addunyaatti kan jiran ni fayyadamu. Tajaajilli fannoo Mana Kiristaanaa keessatti hedduu dha. Fakkenyaaf;

·         Manni Kiristaanaa yommuu ijaaramu yeroo baayyee bifa fannootiin ta’eetu dha,

·         Sirna Qiddaasee keessatti fannoon uummata ittiin eebbisuuf ni fayyada,

·         Mallattoo kiristaanummaas ta’e ni fayyada, mormarratti hidhachuudhaan,

·         Luboonni fannootiin uummata eebbisu,

·         Cuuphxonni  nama seexanni qabe rakkisu fannoodhaan maqaa Waaqayyoo itti waamanii irraa arii’u,

·         Tajaajilli mana kiristaanaa hunduu fannoodhaan jalqabamee fannoodhaan xumurama.

       Ayyaana Fannoo maaliif Kabajnaa?

 

 

Ayyaanni Fannoo ayyaanota gurguddoo biyya keenya keessatti kabajaman keessaa isa ol’aanaa dha. Kabaja ayyaana Fannoo biyyoota biraa irraa kan keenya adda kan godhu Damaraa isaati. Kunis, fakkeenyummaan isaa, Yihudoonni Fannoo Kiristoos itti fannifame balleessuuf jecha boolla qotanii awwaalanii labsiidhaan kossiin akka itti gatamu gochuudhaan waggoota naannoo 326 awwaalamee akka ture ragaan seenaa ni mul’isa. Mootittii Eleenii kan jedhamtu haati mooticha Qosxanxiinoos abjuutiin itti mul’ateetu uummanni Israa’el muka walitti qabee akka gubatu taasifte. Kana boodas, aarri isaa ol-ka’ee gara tulluu fannoon Kiristoos jalatti awwaalamee jiruutti ni ba’e; iddoo inni jirus ittis sagaduun kabajaa fi ulfina Fannoo Mul’ise. Haaluma kanaan tulluu sana qatanii baasani. Egaa, Daamaraan inni guyyaa ayyaana Masqalaa/Fannoo/ gubuta fakkeenyummaan isaa kana dha. Uummanni Oromos, bara haaraa kabajachuuf jecha akkasumas bacaqii gannaa keessaa bahee booqaa birraa arguusaatti jechuunis, dukkana gannaa irraa gara ifa waggaa haaraatti ba’uu isaa ibsuuf waggaa waggaan  daamaraa gubee ayyaana Fannoo kabajuun eegalameera.

Fannoon haala kanaan qotamee argame biyya keenya keessa iddoo Gishan Maariyaam jedhamu, Walloo keessatti ni argama. Osoo Iddoo amma jiru kana gahee hin qubatiin dura Oromiyaa keessa iddoo Mannagashaa tulluu amma Gaaraa Madaani’aalem jedhamu qubatee ture. Garuu, Atse Zar’yaaqoob habjuudhaan itti mul’atee gara iddoo amma jiru kanatti geessani.

 

               Beekamtii UNESCO

 

Ayyaanni Fannoo haala ho’aadhaan kan kabajamu biyya keenya qofaatti waan ta’ee fi uummanni biyyittii hedduu biratti kan kabajamu waan ta’eef dhaabbanni biyyoota gamtoomanii addunyaa (UNESCO) ayyaana  Fannoo  keenya kana hambaalee hin mul’annee 8ffaa taasisee bara araaraa 2006 galmeesseetu jira. Akka Itiyoophiyaatti hambaaleen sagal kan mul’atan galmaa’anii kan ture yoommuu ta’u ayyaanni kabaja Fannoo immoo kurnaffaa ta’e hambaa aadaa hin mul’annee jedhamee galmaa’eera. Kunis Mana Kiristaanaa keenyaafis ta’e biyya keenyaaf hiika guddaa ni qaba. Kunis, kabajni ayyaana kanaa dhalootaa hanga dhalootaatti akka darbuu fi daawwattoonni gara biyya keenyaatti dhufanii kabaja ayyaana kanaa akka daawwaataniif ni gargaara jechuu dha.  Kana waliinis, beekamtiin Mana Kiristaanaa keenyaa ol-ka’aa deema.

Egaa ayyaana Fannoo kana kabjuudhaan kiristaanummaa keenya kan ittiin mirkaneessinu fi kabaja Fannoof qabnu kan ittiin ibsinuu dha. Kanaafuu, faayidaa Fannoo hubannee, warra amaneef human keenya ta’uu isaa amannee akka ittin jiraannutti Waaqayyo nu haa gargaaru.

(Yaadaa fi gaaffii qabdan immoo bakka Yaada jedhu jalatti nuuf barreessaa)

 

“Yaa Gooftaa gara boqonnaa keetti ka’i; atii fi Taabonni mana qulqullummaa Kees” ( Faar 131:8)

“Yaa Gooftaa gara boqonnaa keetti ka’i; atii fi Taabonni mana qulqullummaa Kees” ( Faar 131:8)

 

Hagayya 15                                                                Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

 

Yaa Giiftii Maariyaam Foonkee gara  bakka gammachuu guddaa fi fagoo ta’eetti ol ba’eef nagaan  ni mala; kunis gamoo ijaarsi isaa sakatta’amuu hin dandeenye bakka sanatti argamaatii”

  Addaam balleessee Waaqayyo wajjin waan wal loleef, kabaja isaa dhabee,duuti foonii fi duuti lubbuu itti murtaa’ee yemmu gannata keessaa ari’amu Waaqayyo dhiifamnii fi gaarummaan qabeenya Isaa ta’e dhiifama taassiseefii gara kabaja isaa jalqabaatti akka isa deebisuuf Addaam Waaqa isaa kadhateera. Waaqayyo Gooftaanis gaddaa fi gaabbii Addaam  ilaaluun yemmu Waggaan ( barri ) 5500 raawwatu dhala dhala kee irraa dhaladhee joora kee jooreen du’a kees du’a kootiin sirraa haqee, gara kabaja kee duraatti si deebisee jannata ; Mootummaa koo sin dhaalchisa. ( Gal.4:4) jechuun Waadaa galeeraaf.

Abbaan keenya Addaamis bu’uuruma Waadaa isaaf galameetiin yemmu dhumni barichaa gahetti bultii Waaqayyo Ilmaatiif kan filatamte; kan fayyina  Addaamii fi sanyii isaatiif sababa taate dhala dhala Addaam irraa kan dhalatte Giiftiin keenya Qulqulleettii dubroo Maariyaam dhalattee waggaa 15 yemmu guuttu missiraachoo ergamaa qulqulluu Gabri’eeliitiin bakka bultii Waaqayyo Ilmaa, bakka bultii Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos taate.

