• Baga nagaan dhuftan !

Dabrazayit

Dn. Addunyaaw Tasfaayeetiin

  Sanbatni(Dilbatni) 5ffaa “Dabrazayit” jedhama. Moggaafni sanbatoota darbaniis ta’e kan isa kanaa kan Qulqullicha Yaareedi. Akka seera mana kiristaanaa keenyaatti guyyaan kun yaadannoo lammata dhufuu Gooftaa itti himamu yoo ta’u, Gooftaan keenya fayyisaan Addunyaa Iyyasuus Kiristoos kabaja guddaa faaruu Ergamtootaatiin dhufuu isaa fi cubbamtootatti murteessuu fi Ebbifamtoota(Qulqullootaaf murteessuuf kan dhufu  ta’uu isaa kan itti barsiifamu dha.

Mata dureen Faaruu guyyaa kana Faarfatamuuf Yemmuu Gooftaan Dabrazayitii  taa’ee ture jedha. Dabrazayitii jechuun gaara mukti Ejersaa itti baay’atu yoo ta’u kan argamus baha Iyyarusaalamitti. Bakki kun kakuu moofaattis ta’ee kakuu haaraa keessatti bakka gara garaa irratti caqafamee argama. Kanneen keessaas:-

Gadaamii Waggoota dhibba toorbaan dura hundeeffame- Gadaamii cuqqaalaa ( Ziqu’aalaa)

Gadaamii Waggoota dhibba toorbaan dura hundeeffame- Gadaamii cuqqaalaa ( Ziqu’aalaa)

 

Guraandhala 26,                                                                                  Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

 

 

Finfinnee irraa  gara baha Itiyoophiyaatti deemsa keenya yemmu taassifnu  Naannoo Oromiyaa Godina shawaa Bahaa  Aanaa Liiban  keessatti dirree bal’aa diriiree jiru kan  biqiltoota adda addaatiin uwwifamerra ija keenya qaarisnee yemmuu ilaallu  bosonni samii tuqe namatti fakkaatu kabajaa fi sugaan guutamee nutti mul’ata.

Tulluun kun kan Waaqayyo jalqabaa eegalee boqonnaa qulqullootaatiif akka ta’utti eeyyamedha.Yemmu irra ba’anii biyyattii kallattii bahaa fi dhihaatti, kaabaa fi kibbatti naanna’anii ilaalan sammuu namaatiif kan boqonnaa kennudha.

Jaarraa 6ffaa keessa, qulqulluu Abbaan keenya Yaareedii fi Mootichi Gabra Masqal tulluu kana irra ba’anii bahaa fi dhihaan, kaabaa fi kibbaan kallattii maraan naannoo ishee ilaalanii yaadni isaanii boqonnaa, lapheen isaanii gammachuu bakka kanaatiin booji’ame.

Qulqulluun Abbaan keenya Yaareedis  Waaqayyo bakki kun gara fuula duraatti Gadaamii guddaa akka ta’u waan isaadhaaf ibseef bakki kun bakka eebbifamtuu, kan Waaqayyo qulqulloota isaaf kenne ta’uu raajii (raaga) himee guyyoota torbaaf erga bakka kana  turee booda mooticha Gabra Masqal waliin ta’uudhaan bakka kanatti taabota Igzi’aabiheer Aab dhaabanii (hundeessanii) deebi’ani. Tulluun Waaqayyoon filatamte tulluu cuqqaalaa (Ziqu’aalaa)ti. 

Bakki kun bakka  abbaan keenya Aabboon itti  boqotanidha. Sanaan dura garuu Abbaan keenya Gabra Manfas Qiddus( Aabboon) biyya dhaloota isaanii Gibxi bakka Nihiisaa jedhamtuu gara Itiyoophiyaa dhufuudhaan tulluu kana irra bahanii kallattii arfaniinuu biyya Itiyiyoophiyaa yemmu ilaalanitti cubbuu namoonni hojjetan hunda waan arganiif Galaana tulluu kana keessa jiru keessatti of darbatanii mataa isaaniitiin dhaabbatanii uummata Itiyoophiyaatiif dhiifama kadhachaaturani.

