Entries by EOTC Afaan Oromo

Dhaloota Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos

Dhaloota Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos

Damissee Jamaaneetiin kan hiikame

Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos dhaloota lama akka qabu Kitaaba Qulqulluufi barumsa Duuka bu’ootaa bu’uureffachuun Manni Kiristaanaa keenya ni barsiifti. Kadhannaa Amantaa (ጸሎተሃይማት) keessattis “ ወነአምንበአሐዱእግዚእኢየሱስክርስቶስወልደአብዋሕድ . . . ዘተወልደወአኮዘተገብረ . . ተሰብአወተሠገወእመንፈስቅዱስወእማርያምእምቅድስትድንግል – Ilma tokkicha Waaqayyoo Abbaa kan ta’e Gooftaa tokko Iyyesuus Kiristoositti ni amanna . . . kan dhalate malee kan uumame miti . . .gocha Afuura Qulqulluutiin Qulqulleetti Dubroo Maariyaam irraa dhalate; Namas ta’e” jechuudhaan dhugaa ni baana. Kunis inni jalqabaa Iyyesuus Kiristoos addunyaan dura haadha malee Waaqayyo Abbaa irraa; addunyaan booda ammoo abbaa malee Haadha Isaa Dubroo Maariyaam irraa dhalachuu Isaa kan agarsiisudha. Addunyaa dura Abbaa qofa irraa dhalachuu Isaa Kitaabni Qulqulluu dhugaa nuuf baha (Yoh. 1:34, Mat. 3:17, Mar.9:7, Mat 16:16).

Barreeffama keenya kana keessatti gadi fageenyaan kan ilaallu dhaloota Isa lammataa Haadha Isaa Qulqulleettii Dubroo Maariyaam irraa dhalate ta’a. Bara gidiraa jedhamee kan beekamu barri badii xumuramee raajicha Isaayyiyaasiin “Mucaan nuu dhalate, Ilmis nuu kenname, aangoon hundis gateettii Isaarra ni ta’a. Maqaan Isaas Dinqii, Gorsaa, Waaqa jabaa, Abbaa bara baraa, hangafa nageenyaa jedhamee waamama”(Isa.9:6) jedhamee kan dubbatame  xumura argatee Gooftaan Iyyesuus Kiristos guyyaatti dhalate kun hidhaan gabrummaa guyyaatti hiikamefi bara fayyinaa jedhamee guyyaatti dubbatamedha.

Waaqayyo Gooftaan nama erga uumee booda namni badii waan hojjeteef duuti itti murtaa’ee ture. Dhalli namaa waan gaarii hojjetee bakka isaa duraa Gannatatti deebi’uu waan hin dandeenyeef Waaqayyo Gooftaan jaalala namaaf qaburraa kan ka’e akka kufetti dhiisuu hin barbaadne; waadaa faayyinaa galeefi malee. Waadaan kunis “guyyaa shaniif walakkaa booda dhufeen dhala dhala keerraa dhaladheen si fayyisa” kan jedhu ture. Waadaasaas osoo hin hanqisiin sadan Waaqa tokko keessaa, Ilmi Iyyesuus Kiristoos Addaamiin fayyisuuf   samiirraa gad bu’uun Dubroo Maariyaam irraa baroota 5,500 booda gaafa Mudde 29 magaalaa Daawit Beeteliheemitti dallaa horii keessatti dhalate.

Sooma Raajotaa

Sooma Raajotaa Sooma jechuun yeroo murtaa’eef nyaatotaafi dhugaatiiwwan bu’aa beeladaa ta’aniifi nama macheessan iraa lagachuu jechuu dha. Isaan kunis foon namaa gabbisuun cubbuutti kan nama saaxilaniifi mootummaa Waaqayyoo dhaaluuf kan uumamte lubbuu keenya kan daandiisaarraa fageessani dha. Qulqulloonni qaama isaanii dadhabsuuf kan soomaa turan ,nyaatni biyya lafaa foon namaa gabbisuuf malee lubbuu keenyaaf akka faayidaa […]

Waldaa Qulqullootaa, Wiirtuun Adaamaa Manneen Amantaa misoomaan akka of danda’aniif carraaquun akka barbaachisu ibse!

