• Baga nagaan dhuftan !

Zamana Tsigee ( yeroo Abaaboo)

Zamana Tsigee ( yeroo Abaaboo)

Dn.Qalamawarq  Miidhagsaatiin

Seensa

Akka sirna mana kiristaana Ortod0s Tawaahidoo Itoophiyaatti  yeroon  baatii fulbaana 26 hanga sadaasa 6 jiru  yeroo Abaaboo ykn ammoon afaan Gi’iziitiin ‘zamana Tsigee’  jadhamee beekama.

Waqtiin kun waqtii Godaansi ykn baqachuun Giiftii keenya dubroo Maariyaam Ilma Ishee waliin gara biyya Gibtsii (Misiraa)tti  taassiste kan ittiin yadatamu dha. Barreeffama  gabaabaa kanaan seenaa, barumsaa fi iccitiiwwan bara abaaboo ilaaludhaaf ni yaalla.

F A N N O O

                          F A N N O O

 

 

Qopheessaan: Waasihun Amanuu

 

              Fulbaana 15

Baga Ayyaana Fannoof isin gahe!

Baga bacaqii gannaa dabarsee booqaa birraaf isin gahe!

 

                                                                       

    Seensa

 

Namni kamiyyuu cubbuu du’aaf isa geessisu yoo raawwatee murtiin du’aa yoo irratti murtaa’e; yoo mukarrattis fannisteenii; namni mukarratti fannifamu Waaqayyo biratti kan abaarame waan ta’eef reenfisaa mukarra hin buliin.”  (K.Debi 21:22-23) jedhee Waaqayyo Muuseetiin ajajee tura.

Kana malees, dhaloota Kiristoosiin dura uummanni Faarsii (Iraan) namoota adabuuf jecha yakkkitoota mukarratti fannisanii ajjeesuu aadeffataniiru ture. Ummanni Faarsi, amma Iraan kan jedhaman, “Ormuzed” kan jedhamu waaqa hark tolchee (tolfamaa) lafaa jedhanii kan itti amanan  qabu ture. Kanaaf jecha namni yakkamaadha jedhamee itti murtaa’e tokko kan adabamu du’aan yoo ta’e akka waaqasaanii lafaa sanaa hin xureessineef jecha lafarraa ol-kaasanii mukarratti fannisanii ajjeesu ture. Aadaan kunis suuta suuta biyyoota bittaa Roomaa jala jiran hundumaa biratti beekamaa deeme. Israa’elis yommuu sanatti bittaa Roomaa jala waan turteef aadaan kun uummata Israa’el biratti ni beekama ture. Haaluma kanaan namoota yakka hojjatnii adabbiin du’aa itti murtaa’e fannisanii ajjeesu ture. Egaa gaaffiin asirratti ka’uu danda’u, Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos maaliif fannoorratti fannifame du’e kan jedhudha. 

 

Kiristoos Maaliif Fannoo irratti fannifame?

Yaa’ii Waliigalaa

          Waldaan Qulqullootaa yaa’ii 11ffaa gaggeesse

 

                                               Hagayya 27                                                 

 Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

Mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itoophiyaatti Waldaan Qulqullootaa yaa’ii waliigalaa 11 ffaa hagayya 25 fi 26 galma waajjira Waldaa qulqullootaa keessatti gaggeesseera. Yaa’ii kana irratti Ittigaafatmtoonni wiirtuulee,wiirtuulee aanotaa, bakka buutonni yaa’ii moraalee, bakka buutonni wiirtuulee biyya alaa, fi keessummoonni kan hirmaatan yoo ta’u abbootiin mana kiristaanaas hirmaataniiru.

Waldaan Qulqullootaa yaa’ii waliigalaa kan gaggeessu waggoota lama lamaan yoo ta’u, yaa’iin ammaa kun yaa’ii waliigalaa 11ffaa akka ta’e ibsameera. Hirmaattonni Yaa’ii kanaa hagayya 24 kan finfinnee galan yoo ta’u, galgala sana  ergaan baga nagaan dhuftani jedhuu fi sirni miila dhiqaa gaggeeffameera.