Galaana (Haroo) Abbaan keenya Waggoota dhibba tokkoof mataadhaan keessa dhaabatanii Biyya Keenya Itiyoophiyaadhaaf kadhatan.

 

Akka kitaabni Qabsuura Abbaa keenya Gabra Manfas Qiddus ibsutti “ Galaana Kana keessaa akka hin baane; Maqaa Kee Jiraataa ta’een kakadha”  jechuun Waaqayyoon kadhachaa (Qabsuura Gabra Manfas Qiddus, kut.3 boq. 10 lakk 4) Galaana kana keessa guyyota afurtamaa fi halkan afurtama mataadhaan dhaabatee tureera.

TORBANOOTA SOOMII GUDDAA

                                TORBANOOTA SOOMII GUDDAA

Guraandhala 23                                                                                                 

                                                                                                                         H/Iyyasuus G/Yohaannisiin   

Torbanooni Soomii guddaa bakka  sadeetitti qoodamu.Torban hundaaf manni kiristaanaa keenya maqaa moggaasteerti.

 

Torban Tokkoffaa:-Zawerede” jedhama.Torban kana kessatti Ilmi Waaqayyoo  Iyasuus  Kirstoos akka Nama ta’ee addunyaa kana fayyise, Waaqayyo jalala namaatii jedhee akka ilma Isaa tokkicha  gara addunynaa kanaatti  akka  erge, Ilma Isaatti kan amane immoo bara baraaf akka jiraachuu danda’u, kan Ilma Isaatti hin amanne immoo akka itti murtaa’u  torban kana kessatti kan barsiisamudha. Wangeellii torban kana keessatti dubatammu immoo;Yohannis 3:10-20  dha.

 

Torban Lamaffaa:-  Qiddist”  jedhama. Torban kana kessatti Waqayyo keenya cubbuu keenya irraa nu qulqulleesuf akka nama ta’e; nutis qulqullina Isa irraa arganne fiixaan basuuf akka soomuu qabnu, akka kadhachuu qabnuu, akka kennaa adda addaa hiyyeesaf lachuu qabnu, kan itti  ibsamu yemmu  ta’u;  kadhanii fi kennaan keeyna akkasumas, soomiin keeyna akka seeraan ta’u kan bal’inaan itti ibsamudha.Torban kana keessatti wangeelli dubbifamu; Mat 6:16 dha.

 

 

 

Torban Sadaffaa:- Mikuraab” jedhama. Mikuraab jechuun bakka Yihudoonni kitaaba itti dubisani, kadhaa  itti godhanii  fi aarsaa  itti raawwatanidha. Garuu isaan seera kana hunda jigsuudhan yemmu  faasikaa isaanii  Horii fi makodii( gugee)  qalmaa, akkasumas, maallaqa itti geeddaru ture. Goftaan keenya Iyyasuus Kiristoos waan kana argee obsuuf  hin dandeenye  “Mana Abbaa Kootii bakkee bittaa fi gurguuraa hin godhinaa” jedhee moraa kessaa isaan ari’eera.

Taabonni Hatame dinqii Hojjechuudhaan gara teessoo Isaatti kabajaan deebi’e

Taabonni  Hatame  dinqii  Hojjechuudhaan gara  teessoo  Isaatti  kabajaan  deebi’e

Guraandhala 19/2007                                                                                                

                                                                                                     Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun                                 

Godina Wallaggaa Lixaa Aanaa Baabboo Gambeel  Mana kiristaanaa  Daamotaa Dabra Haayil qulqulluu Rufaa’el jedhamutti dinqiin waaqayyoo, humni ergamtootaa bakka itti mul’atedha. Burqaan oduu keenyaa Dursaa Phaaphaasii Godina Wallaggaa Lixaa Abbaan Keenya Heenook kan Gaazexaa Sim’aa Tsidqiif kennan; Poolisii Aanaa Baabboo Gambeelii fi Waldaa qulqullootaa Wiirtuu aanaa Baabboo Gambeelidha.  Qulqulluu Abbaan keenya Heenook Gaazexaa

 Simi’aa Tsidqiif kennaniin:- “Kootaa Dinqii Waaqayyo hojjetu ilaalaa jedhee Abbaan keenya Daawit akkuma dubbate  har’as bara keenyatti Waaqayyo dinqii hojjechaa jira.