Waldaa Qulqullootaa, Wiirtuun Adaamaa Manneen Amantaa misoomaan akka of danda’aniif carraaquun akka barbaachisu ibse!    Warquu Baqqalaatiin (Kutaa Miidiyaa Wiirtuu Adaamaa) Godina Shawaa Bahaa magaalaa Adaamaatti Waldaan Qulqullootaa Wiirtuu Adaamaa Onkololeessa guyyaa 06, 2009 A.L.I tti oduu gadaamotaa qopheessuu irratti mari’ateera. Walgahiin marii kanaa ganama sa’aatii 3:30 irraa kaasee hanga 5:30 ti kan ture yoo […]

Dubartii Ilma Dhiiraa deesse ni ariyate

Dubartii Ilma Dhiiraa deesse ni ariyate.

(Mul.12:13)

Mata dureen kun waa’ee godaansa haadha keenya dubroo Maariyaam irratti xiyyeffatee kan barreeffamedha. Kanaan dura barullee Hamar waggaa 18ffaa lakkoofsa 7 irratti amaariffaan barreeffamee kan dhiyaate yoo ta’u barbaachisummaan isaa baay’ee waan ta’eef afaan oromootti hiiknee dhiyeessineerra. Kan gara Afaan Oromootti hike Dn. Zannabaadha. Barreeffamni kun baruullee dhangaa Lubbuu waggaa 1ffaa lakkoofsa 2 irratti kan bahedha. Dubbisa gaarii

 

 

Abbaa mul’ataa kan jedhame qulqulluu Yohaannis Ilmi qaqawwee bakkee lafa bishaaniin marfamtee jirtu, Fixmoottii hidhaarra( to’annaa) jala osoo jiruu Godaansa Giiftii keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam mul’ataan argee “Jawwichis akka lafarratti darbatame yoo argu dubartii Ilma dhiiraa deesse ni ariyate” jechuun diyaabiloos Heeroodsirra buluun haadha keenya akka ariyate barreesseera.( Mul. 12:13-15)

Bara diyaabiloos inni jawwee jedhamu Heeroodsirra bulee haadha keenya ariyate yoo ibsu bara tokko ( waggaa tokko), baroota (waggaa lama), walakkaa baraa (ji’a jaha) waliigalatti waggoota sadii fi ji’a jahaaf gara bakka itti eegamtutti akka balaliitu dubartittiif koochoo lama kennameef jechuun ibsa. Koochoo lama kan jedhaman qulqullummaa foonii fi qulqullummaa Lubbuuti. Haati keenya qulqullummaa kana lamaanuu qindeessitee kan argamte waan taateef.

Xiyyee jalaa akka bahaniif warra si sodaataniif mallattookee kenniteef

Xiyyee jalaa akka bahaniif warra si sodaataniif mallattookee kenniteef

                                                           Faar. 59:4-5

Manni Kiristaanaa Ortoodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa ayyaanota haala hawwataa fi miidhagaa ta’een kabajju keessaa tokko ayyaana Masqalaa (Fannooti). Barreeffama kana keessatti seenaa Fannoo, Fannoo kakuu moofaa fi haaraa keessatti, barumsa amantaa dubbii Fannoo, Gooftaan keenya maaliif akka Fannoo irratti fannifame, akkasumas humnaa fi kabaja Fannoo ilaalla.

Fannoo Kakuu

Moofaatti

Namni kamiyyuu badii du’aaf isa geessisu yoo raawwate, akka du’us yoo itti murtaa’e, mukarrattis yoo fanniste, mukarratti kan fannifame Waaqayyo biratti kan abaaramedhaatii reeffi isaa mukarra hin buliin, Waaqni kee lafa eebbisee siif laate akka hin busheessine guyyuma sana awwaali” (Keessa Deebii 21:22-23) seerri jedhu barreeffameera. Caqasa kana irraa wanti hubatamu namni tokko fannoon kan adabamu yakka cimaa fi du’aan adabsiisu yoo raawwatedha.