Yemmu mucaa ishee deesses sagalee namoota beektotaa ( sabaa sagal) “ Mootiin Aayihud inni dhalate eessa jira?” oduu jedhu Heeroods dhagahee mucaa dhalate ajjeessisuuf labsii baase( labse). Giiftiin keenyas mucaa Ishee Kiristoosiin baasuuf( du’a irraa hambisuuf) gara biyya Gibxii ( Misiraa) tti baqatte. ( Maat 2:12)

 

 

Barri baqaa sun dhumee gara biyya Iyyarusaalamitti erga deebi’anii booda Iyyasuus Kiristoos yemmu waggaa 30 guutu waa’ee Mootummaa Waaqayyoo; waa’ee bilisummaa dhala namaa lallabuu eegale. Boodas du’a sanyii Addaam balleessuuf, garbummaa balleessee bilisummaa labsuuf fannoo irratti fannifamee du’e. Guyyaa sadaffaattis du’aa ka’ee bilisummaa nuuf labse.

Deemsa jireenyaa kana hunda keessatti kan Ilma Ishii irraa adda hin baanee fi sababa fayyinaa kan taate Giiftiin keenya, fayyinni dhala namaa yemmu mirkanaa’u dhalattee waggaa 64 tti Amajii 21 boqotte.

Duukaabuutonni Gooftaas haati Isaanii qulqulleettii dubroo Maariyaam  Waan  isaan jalaa boqotteef Foon ishee Agobariidhaan baatanii gara Geetesemaanii deemani. Yemmu kana Yihudoonni “ dura mucaa ishee fannisnee ajjeesnaan duukaabuutonni isaa du’aa ka’e, ol ba’e, akka jedhan nu jeeqaa jiraataniiru; har’a ammo isheen kaate, ol baate akka jedhan nu jeequuf mitii? Kanaafuu Ibiddaan ishii gubna” jechuun ka’ani. Yihuudoota kanneen keessaa tokko kan ta’e kan Taawufaaniyaa jedhamu gara foon Giiftii keenyaa deemee agobara Foon ishee irra jiru sana qabate. Ergamaan Waaqayyoo Qulqulluu Rufaa’eelis harka Taawufaaniyaa lamaan isaa iyyuu seefiidhaan irraa kute. Kanaafis harki taawufaaniyaa lamaanuu cite agobara irratti hafe.

Sana boodas Gooftaan keenya Iyyasuus kiristoos barreessaa Wangeelaa kan ta’e Qulqulluu Yohaannisiin dabalee Foon Giiftii keenyaa duumessaan ol fudhatee gannata keessa muka jireenyaa jala ishee kaahe. Yohaannis gannata keessaa  deebi’ee duukaabuutotatti Foon Giiftii keenyaa gara gannataatti ol fudhatamuu isaa Isaanitti hime. Duukaabuutonnis Foon Giiftii keenyaa gara gannataatti ol fudhatamuu isaa Yohaannis argee nuti osoo hin argiin hafne jechuudhaan Hagayya 1 hanga hagayya 14 tti Tsoomaniiru.

Waaqayyos gadda duukaa buutota Isaa ilaalee laftittiin Foon Giiftii keenyaa akka baastuuf akka ajajaniif ergamtoota  angafootaa torban ajaje. Isaanis  akka baatuuf Waaqayyo ajajeera jechuun yemmu dubbatan yemmu sana muka jireenyaa gannata keessa jiru kana jalaa foon Giiftii keenyaa bool’a keessaa baheera; duukaabuutonni Gooftaas kafananii awwaalaniiru.

Gooftaan keenyas  gara Mootummaa Isaa bara baraatti ergamtoonnii fi wareegamtoonni akka isheedhaaf sagadan ol baate. Akkuma Mootichi Daawit “ Uffata Warqee uffattee Giiftiin karaa Mirga kee dhaabatti” jedhe. ( Faar 44:9).

Duukaabuutota keessaa tokko kan ta’e Toomaas tajaajila Wangeelaatiif deemee waan tureef yemmu duukaabuutonni foon Giiftii keenyaa argatanii awwaalan achi hin turre. Tajaajila Wangeelaa xumuree Duumessaan  biyya tajaajila isaa Hindiitii gara duukaabuutotaatti yemmu dhufu Giiftiin keenya yemmu ol baatu argeera. Yemmuu sanas baay’isee gaddee “ duumessa sana irraa kufuu fedhe” “dursa du’aa ka’uu ilma kee osoo hin argiin hafeen jira; har’a ammo du’aa ka’uu kee osoo hin argiin hafe” jedhe. Yemmu kana gadda laphee isaa agartee Giiftiin keenya “ Hin gaddiin, duukaabuutonni warri kaan du’aa ka’uu koo fi ol bahuu koo hin agarre; ati garuu agarteetta, kaateetti; ol baateettis jedhii deemii duukaabuutotatti himi” jettee sabanii  ittiin kafanamte itti kenniteetti.

Kana boodas deemee “ Waa’een Giiftii keenyaa akkam ta’e?” jedhee duukaabuutota gaafate. Isaanis “Foon ishee argannee awwaalleera” jedhanii Toomaasitti himani innis : “ Amajii keessa duutee akkamiin Hagayya keessa awwaala ta’e? wanti kun kan ta’u hin fakkaatu” jedhee isaanitti dubbate. Qulqulluu Pheexroosis :- “ Ati amala keeti; ati qofti shakkitee hin haftu shakkitee namoota biraas shakkisiista” jedheen.  Toomaas garuu kan harkatti qabatee jiru waan beekuuf callisee isaan dhaggeefachaa ture. Inni callisnaanis Qulqulluu Pheexroos aaree deemee awwaala ( bool’a) Giiftiin keenya keessatti awwaalamte yemmu banu Foon Giiftii keenyaa waan bool’a sana keessaa dhabeef nahee dhaabbate.Yemmu kana duukaabuutichi Toomaas ana hin amantani jedheen malee du’aa kaatee ol baateetti jedhee isaanitti hime; sabanii harkatti qabee jiru isaanitti agarsiise.sabanii kanas barakataaf jedhanii duukaabuutonni hundi hirataniiru. sana booda Waggaa isaatti Toomaas ol ba’uu kee argee nuti osoo hin argiin hafne jechuudhaan Tsoomii eegalaniiru.gaafa guyyaa 16ffaas Gooftaan keenya isaanitti mul’atee Giiftii keenya Manbarii, Qulqulluu Pheexroosiin Luba lammaffaa; Isxiifaanosiin Diyaaqonii angafa taassisuun Qaddasee (sirna qulqulleessaa) gaggeessee Foonii fi dhiiga Isaa isaanii laateera.Duukaabuutonnis kana booda ergama tajaajilummaa isaanii cimanii raawwataniiru.Icciitii kana ilalaalchisees beektonni Mana kiristaanaa raajiin Mootichi Daawit “ Yaa Gooftaa gara boqonnaa keetti ka’I; atii fi Taabonni mana qulqullummaa kee” ( Faar 131:8) jechuun dubbate du’aa ka’uu giiftii keenyaa agarsiisuuf akka ta’e barsiisu. Waaqayyo Gooftaan Gadameessa ishii mana Qulqullummaa Isaa taassisuun irraa dhalateeraatii