Kunis Godina Wallaggaa Lixaa Aanaa Baabboo Gambeel Mana Kiristaanaa Daamotaa Dabra Haayil Qulqulluu Rufaa’el Onkololeessa 19 bara 2007 hatame dinqii hojjetedha jechuudhaan ibsaniiru. Guyyaa kana halkan keessaa naannoo sa’aatii  torbaa hanga saddeetii gidduutti osoo Waardiyyaan jiruu hattoonni dukkana dahoo godhachuudhaan karaa taabotichi jiruun Beetaliheemii Qulqulluu Rufaa’eel bu’uura isaa qonforuudhaan seenanii taaboticha hatanii fudhatani

Manni kiristaanaa kun kan argamu Magaala Baabboo irraa  miilaan Daqiiqaa 45 kan deemsisu yoo ta’u bakkicha irraa taabota sana fuudhanii magaalatti seenuuf hattoota kanatti sa’aatii shan itti fudhateera.

Soomaa fi gosoota isaa

Soomaa fi gosoota isaa

Dn. Geetaachoo Baqqalaa Jaankaatiin

 Guraandhala 10,2007

Waaqayyo Gooftaan dhala namaa uumama Isaa keessaa kan yaaduu fi jireenya bara baraa jiraatu taasiseetu uume. Kanaafis Waaqayyo “ Nama akka bifa keenyaatti; akka fakkeenya keenyaattis haa uumnu jechuudhaan fakkeenya Isaatiin of fakkeessee uume (Se. Um. 1:26)

Ilmi namaa garuu gorsa Saaxinaa’eel dhagahuun ajaja Waaqayyoon “Ija mukaa Jannata keessa jiru hunda ni nyaatta, ija mukaa hamaa fi gaarii ittiin beektan sana irraa garuu hin nyaatiinaa” (Uma. 2:17) jechuun abboome dagachuun kan Seexanni bofaan fakkaatee “Hin duutani isin mukichaa irraa yoo nyaattan ijji keessan akka banamu, hamaa fi gaarii beekuudhaanis akka Waaqayyoo akka isin taatan ni beeka” (Uma. 3:2) jecha jedhu dhagahuun abboommii Waaqayyoo ni diigan.

Addaamii fi Heewaanis abboommii dagachuun (Sooma diiguun) ija mukaa “Hin nyaatinaa” jedhaman nyaachuun Waaqayyoo irraa adda bahan, sugni Isaas isaan irraa sokke, qullaa ta’an, burjaaja’anii biyya lafaa irratti abdii malee akka jiraatan ta’e.

Qabxiin asirratti ka’uu qabu, Addaamii fi Heewaan kan Jannataa hari’aman nyaata  nyaachuun cubbuu waan ta’eef miti, Ijji mukaa isaan nyaatanis mukeen kaan irraa adda ta’ee akka eeganii fi akka gara mukichaa hin ilaalle illee abboomamanii abboommii Waaqayyoo kan isaan uumamtoota, Waaqayyoon immoo Uumaa, isaan ajajamtoota Waaqayyo ammoo ajajaa taasiftu sana waan  diiganiif /darbaniifi) malee.

Egaa kanarraa kan hubannu Soomni abboommii Waaqayyootiin eegalamuu isaati.

Sooma jechuun:-

Sagalee Eebba Qulqulluu Paatiriyaarikii dursaa Phaaphaasota Itiyoophiyaa Abbaan keenya Maatiyaas waa’ee sooma Guddaa Gooftaa keenya Iyyasuus kiristoos ilaachisee kennan

Sagalee Eebba Qulqulluu Paatiriyaarikii dursaa Phaaphaasota Itiyoophiyaa Abbaan  keenya  Maatiyaas waa’ee sooma Guddaa Gooftaa keenya Iyyasuus kiristoos ilaachisee kennan

Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

Guraandhala 9  bara 2007

 

Maqaa Abbaa kan Ilmaa kan Afuura Qulqulluu Ameen !