Bara durii irraa eegalee moototni namoota yakka raawwatan ykn immoo raawwatan jedhanii amanan bifa garaagaraatiin adabaa turan. Kanneen keessaa fannisuun adabuun mala tokkodha. Fannoodhaan nama adabuu kan eegalan warra Faars ta’uun ni dubbatama. Barreessaa seenaa kan ture Heroodotes inni Giriikii (Dhaloota Kiristoos Dura (Dh.K.D) 522-486)) mootii Faars kan ture Daariyoos jiraattota 3000 fannoon adabuu isaa barreesseera. Giriikonnis adabbii kana itti fayyadamaa turaniiru. Bara 267 Dh.K.D mootichi Anxiyaakoos jedhamu biyya Yihudaa to’annaa isaa jala wayita oolchee turetti Yihudoota waaqa tolfamaa (xaa’ootii) Giriikitti hin amannu jedhan fannoodhaan adabuu isaa Yooseef ilmi Kooriyoon kan barreesse yoo ta’u, namoota fannoon adabuun yeroo kanaa eegalee Yihudoota biratti hojiirra ooleera. Moototni Impaayera Roomaa duriis fannoodhaan nama adabaa turaniiru. Haa ta’u malee Israa’eel hanga bara 267tti (Dh.K.D) nama yakka dalage dhagaan waraanu malee fannoon adabuun hin turre.

Manni Kiristaanaa uummata sababa qooqaan wangeela dheeboteef tajaajila dursaa kennuu akka qabdu eerame!

Manni Kiristaanaa uummata sababa qooqaan wangeela dheeboteef tajaajila dursaa kennuu akka qabdu eerame!

Phaagumeen 2, 2008

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Waldaan Qulqullootaa yaa’iisaa 12ffaa Hagayya 27-29 bara 2008 galma lallaba Wangeelaa Mana Lubummaa Waliigalaafi galma gamoo Waldaa Qulqullootaa darbii 3ffaa irratti guyyoota sadiif gaggeesseera.

Eebbifamoo Abuna Diyoosqoroos, hojii gaggeessaa Mana Lubummaa Waliigalaa

Sagantaan yaa’ii kuni Hagayya 27 galgala keessaa sa’aatii 12:00 irratti kadhannaadhaan kan eegale yoo ta’u hanga hagayya 29 halkan keessaa 7:30 irratti kadhannaadhaan xumuramutti itti fufeera.

Sagantaan yaa’ii kun guyyaafi halkan osoo wal irraa hin citiin kan gaggeeffame yoo ta’u, guyyaa guyyaa galma lallaba Wangeelaa Mana lubummaa Waliigalaatti; halkan halkan ammoo galma gamoo Waldaa Qulqullootaa keessatti gaggeeffamaa tureera. Yaa’ii waliigalaa kana irratti Abbootiin phaaphaasonni kan argaman yoo ta’u, hojii gaggeessaa Mana Lubummaa Waliigalaa kana ta’an Eebbifamoo Abuna Diyoosqoroos dabalatee, Eebbifamoo Abuna Luqaas, Eebbifamoo Abuna Salaamaa, Eebbifamoo Aabuna Gabri’eel, Eebbifamoo Abuna Inxoons guyyoota kanneen keessatti dabareen argamanii sagalee eebbaafi barumsa kennaniiru.