Manni Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itoophiyaas kana bu’uureffachuudhaan Waggaa waggaadhaan Hagayya 1 hanga 14tti akka duukaabuutotaa tsoomanii; yeroo subaa’ee raawwatanii gaafa 16ffaa Du’aa ka’uu fi ol ba’uu Giiftii keenyaa labsanii Giiftiin keenya ol baateetti jechuudhaan akka kabajan barsiisti; ni raawwattis

Waaqayyo Gooftaan Gargaarsa Giiftii keenya Qulqulleettii Dubroo Maariyaam Nurra haa bulchu. Ameen!

 

 

“Gooftaa Waaqayyo osoo Sanyii nuuf hin hambisne ta’ee akka sadoom taanee akka Gomoraas fakkaanna ture.” ( Isaa.1:9)

“Gooftaa Waaqayyo osoo Sanyii nuuf  hin  hambisne ta’ee akka sadoom taanee akka Gomoraas fakkaanna ture.” ( Isaa.1:9)

                                        Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

                                                                                                                               

 Xumura Raaga(raajii) raajotaa,ka’umsa lallaba duukaabuutotaa,icciitii beektota mana kiristaanaa kan taate qulqulleettii dubroo Maariyaamidha. Waa’ee Maariyaamiin alatti waa’ee

 

waa’ee fayyina dhala namaa dubbachuun hin danda’amu. Sababiin isaas Gooftaan keenya   Iyyasuus Kiristoos dhala namaa fayyisuuf foonii fi lubbuu fudhatee kan dhalate qulqulleettii haadha keenya dubroo Maariyaam irraatii waan ta’eefidha.Iccitii fayyina dhala namaa kan taate haadha keenya dubroo Maariyaamidha.

 

    Kan raagdonni ( raajonni) raagan, kan isaan boodarra waan  dhufu dursanii arguudhaan Kiristoos akka dhalatu;dhala namaas cubbuu ittiin qabamee jiru; garbummaa seexanaa jalaa baasee bilisummaa akka kennuuf kan dubbachaa turan kan raawwatame foonii fi lubbuu dubroo Maariyaam irraa fudhateenidha. Yemmu dhalli namaa hundi bittaa cubbuu jala turetti qulqullummaan abbootii raajotaa bittaa cubbuu dhaalaan darbaa ture jalaa waan isaan baasuu dadhabeef  “ Hundi keenyi harfoofneerra;qulqullummaan keenyi hundi akka uffata abaarsaa ta’eera” ( Isaa 64:6) jechaa yemmu turanitti beekumsa Waaqayyootiin Waaqayyo Uumaan dhala namaa fayyisuuf jecha  cubbuu Addaam isa dhala irraa gara dhalaatti daddarbaa ture irraa  Ishee eegee; Ishii irraa dhalachuuf Ishee foo’ate. Raajonnis kan abdiidhaan eegaa turan kan Ishii irraa dhalate abdii fayyina keenyaa kan taate qulqulleettii dubroo Maariyaamidha.

Seenaa amantaa kiristaanaa keessatti shakkitoonni baay’een yeroo adda addaa ka’an rakkinni isaanii inni jalqabaa barumsa dhugaa  waa’ee dubroo Maariyaam amananii fudhachuu dhabuudha. Rakkinni isaanii kunis Kiristoosiin kallattii sirriidhaan akka hin amanne isaan taassiseera. Osoo waa’ee dubroo Maariyaam irratti barumsa sirrii qabaatan ta’ee shakkiidhaaf hin saaxilamani ture. Nisxiroos Kiristoosiin “ Waaqayyo Ilma Waaqayyooti jedhee  amanuu kan dadhabeef haadha Keenya dubroo MaariyaamiinDeessuu Waaqayyoo; haadhaWaaqayyoo jedhee amanuu waan dadhabeefidha.

Waa’ee Maariyaam Dubbii (waa’ee) Kiristoos irraa adda baasnee ilaaluun hin danda’amu. Sababiin isaas wantoonni gaariis ta’e hamaan waa’ee qulqulleettii dubroo Maariyaam dubbataman hundi karaa tokkos ta’e karaa biraatiin kan Kiristoosiin tuqan waan ta’eefidha. Kiristoosiin gadameessa Ishee keessatti baattee kan deesse; dugdatti baattee biyya irraa gara biyyaatti kan naanna’aa turte; yeroo addunyaa kana irra naanna’ee barsiisaa turettis Isa wajjin kan biyyaa gara biyyaatti naanna’aa turte, gaafa guyyaa jimaataas gidiraa Isa irra gahe hanga miila fannoo Isaatti ciminaan dhaabattee gidiraa Ilma ishii irra gaheen gaddi Cimaan kan ishii irra gahe haadha Gooftaa waan taateefidha.

Waa’ee dubbii fayyina Ilma namaa yemmu dubbannus Gooftaan keenya hojiin fayyisummaa Inni gaafa guyyaa jimaataa fannoo irratti raawwate hundi kan eegale foonii fi lubbuu qulqulleettii dubroo Maariyaam irraa fudhatee hojii fayyisummaa eegaleenidha. Waaqayyo hunda beeku foon addunyaa kana ittiin fayyisu cubbuu irraa qulqulleessee  foo’ate. Kana waan ta’eef raajichi Isaayiyyaas dursee afuura qulqulluudhan waan argeef “Gooftaa Waaqayyo osoo Sanyii nuuf  hin  hambisne ta’ee akka sadoom taanee akka Gomoraas fakkaanna ture.” ( Isaa.1:9) jechuun dubbate. Sanyiin dhala namaa fayyisuuf Waaqayyo foo’ate kunis qulqulleettii dubroo Maariyaamidha.