Warri biyya keessaa fi biyya alaa; naannoo addunyaa maratti argamtan:- Amantaadhaan cimtanii abdiin mootummaa Waaqayyoo akka isinii raawwatamuuf warreen abdiidhaan eeggattan ijoolleen Waaqayyoo cubbuu hojii qulqullummaatiin haquuf diyaabiloosis sagalee Waaqayyootiin kan ittiin injifannu sooma keenya isa guddaa kan Gooftaan keenya Iyyasuus kiristoosiin isin ga’e.

“Dhalli namaa sagalee Waaqayyo irraa bahuun malee biddeena qofaan hin jiraatu” (Maat 4:4) Gooftaan keenya, Waaqayyo keenya, Qorichi keenya Iyyasuus Kiristoos dhalatee waggaa soddomaffaa Isaatti harka Yohaannisitti Laga Yordaanositti cuuphame; osoo oolee hin buliin yeroodhuma sana gara gammoojjii deemuun sooma soomuu eegale. Guyyaa afurtamaa fi halkan afurtamaaf yeroo soomu bineensota bosonaa irraa kan hafe kan biraa homti achi hin turre. Guyyaa sooma Isaa erga raawwatee booda Diyaabiloos nyaata Addaamiin ittiin dogoggorseen Isas dogoggorsuu barbaade. Ta’us Gooftaan keenya “Namni sagalee Waaqayyootiin malee biddeena qofaan hin jiraatu” jechuun gamoo dogoggorsa isaa jalaa diige.

“Cubbuu irraa dhiqamuu(qulqullaa’uu) argachuuf Cuuphaa tokkitiitti ni amanna!”

“Cubbuu irraa dhiqamuu(qulqullaa’uu)  argachuuf Cuuphaa tokkitiitti ni amanna!”                                               ( kadhannaa Amantaa keewwata 10)                                                                                                                            Amajii9                                                                

 Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

 

 Kan bishaanii fi dhiigaan dhufe kanadha; Innis Iyyasuus Kiristoos  bishaanii fi dhiigaan, Afuuraan malee bishaaniin qofa miti” jechuun duukaabuutichi qulqulluu Yohaannis  isa barreesse ka’umsa godhachuun kaayyoo cuuphaa Gooftaa hubachiisuuf yaalla.( 1Yoh.5:6) duukaabuutichi Gooftaan bishaanii fi dhiigaan dhufe jechuun isaa  waa’ee cuuphaa Gooftaa fi cubbuu keenyaaf jecha dhiiga Isaa fannoo irratti dhangalaasuu fi du’uu Isaa hubachiisuufidha. Kunis bishaanii fi dhiiga cinaacha Isaa mirgaa irraa lola’e nutti agarsiisa. (Yoh. 19: 34)

Dhiignii fi bishaan bakka tokkoo yeroo tokkotti waliin dhangala’uun isaa cuuphaanii fi duuti Gooftaa kan wal qabate ta’uu  isaa nu hubachiisa. Isaanis icciitiiwwan mana Kiristaanaa hundaaf bu’uuradha. Gooftaanis “Cuuphaan cuuphamu tokko jirti; hanga ishiin raawwattutti attamin dhiphadha?” jechuun kan  dubbate  waa’ee du’a Isaa ture.     ( Luuq. 12:50)

DHALOOTA GOOFTAA KEENYA IYYASUUS KIRISToos

DHALOOTA GOOFTAA KEENYA IYYASUUS KIRISToos

 Mudde 28                                                                               Dn. Dajanee Gasheetiin

 

“Kunoo Eefraataatti dhageenye; bosona keessattis Isa arganne. Gara bultiiwwansaatti ni seenna;bakka miilonnisaa dhaabatanitti ni saganna” (Faar. 131: 6-7)

 

 

Waaqayyo Addaamii fi Heewaan wanta isaan barbaachisu hunduma erga guuteefii booda, biyyee lafaarraa harkasaatiin tolchee, afuura jireenyaa itti baaafachuun, fakkeenyasaatiin isaan uume. Uumees allaattota Samii fi bineensota Dachee hunduma akkaa bulchaniif, aangoo kenneef (Uum. 1: 26). Walabummaa guddaas (free will) kenneef. Akka ergamootaa ifa uffatanii Waaqayyoon galteeffachaa akka jiraatan, ulfina guddaas isaan gonfachiise. Wanta fooniin isaan barbaachisu hundas guuteef. Dhumarras wanta Jannata keessa jiru hunda akka nyaatan, garuu muka gaarii fi yaraa nama barsiisu qofaa akka hin xuqne ajaja jalqabaa kenneef (Uum. 2: 16-17).