Leenjiin abbootii Mana Kiristaanaaf kenname

                      Leenjiin abbootii Mana Kiristaanaaf kenname

                                                                         Gaazexeessaa Yordaanoos Gonfaatiin

(Kutaa Miidiyaa Wiirtuu Adaamaa)

Mana Kiristaanaa Ortodooksi Tawaahidoo Itiyoophiyaatti Qindeessaafi Qajeelcha Manneen Dilbataa, Waldaa Qulqullootaa, Wiirtuun Adaamaa leenjii mata dureewwan garagaraa irratti abboottii amantaaf kenneera. Abbootii bulchitoota Manneen Kiristaanaafi gaggeessitoota kutaa lallaba Shawaa Bahaa jala jiraniif waldichi magaalaa Adaamaatti guyyoottan lamaaf (Hagayya 21-22, 2008) leenjii kana kennuun xumureera.

Hirmaattota Leenjiichaa

Bara Haaraatti Jireenya Haaraa!

Bara Haaraatti Jireenya Haaraa!

“Huccuu moofaarratti uffata haaraa kan erbu hinjiru…” Mat. 9:16

Waasihuun Amanuutiin

Jecha kana kan dubbate Gooftaafi Fayyisaa keenya kan ta’e Iyyesuus Kiristoosidha. Kiristoos yommuu biyya lafaa kanarratti foon namaa uffatee deddeebi’aa turetti fakkeenya addaddaan uummata barsiisaa tureera. Isa kaan qonnaan fakkeessee, isa kaan immoo biqiltuu Wayiniin fakkeessee akka hubataniif itti himaa tureera. Fakkeenya kanaanis isa “Huccuu moofaarrattii uffata haaraa kan erbu hinjiru…” jedhuun ammoo kan barsiise namoonni sagalee Waaqayyoo isaaniif ife kana dhagahuun jireenya isaanii duraanii irraa adda ba’anii jireenya haaraa akka eegalaniifidha. Jireenya duraaniifi isa haaraa walitti makanii adeemsisuun ulfaataa waan ta’eefi. Fakkeenyaaf, namni duraan machaa’aa ture, erga Kiristoositti amaneen booda akkuma duraaniitti machaa’aa “ani Kiristaana” yoo jedha ta’e ofis miidhee namoota kaaniifis fakkeenya hamaa (gufuu) ta’a. Isa duraa caalaa namoota gufachiisuu danda’a, duraan otoo hin beekiin ta’a kan balleessu; amma garuu otuma beekuu waan balleessuuf yakkisaa ni cima. Duraan of qofa miidha ture; amma garuu namoonni isa ilaalanii akka gufataniif daandii saaqa. 

Tulluu Qulqullaa’aa (2phex.1:18)

Tulluu Qulqullaa’aa(2phex.1:18)

Dn Zalaalam Daggafaan kan hiikame

Jecha kana kan dubbate Qulqulluu Pheexiroosidha. ”Tulluu Qulqullaa’aa” jechuun kan dubbates Tulluu Taabor (ደብረ ታቦር) ture. Tulluun Taabor galaana Galiilaa irraa karaa Kibba-dhihaa km 10 fagaatee kan argamudha. Waa’ee tulluu kanaa wangeela irratti kan ibsame tulluu dheeraa jechuu (Maat.17:1) irraa kan hafe maqaa Taabor jedhee hin ibsine. “Taabor” jedhamuu isaa kan dubbatan duuka buutotni sinoodosii isaanii irrattidha.