     Egaa,barreeffama kana keessatti  bal’isnee kan ilaallu  bu’uuruma raagdichi (raajichi)  waaqayyoo Isaayiyyaas  dubbate kanaan  waa’ee sanyii  beekumsa Waaqayyootiin dhala namaa fayyisuuf fo’atamte  kanaa; waa’ee qulqulleettii haadha keenya dubroo Maariyaam ta’a jechuudha. Kunis dhala namaa sababa cubbuusaatiin murteen du’aa itti murtaa’ee gidiraan jiraachaa ture fayyisuuf qabata (sababa) kan taate dha.

Barreeffamni  kun eenyummaa Giiftii keenyaa barsiisuuf waan qophaa’eef “Dubbii hundee irraa; bishaan taliilarraa” akkuma jedhan addunyaan osoo hin uumamiin laphee Sillaasee keessatti yaadamaa kan turte waa’ee  Ququlleettiin durbeeMaariyaam  seenaa fayyinnaa keessatti qabduu fi kitaabolee ququllaa’oon waa’ee Giiftii keenyaa kan  dubbatan hanga waaqayyo nuuf eeyyame ragaalee  fayyaadamnee dhiyeessineearra.

Barumsin kun gabatee lapheekeenya keessatti akka barreeffamuufamuuf qalbiin akka hubannu Waaqayyo nu haa gargaaru.

 

Icciitiiwwan Mana Kiristaanaa

 

                                Icciitiiwwan Mana Kiristaanaa

                                          Seensa

Kutaan kun kutaa icciitiiwwan mana Kiristaanaa itti barannudha. Kaayyoon barumsa kanaas maalummaa icciitii mana kiristaanaa hubannee faayidaa isaa fi barumsa mana kiristaanaa qu’annaa fayyina keenyaaf hirmaattota icciitii mana kiristaanaa akka taanu; jireenya keenya guyyaa guyyaattis qophoofnee dhaaltota Mootummaa Waaqayyoo akka taanuufidha.

Waaqayyo Gooftaan dhala namaatiif kan isa barbaachisu yaaduu fi kennu; jireenya, dhalootaa fi guddina Foon keenyaa qofaaf osoo hin taane dhaloota afuuraa keenyaa fi guddina Afuuraa keenyaafis kan ta’u wantoota nu barbaachisan mara qopheessee nuuf kenneera.kennaawwan kanas Mana Kiristaanaatiif kennee mana kuusaa kennaa Isaa erga taassisee booda,manni kiristaanaa amantootaaf akka hirtu ishii taassiseera. Kennaawwan mana kiristaanaatiif kennamanii amantoota hundaaf akka hirte dhala namaa amantaadhaan dhiyaate gara Waaqayyootti akka dhiyaatu kan ittiin taassitu keessaa Warri angafaa Icciitiiwwan Mana Kiristaanaa Torban jedhamuun kan beekamanidha. Icciitiiwwan kunis dhala namaa amantaadhaan dhiyaatee fudhateef jireenya haaraa,fayyinaa fi tajaajila Waaqayyoo isaan gonfachiisu.

 

 Icciitiiwwan Mana kiristaanaa Torban kunis kan raawwataman mana kiristaanaa keessatti amantootaa fi lubootaaf yoo ta’u kan akka raawwatamuuf tajaajilan ammo luboota akka tajaajila kana kennaniif Waaqayyo isaan filatee muudedha.Hirmaattonni icciitii kanaa garuu namoota haaraa amantaadhaan dhufanis ta’e warri  duraan amantaadhaan jiran kan hirmaatan yoo ta’u icciitiin kunis amantaadhaan qulqullaahanii dhiyaachuudhaan kan raawwataman( kennaman) malee kanfaltiidhaan ykn qabeenyaan ykn firummaa fi walbeekkitiidhaan kan raawwatamu miti.

Icciitiin Waaqayyo dhalli namaa akka ittiin jireenya bara baraa argatuuf bilisaan nuuf kenne kun bu’uurri isaa icciitii foonii ( nama ta’uu Kiristoos) irra kan dhaabate yoo ta’u, icciitiiwwan turban kun utubaalee mana kiristaanaa dhaaban( ijaaran)dha. ( Fakk.9:1-5)

Icciitiiwwan kun  icciitii fayyinaa fi qulqullummadhaan filatamuu dhala namaa waan ta’aniif Kiristaanni hunduu waa’ee icciitii kanaa beekuu qofa osoo hin taane qulqullaa’ee hirmaataa icciitiiwwan kanaa ta’uudhaan jireenya isaa guyyaa guyyaa keessatti raawwachuu qaba.

                      

 

 

                    Icciitiiwwan Mana Kiristaanaa torban isaan kami?

Icciiwwan mana kiristaanaa turban jechuun kan waamnu kanneen armaan gadii yoo ta’an isaanis bu’uurri isaanii Kitaabolee qulqulluudha. Isaanis:

(1)    Icciitii Cuuphaa ( Maar 16:16) Cuuphaa jechuun dhaabbiidhaan bishaan ykn dhangala’aa keessa bu’uu, keessa seenuu ofitti naquu kan jedhu yoo ta’u, hiikaan isaa icciitii garuu  cubbuu namni bishaaniin cubamuu sun kan ittiin haqamu, adeemsa lammata dhalachuu Mucummaa Waaqayyoo argachuu kan agarsiisudha. Icciitiin kun icciitiiwwan mana kiristaanaa keessaa isa angafaa fi dursa kennamu yoo ta’u kunis icciitiiwwan warra kaaniif akka karraa ykn balbalaa ta’uun kan tajaajiludha.

(2)   Icciitii Meeroonii ( 1Yoh.2:20)  Jechi Meeroonii jedhu jecha Giriikii yoo ta’u, hiikaan isaas foolii urgaahu kan qabu, urgaa’aa, foolii gaarii kan qabu jechuudha. Meerooniin dibata bifa Zayitaa qabu yoo ta’u dibata qulqulluu  biqiloota adda addaa irraa walitti cuunfamuun qophaa’udha.

(3)   Icciitii Qurbaanaa (Maat.26:26) jechi “qurbaana” jedhu jecha Afaan Suristii fi Giriikii irraa dhufe yoo ta’u, hiikaa kennaa, aarsaa, balcha, qabeenya Waaqayyoof kennamu, kenna Waaqayyoof dhiyaatu jedhu of keessaa qaba. Icciitiin kun icciitii guddaa kan Kiristoof itti nama ta’ee du’a Isaatiin du’a keenya nurraa haqee fayyina itti nuuf kenne kan ibsuu fi kan kiristoof Wajjin ittiin tokko taanu waan ta’eef bu’uura icciitiiwwan hundaati.