 

Ajaja kana cabsinaan du’a du’aa akka du’an isaan akeekkachiise. Addaamii fi Heewaan garuu ajaja Waaqayyoo dagachuun, gorsa bofaa dhagahanii muka hin nyaatiinaa jedhaman nyaatani (Uum. 3: 1-24). Waaqayyo Uumaanis balleessaasaanii itti dheekkame. Jannata keessaas isaan baase. Du’a fooniirratti du’a lubbuu, gara awwaalaatti fooniin bu’uurratti, lubbuun Si’ool bu’uu isaaitti murteesse. Balleessaa Addaam balleesseen cubbuun ilmaan namootaa hundarratti aangome; ilmi namaa hunduu cubbamaa ta’e (Room. 5: 12).

 

«Yaa mucaa koo dhaga’i mana abbaa kees irranfadhu; mootiin miidhagna kee jaalateeraatii!» (Faar.44:101)

  «Yaa mucaa koo dhaga’i mana abbaa kees irranfadhu; mootiin miidhagna kee jaalateeraatii!» (Faar.44:101)

                                                  Dn.Mazgabuu kafyaalawuun

 

Mudde guyyaan sadi guyaa ayyaana haadha keenya dubroo Maariyaam yennaa ta’u innis guyyaa isheen dhalattee umurii waggaa sadiitti mana qulqulluumaa seentedha. Seenichas gabaabatti akka armaan gadiitti haa ilaalu.

Haannaa fi Iyyaaqeem Arrabsoo yeroo dheeraa jalaa bilisa bahuudhaan mucaa bifa bareedduu qabdu argatan (dahani). Akkuma raajichi Solomoon “Yaa mucaa koo kunoo ati bareedduudha” ( Weed. 4:1) jechuun dubbate durbee qaamaanis ta’e yaadaan; keessaanis ta’e alaan bareedduu taate argatan (dahani). Qeeqa (arrabsoo fi hamannaa) namootaa irraa walabummaa argachuu isaaniitiinis ni gammadani.

 


Gammachuun isaanii kunis mucaa dhabuudhaan waggoota hedduudhaaf  hawwii daa’ima argachuutiin gubachuu caala namoota naanoo sanaatiin Haannaan “Gaangee”; “Kan gadameessi ishii cufame” jedhamtee arrabsamaa turte irraa mucaa argachuu isheetti bilisa bahuu isheetiinidha. Mucaan kunis qulqulleettii durbee Maariyaamidha.

Ergamoota qulqulloota

Ergamoota qulqulloota

Mazgabuu Kafyaalawuun

Waaqayyo guyyaa dilbataa (guyyaa jalqaba  uumama uumuu eegaletti) ergamtoota Isaa uumee jira. Yemmu ergamtoota Isaa uumettis bakka hin jirree gara jireenyaatti isaan fidee uumeera.

Namoonni tokko tokko garuu sagalee Raajaa Waaqayyoo Daawitiin “Ergamootasaa afuura (qilleessa) taasisa; tajaajiltoota Isaas laboobin abiddaa taasise” (Faar.103:4)  jedhu qabachuudhaan egamoonni kan uumaman uumama irraa innis qilleensaa fi ibidda irraati jechuun yemmu dubbatan ni dhagahama. 

 

Haa ta’u malee raajaan Daawit yemmu kana jedhu ergamtoonni maal irraa akka uumaman ibsuuf osoo hin taane Ergamoonni Waaqayyoo  akka abiddaa kan xuqamuu hin dandeenye, akka qilleensaa saffisoota taasisee isaan uume jechuu akka ta’e abbootiin ni barsiisu.