Tulluun Taabor galaana irraa olka’insa meetira 572 kan qabu, bakka itti Gooftaan keenya “Namootni anaan eenyu nan jedhu?” jedhee yammuu duuka buutota gaafatu Qulqulluun Pheexiroos “Jiraataa Ilma Waaqayyoo ”jedhee deebiseefiidha (Maat.16:13-18). Dabalataanis waa’een waaqummaa Isaa namaan qofa dhugaa bahamuun gahaa waan hin taaneef Akkeenya Abbaa Isaatiin dhugaa bahuuf duuka buutota sadii Qulqulluu Yaa’iqob,Qulqulluu Yohaannisifi Qulqulluu Pheexiroos gara Tulluu kanaatti fudhachuun waaqummaa isaa ibseeraafi (Maat.17:1-8). Tulluu kana irratti erga du’ee bara baay’ee kan lakkoofsiseefi awwalli isaa Waaqayyoon ala namni kamuu kan hin beekne Musee akkasumas Eeliyaas ibiddaa saragallaan gara biyya jiraattotaatti (B/@r ?ÃêN) irraa waamee ifa Waaqummaa Isaatiin akka namootni yaadan Musees, Eeliyaasis akka hin taane hubachiisera. Inni uumaa Musee fi Eeliyaas malee akka isaanii uumamaa akka hintaanes namoota akkasitti yaadan hundaaf mirkaneesse. Egaa kana booda Tulluu Taabor irratti Akkeenyummaa Isaa,kabaja Isaa, walumaagalatti maalummaa Isaa kan ibse Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoosiin kan arge Qulqulluun Pheexiroos tulluu kana irraa bu’uu hin barbaadne. Kanaaf “Yaa Gooftaa as jiraachuun nuuf gaariidha”jechuun hawwiisaa ibsate. Tulluun Taabor fakkeenya Mana Kiristaanaa keenyadha. Tulluun kun jireenya qulqulleettii Mana Kiristaanaa keenyaa baay’ee mul’ise agarsiisa. Qulqulluu Pheexiroos tulluu kana “Tulluu Qulqullaa’aa” jedhee kan waames kanaafidha

Qulqulluun Pheexiroos Tulluu Qulqullaa’aa kana irraa “as jiraachuun nuuf gaariidha” akkuma jedhe, nuufis Tulluu kanaan kan fakkeeffamte Qulqulleettii Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaariidha. Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaarii kan ta’u maaliifi?

“Kan Amajjii duute Hagayya awwaalamte”

Kan Amajjii duute Hagayya awwaalamte

Dn Masgabuu kefiyaalehu

Akka sirna Mana Kiristaanaa keenyaatti Soomota akka soomaman ajajaman torban keessaa tokko sooma Filsataati. Soomni Filsataa Hagayya bultii tokko irraa kan eegalu yoo ta’u kan xumuramu ammo Hagayya bultii kudha jahadha. Sooma kana jalqaba kan soome duukabuutota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosidha. Sababni itti duukabuutonni Iyyasuus Kiristoos sooma kana soomaniifis boqochuu haadha keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam wajjin kan wal qabatedha. Dubbiin isaas akkana dha:-

Qulqulleettii Dubroo Maariyaam waggoota 64 lafa kana irra erga jiraattee booda Amajjii guyyaa 21 fedha Waaqayyootiin qulqulleettiin lubbuun ishee qulqulluu foon ishee irraa adda baate.Yeroo kana duukabuutonni Gooftaa foon qulqulleettii dubroo Maariyam awwaaluudhaaf baatanii gara Geetesemaaniitti yeroo deeman Yihudoonni arganii “Kanaan dura Ilma ishee Iyyasuus Kiristoosiin fannoo irratti fannifnee ajjeefnee turre; garuu duukabuutonni Isaa ‘gaafa guyyaa sadaffaa du’aa ka’ee gaafa guyyaa afurtamaffaatti ol bahe, lammatas deebi’ee dhufa’ jechuudhaan akkaa lallaban uummata nu harkaa baasani, kunoo bakka awwaala Isaattis dinqiin adda addaa raawwachaa jira; dhukkubsattoonni biyyoo bakka awwaala Isaa jiru yeroo ofitti diban dhibee isaanii irraa fayyu; unuunis warreen Waaqa isaanii ajjeesanidha jedhanii nu arrabsaa jiru. Amma ammoo waa’ee haadha Isaa kana yoo callisnee dhiifne akka mucaa ishee kaatee ol baate jedhanii nu jeeqaa jiraatu. Kanaaf koottaa walitti qabamnee deemnee foon ishee ibiddaan gubna” jedhanii deemani.(ተአምረ ማርያም; ተስፋ ገ/ሥላሴ ማተሚያ ቤት 1987, fuula 290-302; መጽሐፈ ስንክሳር ነሐሴ 14)