(4)   Icciitii Lubummaa ( Maat.18:18) jechi kun hiikaa tajaajile, muudame jedhu kan agarsiisu yoo ta’u, kunis aangooafuuraa  Daaqonummaa, Lubummaa, Eephis Qophoosummaa, argate jedhu qaba. Kunis icciitii itti tajaajilaa Waaqayyoo ta’uun filatamuu, muudamuu kan agarsiisudha.

(5)    Icciitii Gaabbii ( Hoj.duk. 2:38) gaabbii jechuun akkuma jechi isaa ibsu, hojii hojjetan tokkotti rifachuu, osoon hojjechuu baadhe? Jechuun itti gadduu kan agarsiisudha. Kunis dhalli namaa cubbuu hojjetee yemmu Waaqayyo isaatti balleessu kan hojii hojjetetti gaddee boo’ichaa fi imimmaaniin, adabbidhaanis Waaqayyo isaatti araaramudha. Icciitiin kun kan raawwatamu namni gaabbu sun Luba Waaqayyoo wajjin mari’achuun waan raawwachuu qabuu fi akkaataa itti raawwachuu qabu akka hubate kan gaggeeffamu waan ta’eef icciitii lubummaa wajjin walitti hidhinsa cimaa kan qabudha.

(6)   Icciitii Qandiilii  ( Ya’i 5:14) jechi Qandiilii jedhu jecha Laatinii “ kaandil” jedhu irraa yoo ta’u hiikaan isaas “ ibsaa” jechuudha. Icciitiin kun namoonni dhukkubsatan dibata kana dibatanii kadhaan isaaniif gaggeessamee kan ittiin fayyanidha.

(7)    Icciitii Takliilii ( Maat 19:6) jechi “ Takliil” jedhu jecha Gi’iizii ‘Kallale” jedhu irraa kan dhufe yoo ta’u hiikaa dahoo kenne,  jedhu kan qabudha. Kunis icciitii waadaan gaa’ilaa ittiin raawwatamu icciitii kabajamaadha.

Egaa icciitiiwwan mana kiristaanaa turban kan jedhaman warra armaan olii yoo ta’an isaaniinis haala raawwii isaanii irratti hundaa’uun bakka gurguddoo lamatti qoonnee ilaaluu kan dandeenyu yoo ta’u osoo qoonnee ilaaluutti hin darbiin dura silumaa gochaawwan armaan olitti caqasaman kana maaltu icciitii isaan taassise? Kan jedhu ilaaluun barbaachisaa waan ta’eef mee  haa ilaallu.

Icciitiiwwan Mana kiristaanaa armaan olitti ilaalle kana maaltu icciitii jechisiise? Isa jedhu ilaaluu keenyaan dura silumaa “ icciitii” jechuun maali? Gaaffii dhu kaasnee yoo hiika isaa ilaalle salphaatti warren armaan olitti tareessine kun maalif akka icciitii jedhamanii waamaman baruu dandeenya.

     

                            Icciitiin Maali?

Icciitii jechi jedhu dhaabbiidhaan yemmu hiikamu hiika imala ykn dhimma dhoksaa, dubbii golgamaa,wanta dahoo ta’e kan ibsudha.

Imalli tokko kan dhoksamuuf waantoota lama irraa kan maddedha. Inni jalqabaa namni dhimma dhokatu sana qabatee jiru (abbaan dhimmaa) sun dubbii dhoksu sanatti kan qaanahu yoo ta’e ykn dubbiin qabatee jiru sun kan yakka wajjin wal qabate yoo ta’e yoo saaxilame ykn ifa bahe nan adabama, uummata irraan adda baha, hawaasa keessaan qoodama jechuunsodaa irraa ka’ee ta’uu danda’a.

 

Gama biraatiin ammo dhimmi ykn dubbiin dhoksamu sun kabajamaa waan ta’eef dhimmi sun namoota kabajamoo fi filatamoo ta’an qofatti adda baasamee kan himamuu fi ifa bahu malee kan nama hundatti hin himamne waan ta’eef  dhimma dhoksaa sana bira gahuuf ykn baruuf ga’umsa tokko kan gaafatu ta’ee ykn dubbiin sun nama himamuufii sanaan hubatamuudhaaf namni dhimma sana ilaalu ykn beekuuf isaadhaaf eeyyamamu dandeettii dhimma sana hubachuu horachuu dursuu waan qabuuf, yoo kana ta’uu baate namni sun waan miidhamuuf ta’uu danda’a.

 Namni tokko dhimma akka isa irraa kan hafe namni biraa akka isa jalaa hin barre barbaadu dhoksatee ofii isaatiif qabata. Yoo dabarsee ibsuu ykn himuu barbaade illee fira isaa, nama garaa isaa, hiriyyaa isaa, nama jaalatu, nama kan kooti jedhee itti amanutti dabarsee hima ykn ibsa. Egaa namni sun imala( dhimma) isaa nama garaa isaatti kan himatuuf namni sun dabrsee hin himu, dabarsee diinaaf nahin kennu, ana hin saaxilu jedhee waan itti amanuufidha. Inni akkanaa kun dhimmi dhokatu sun kan namoota hundaan hubatamuu danda’u garuu sababa dhimmi sun nama qaanessuuf namni sun kan dhoksudha jechuudha. Sababiin isaa namni sun dhimma isaa kan dhoksate sababa sodaatiin waan ta’eefidha.

 Gama biraatiin namni tokko imala tokko sababa dhimmi sun kabajamaa ta’eef dhimma sana  nami ykn namooni hubatanii maalummaa isaa baruudhaaf sadarkaa beekumsaatiinis ta’e qulqullummaatiin ol siquu, ga’umsa tokko qabaachuun kan isaan irra jiraatu yoo ta’e namni sun hanga ga’umsa barbaachisu sana irra ga’utti dhimmi sun nama sana jalaa dhoksamee akka turu taassifama.

Karaa sadaffaa ammo imalli tokko kan qaama miiraatiin adda hin baasamne yoo ta’es dhimmi sun dandeettii hubannoo dhala namaatii ol waan ta’eef icciitii ( dhokataa) jedhamee waamamuu ni danda’a.

Egaa gara icciitiiwwan Mana Kiristaanaatti yemmu deebinu sababni isaan itti icciitii jedhamuun waamamaniif ibsa armaan olii keessaa sababoota isa lammaa fi sadaffaa jalatti ibsaman kan hammatu ta’ee argina. Ofii icciitiiwwan mana kiristaanaa maalif icciitii jedhamani? Bakka meeqatti qoodamu? Akkamiin raawwatamu? Faayidaa maal nuuf kennu?  Fi wantoota kana fakkaatan kutaa itti aanutti kan ilaallu ta’a. Waaqayyo waliin nu haatursu.

 

                           

 

 

 

 

 

Barumsa Amantaa

Maqaa Abbaa Kan Ilmaa kan Afuura Qulqulluu sadan Waaqa tokkoo Ameen!

 

          Barumsa Amantaa

                Seensa

Manni  kiristaanaa Ortodooks Tawaahidoo barumsa mana ishii  keessatti kennitu  keessaa inni tokkoo fi inni angafaa barumsa amantaati. Sababiin isaas namni tokko amantaa hin qabu yoo ta’e hojii gaarii qabatee Waaqayyo wajjin wal arguu hin danda’u. kanaafuu amantaan bu’uura hundaati waan ta’eef namni tokko hunda dursa waan amanu sana baree laphee guutuudhaan fudhatee hordofuu qaba waan ta’eefidha.

 

Amantaa jechuun ergaa fi hiika   “amanuu’ fi “amanamuu”, jedhu kan  of keessatti qabate  yoo ta’u,  kunis Walitti dhufeenya Waaqayyoo fi ilma namaa agarsiisa.

Amanuu  jechuun wanta mul’atuu fi hin mul’anne, addunyaa kanaa fi wantoota ishee keessa jiran mara bakka hin jirree gara jireenyaatti fidee kan kalaqee uume Uumaan hunda danda’u, kan wanti Isaaf dadhabe hin jirre abbaan hundaa, kan hundaaf laatu, kan hunda hoogganu,kan hunda qajeelchu jira jedhanii lapheetti fudhachuu, Isaaf bitamuu, harka kennuu jechuudha.. Kunis miira namaa shananiin qoratamee kan bira hin ga’amne, kan qaamaan tuqnee mirkaneeffachuun hin danda’amne  yaada sammuu namaatii ol ta’e, garuu laphee keessatti “eeyyee”;” dhugaadha”,” akkasi”  “ni ta’a,” jechuun fudhachuu fi abdachuu jechuudha.

Amanamuu  jechuun ammooo “ni ta’a”, “ni raawwatama”  jechuun isa  lapheetti fudhatan sana hojiitti hiikuudhaan akka raawwatamu gochuu, raawwachuu, hojiin agarsiisuu,ajaja eeguu” kan agarsiisudha.

Gaman biraatiin Jechi “ni amanna!, “nan amana”, “amane” jechu   kan amantaa keenya ittiin ibsinuu fi ittiin dhugaa baanu waan ta’eef bu’uura amantaa kiristaanummaa ta’ee  ifa baha. Hojiin keenyii fi jireenyi kiristaanummaa keenyi bu’uuruma kana irratti ijaarameera.Kanaafuu, qulqullichi Yohaannis Afawarq: “Amantaan bu’uuradha; warri kaan ammo girgiddaa (dhaabaa) fi baaxiidha.” Jedhe.

Egaa mata duree kana jalatti waa’ee Waaqa tokkotti amanuu, fi abbummaa (abbaa ta’uu) Waaqayyoo kan barannuu fi kan itti maal akka amannu, eenyuun akka amanuu qabnu eenyuun akka Waaqeffachuu qabnu kan amantaan ortodoks tawaahidoo barsiistu kan ittiin barannuu fi hubannu ta’us  isuma kana  ibsuu keenyaan dura,dursa haala amantaa amantootaa fi daandii ittiin jiraachuun Waaqayyo beekamu ilaalchisee gabaabsinee hubachiisuuf haala armaan gadiin dhiyeessineerra.

                  

             Waa’ee amantaa amantootaa fi daandii ittiin Waaqayyo baramu

Jechi  “amantaa” amane, ni amanna, nan amana!” jedhu wanta lama kan of keessaa qabu ta’eet akka argamu armaan olitti ilaalleera.  Dabalataani jechi kun ergaa dabalataa nuuf kenna.Kunis gama tokkoon warra “ni amanna!” jedhan, ykn, “nan amana!” nama jedhu kan ilaallatudha.kunis,haala amantaa nama sanaa fi beekumsa amantaa isaa kan  nu hubachiisudha.

Gama biraatiin ammo, jechuunis, gama lammataan, eenyuu fi maal amanuun abdii godhachuu  akka qabnu  kan ilaallatu ta’a. Nutis  dhimma kana gadi fageenyaan ibsuu keenyaan duratti beekumsa amantaa  warra amananii  ilaalchisee qabiyyee fi deemsa akkamii akka qabaatu dursinee hubachuutu nu barbaachisa.

Nuti warri amanne “ ni amanna!”   yeroo jennu amantaa akka abbootiin keenyi durii qabanidha moo? Kan isa irraa adda bahedha? Jechuun of gaafachuu qabna. Yookiin ammo, kan nuti amannu amantaan sun kan abbootii keenyaa fi haawwolii keenyaa; kan firoota keenyaa fi biyya keenyaa waan ta’eef dhiisuu hin qabnu jechuudhaan amantii inaaffii biyyummaatiin, yookiin, kaayyoo fi miira biraatiin, kakaanee qabannedha?  Amantaan nuti kufnee kaanuuf kun amantaa osoo hin  bariinii fi hin hubatiin baraafamaan, aadaadhaan kan qabannedha moo? Yookaanis, kan akka Saawul (Phaawuloos) daandii keenya irratti ifti Waaqa irraa nutti mul’ateetidha?  Ykn  Sababa  kanaan ala ta’eenii? Gaaffilee jedhaniif deebiin isaa laphee hundaa keessatti kan argamu ta’us, tokkoon tokkoon amantootaa amantaa isaanii gamaggamuu fi to’achuu kan danda’u “ amantaan” abbootii keenyaa maal akka ta’e qu’achuu fi sirriitti hubachuun ta’a.

Qulqulluu Phaawuloos abbootii amantaatiif gosa amantaa  “jaarsotaaf raggaassifame” yeroo ibsu: “amantaanis wanta abdanne tokko kan nuuf mirkaneessu,waan hin agarre tokkos kan nu hubachiisudha.” Jedheera.( Ibr.11:1)

Sagalee duukaa bu’aan kun waa’ee amantaa gabaabinaan ibse kana irraa akka hubannutti wanti hin agarree fi abdii godhannu akka jiruu fi kan isa beekuuf  nu dandeessisus “amantaa” akka ta’edha.

Ofii Wanti nuti  abdannuu fi ijaan hin agarre kuni maali? Jechuun of gaafannee deebii isaa barbaaduutu nurra jiraata.Bu’uura irraa wanti abdannuu fi ijaan hin agarre inni guddaa fi jalqabaa beeknu Waaqayyoo fi sagalee abdii Isaati jechuun gabaabumatti deebisna.

Egaa dhalli namaa daandii dhokataa  ta’e, amantaadhaan, Waaqayyo baruu fi laphee isaattis dhugummaa isaa  ittiin fudhatuu fi ragaas ittiin bahu qaba.Kanaafuu, uumamni sammuu fi laphee hubatuun qajeelfamee uumaa isaa barbaadu dhala namaa qofaadha.Barbaachi dhugaa fi amantaa akkanaas bineeldota biratti hin argamu.

Dhalli namaa bifaa fi fakkeenya Waaqayyootiin kan uumame waan ta’eef Waaqayyo barbaada.Waaqayyos warra amantaadhaan Isa barbaadan ni jaalata. “Amantaa malees” Waaqayyo  “gammachiisuun hin danda’amu; kan gara Waaqayyoo gahu, Waaqayyos akka jiru warra Isa barbaadaniifis gatii akka kennu akka ama[naniif] isaan barbaachisa.” (Ibr. 11:6)

Kanaafuu, amantaan kennaa guddaa Waaqayyoon ittiin argannuu fi Waaqayyo wajjin ittiin wal qunnamnu, kan laphee keenya keessas jiraatudha. Waan kana ta’eefis kabajnee qabachuu qabna.beeekumsa amantaa dhugaatiinis amantaa keenya yeroo yeroon guddisuun nurra jiraata.kana ta’uu baannaan amantaan Kenya suuta suuta hir’achuun dhuma irratti baduu danda’a.

Daandii Ittiin Jiraachuun Waaqayyoo Baramu keessaa Muraasa akka Armaan gadiitti mee haa ilaallu:-

                                     Daandii Seera Laphee-( Daandi Sammuu)

Gaaffii namni Waaqayyo ijaan arguu hin dandeenye akkamiin baruu danda’a? jedhuuf akka waliigalaatti deebii gosa lama tu jira. Inni  jalqabaa  isa waa’ee  jiraachuu  Waaqayyoo baruuf  nu gargaaruu fi daandiin beekumsi amantaan itti argamu, sirna uumamaa fi waa’ee uumama amala dhokataa dhala namaa dhokataa (lubbuu)  ka’umsa godhachuun seera lapheetiin gara uumaa, gara uumaa gahuudhaaf barbaacha dhugaa fi xiinxala godhamuun kan ibsamudha. Daandiin lammataa fi inni guddaan immoo daandii jalqabaa caala dhugummaan isaa fi amanamummaan isaa kan mirkanaa’ee fi kan raggaassifame yoo ta’u innis mul’achuu akkeenyummaati. Dursa warri daandii seera lapheetiin( daandii sammuutiin) osoo raajonni isaaniif hin ergamiin,kitaabolee qulqulluus osoo hin qabaatiin uumaa isaanii baruu bira ga’an ajaa’ibsiifachuun isaan yaaddanna.

Dhalli namaa fedha waaqeffannaa akka qabu seenaa addunyaa irraa beekuun ni danda’ama.gosti amantaa isaa adda adda haa ta’us malee dhalli namaa bineeldota kaan irraa gosaanis  sadarkaadhaanis adda kan ta’ee fi uumama kabajamaa uumaa isaa baruu barbaadudha.waan kana ta’eefis dhalli namaa akka bineeldota miira foon isaaniitiin, lubbuu dhiigaatiin hoogganamu miti.Dhalli namaa ija foonii isaatiin qofa osoo hin taane laphee isaatiinis ilaalee, seera lapheetiin xiinxalee karaa ittiin Waaqayyo Isa hin mul’anne baruu fi dhugaa jiru hubatee amanu qaba.

Dhalli namaa seera lapheetiin haala uumama addunyaa kanaa akka ajaa’ibsiifate, deemsi hojmaataa fi sochii isaa galma kan qabuu fi  deemsa seera hordofee, qooyyaba herregaa fi seera dhoksaa ta’een kan hoogganamu ta’uu isaa hubachuun xiinxala; kan sirna uumamaa kanaa ol ta’e kanas baruu barbaada.

Ta’iiwwan uumamaa samii fi lafa irratti beekaman, wantoota lubbuu qabanii fi hin qabne, keessumaayyuu, amala dhala namaa isa dhokataa ta’e kanaa fi  wantoota nama ajaa’iban kanneen biroos ilaaluun daangaa beekumsa isaa hanguma bal’ifachaa adeemu yaada gadi fagoo ta’een liqimfama.keessumaa, haalli biiftuu, addeessaa fi urjiilee yeroo fi bakka isaanii kenname eeganii utubaa isaanii murtaa’e irra socho’uun isaanii nama laphee hubatu qabu hunda ni booji’a. waan kana ta’eefis gaaffii dhalli namaa sammuu isaa keessatti dhiyeessu keessaa tokko addunyaa keenya bareedduu fi seeraan hoogganamtu kanaa  fi lubbuu fi jireenya keenya eenyutu uume? Kan jedhudha.

Egaa haalawwanii fi gochaawwan uumama nama ajaa’ibsiisu hunda hubachuun kan sirna uumamaa uumee fi qajeelchu, kan ogummaa  fi hubannaa, beekusaa fi jireenya (lubbuu) qabu; seerawwanii fi humnoota uumamaatii ol ta’uun uumama to’atu,amalummaa Isaatiin kan adda ta’ee fi kan hin mul’anne; humni hanga bara baraatti jiraatuu fi bilisa ta’e tokko jiraachuu Isaa dhalli namaa seera lapheetiin qajeelchamee bira gahuu danda’eera. Sababiin isaas akka duukaabuutichi qulqulluu Phaawuloos “Waaqayyo bifti Isaa ijaan hin argamne garuu humni Isaa inni bara baraa; Waaqummaan Isaas erga biyyi lafaa uumamee jalqabee waan Inni uume irratti qalbeeffatamee yaadatti argamuu ni danda’a, kanaafuu waaan itti sababeeffatan hin qabani” jedheeraatii (Room.1:20) kana jechuunis uumaan Inni ijaan hin mul’anne uumama Isaa ijaan mul’atuun  namoota  laphee hubatuu fi sammuu yaadu qaban  hundaaf ni beekama jechuudha. Warra haala kanaan uumaatti amanan durii eegalanii akka jiranii fi ammas akka jiraatan seenaan ni raggaassisa.

Walumaa galatti, sirni uumamaa jiraachuu Waaqayyoo kan ibsanii fi kabajni Isaas kan ittiin ifu akka ta’an kitaabolee qulqulluun ni raggaassisu.( Faar.18:1-3; Iyyoob.12:7-9;Ki. Ogu..13:1-10) waa’ee laphee fi ragummaa seenaas (Room. 2:14-15;Yoh.14:11-16; 17:26-29)

                   Mul’achuu Akkeenyummaa –Daandii qulqullummaa (Daandii Amantaatiin)

Seera lapheetiin ala karaan ittiin Waaqayyo beeknu jiraa?  Deebiin gaaffii kanaa “eeyyen jira!” kan jedhu ta’a. Armaan olitti daandii nuti daandii lammataa fi isa guddaadha jechuun ibsine daandii dhugaa isa hunda caaludha. Karaan kun karaa Waaqayyo dhala namaatiif jecha of mul’isuun lubbuu Isaa kennuun, adeemsaa fi qabiyyee  dinqii akkeenyummaa qabu bara adda addaa keessa yeroo fi bakkaan adda bahee seenaa addunyaa kanaa keessatti haalaa fi gocha sagalee fi hojiidhaan raawwatedha. Akka duukaabuutichi qulqulluu Phaawuloos:

“ Bara duriitii eegalee Waaqayyo si’a baay’ee karaa gara garaatiin raajotaan abboota keenyatti dubbateera. Guyyoota bara dhumaa kanatti ammo Ilma Isaatiin nutti dubbate…” ( Ibr. 1:1-2) jedhe.

Kunis bara boodaa keessa sagaleen qaamaa, Ilma Waaqa Abbaa, kan sagalee jireenyaa jedhame, nama ta’uu Iyyasuus Kiristoosiin Waaqayyo ijaan argamuu hin dandeenyee fi harkaan qaqqabatamuu hin dandeenye foon uffatee( foon wajjin tokko ta’ee), hangaan murtaa’ee  mul’atee , kan ijaan argamu, kan gurraan dhagahamuu fi harkaan qaqqabatamu ta’eera.

Waa’ee Waaqayyo Ilmaa Isa fooniin mul’atee, waa’ee Kiristoos,duukaabuutichi Qulqulluu Yohaanis  akka armaan gadiitti dhugaa baha:-

Waa’ee sagalee jireenyaa Isa jalqabaa eegalee turee, isiniif barreessina.  Nuyi Isa dhageenyeerra, ija keenyaan Isa agarreerra, ilaalleerras,harka keenyaan Isa qaqqabaneerra. Jireenyichi  mul’ifameera; nuyi Isa agarreerra, Isaafis dhugaa baana; jireenya bara baraa Isa Abbaa bira ture, nuttis mul’ifame kana isinitti himna.” (Yoh.1:1-2) jedhe.

Egaa Amantaan kiristaanummaa kan seera laphee irratti hundoofte osoo hin taane Ilma Waaqayyo Jiraataa Isa fooniin mul’ate, Iyyasuus Kiristoos, irratti kan hundooftedha.Waaqayyo nama ta’uu Ilma Isaatiin sababni Inni dinqii guddaadhaan mul’ateef dhala namaa hunda fayyisuufidha. Waaqayyo haala kanaan mul’achuun Isaa shakkii hunda balleessuun jiraachuu Isaa amannee Isa wajjin amantaa guddaadhaan akka jiraannu nu dandeessisuuf qofa osoo hin taane; jaalala guddaa nuuf qabu barree akka Isa jaalannuufis waan ta’eef, kana hubachuun yeroo hunda Isa galateeffachuu irraa of qusachuu hin qabnu.

Akkuma armaan olitti ilaalle amantaan kiristaanummaa keenyi seera lapheetiin xiinxaluun kan argame osoo hin taane mul’achuu Akkeenyummaatiin kan nuuf kennamedha. Kanaafuu, amantaa keenya cimsinee qabuutu nurra jiraata.kabajnee kabachiisuu; eegnees eegsisuun  barbaachisaa yoo ta’u, hanga du’aatti cimuun ragaa baatota dhugaa ta’uun nurra jiraata.qormaata dogongoraa fi shakkii suuta suuta osoo hin beekamiin fakkeessuudhaa fi goyyomsuun dhufu, laphee keenya keessaa balleessuuf yeroo hunda kadhannaadhaan cimuu qabna. (Maat.26:40)

Akkuma inni hanga dhumaatti obse ni fayya jedhame, yeroodhaanis yeroo malees waa’ee amantaa keenyaa ciminaan dhaabannee faccisuu fi ragaa bahuun nurra jiraata.(Maar.13:13) lolti amantaa keenyaa fi afuuraa keenyi dagannoo fi shakkiidhaan akka hin dadhabne gochuuf wantoota  nu qarqaaran keessaa tokko tokko yoo caqasne yeroo hunda kadhannaa gaggeessuu fi sooma wajjin gara mana kiristaanaa keenyaa yeroo hunda deemuun jireenya afuuraa fi hawaasummaa isheetti hirmaachuun sagalee Waaqayyoo dubbisuu fi dhagahuun, beektotaa fi abbootii afuuraa gaafachuun hubachuu, tajaajila gorsa isaaniitti fayyadamuu fi kkf dha.

Egaa manni kiristaanaa keenya “… amantaa isa al tokkicha yeroo hundaaf akka ta’utti warra Waaqayyoof qulqullaa’anitti dabarfame sanaaf akka toltaniif” jecha dhaamoo ishii ijoollee ishii hundaaf ibsiti. (Yihudaa 3)

 

Hanga ammaatti waa’ee haala amantootaa fi akka waliigalaattis dhufaatii amantaa gabaabsinee ilaalleerra. Kanatti aansuun waa’ee isa amannuu fi abdii godhannuu , waa’ee tokkummaa Waaqayyoo fi waa’ee abbummaa (abbaa ta’uu Isaa)  sagalee kitaabolee qulqulluu bu’uureffachuun  qu’anna Waaqayyo ittiin nu haaga’u Ameen!