Yaa’ii guutuun kan gaggeeffame hagayya 24 fi 25 guyyaa fi halkan walitti fufee ture. Yaa’ii kana irrattis marii bal’aanii fi murteewwan gara garaa kennamaniiru.

Badhaasa

  Dn. Tolasaa Taayyee Badhaasa Geeba Yuunivarsitii irraa argate Waldaa Qulqullootaatiif Kenne.

Hagayya 27

                                                                                                                        Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

Yuunivarsitii Walloo Kaampaasii Daseetti Barumsa Idilee isaa hordofaa turuun qabxii Ol’aanaa galmeessisee Geeba Yuunivarsitii badhaasa barattootaatiif dhiyaate kan fudhate Daaqon Tolasaa Taayyee badhaasa argate Waldaa qulqullootaatiif kenne.

 Dn. Tolasaan Godina  Wallaggaa Lixaa aanaa Mana sibuutti kan dhalatee guddate yoo ta’u barumsa isaa qabxii gaarii galmeessisuudhaan gara Yuunivarsitii Walloo daseetti ramadamee barumsa  isaa hordofaa tureera. Dabalataanis yeroo mooraa kana keessa turetti yaa’ii mooraa keessatti ittigaafatamummaa adda addaa akka fudhate mana kiristaanaa tajaajilaa tureera. Barumsa Yuunivarsitii keessatti kennamuunis cimee qu’achuudhaan qabxii 4:00 fi A+18 fiduun  Qabxii Daraan olaanaa galmeessiseen ankii Daraan olaanaa ta’een  eebbifameera. Sirna eebbaa kana irrattis badhaasa Yuunivarsitichi barattoota qabxii olaanaa galmeessisaniif qopheesse hunda caaluudhaan geeba Yuunivarsitichaa fi Meedaaliyaa qophaahe badhaafameera. Haata’u malee Dn. Tolasaan Badhaasa argate kana ofiif fudhatee galuu hin barbaanne geeba argate Waldaa qulqullootaatiif Yemmu kennu Meedaaliyaa isaa ammo Mana Kiristaanaa isa guddiste, Mana Kiristaanaa Madihaanee’aalamii Daabbusiif kennee jira. Dn. Tolasaan  Hagayya 24 Waldaa qulqullootaatti qaamaan argamee waldaan kun yaa’ii isaa 11ffaa osoo gaggeessaa jiruu badhaasa argate kenneefii jira.

“Yaa Gooftaa gara boqonnaa keetti ka’i; atii fi Taabonni mana qulqullummaa Kees” ( Faar 131:8)

“Yaa Gooftaa gara boqonnaa keetti ka’i; atii fi Taabonni mana qulqullummaa Kees” ( Faar 131:8)

 

Hagayya 15                                                                Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

 

Yaa Giiftii Maariyaam Foonkee gara  bakka gammachuu guddaa fi fagoo ta’eetti ol ba’eef nagaan  ni mala; kunis gamoo ijaarsi isaa sakatta’amuu hin dandeenye bakka sanatti argamaatii”

  Addaam balleessee Waaqayyo wajjin waan wal loleef, kabaja isaa dhabee,duuti foonii fi duuti lubbuu itti murtaa’ee yemmu gannata keessaa ari’amu Waaqayyo dhiifamnii fi gaarummaan qabeenya Isaa ta’e dhiifama taassiseefii gara kabaja isaa jalqabaatti akka isa deebisuuf Addaam Waaqa isaa kadhateera. Waaqayyo Gooftaanis gaddaa fi gaabbii Addaam  ilaaluun yemmu Waggaan ( barri ) 5500 raawwatu dhala dhala kee irraa dhaladhee joora kee jooreen du’a kees du’a kootiin sirraa haqee, gara kabaja kee duraatti si deebisee jannata ; Mootummaa koo sin dhaalchisa. ( Gal.4:4) jechuun Waadaa galeeraaf.

Abbaan keenya Addaamis bu’uuruma Waadaa isaaf galameetiin yemmu dhumni barichaa gahetti bultii Waaqayyo Ilmaatiif kan filatamte; kan fayyina  Addaamii fi sanyii isaatiif sababa taate dhala dhala Addaam irraa kan dhalatte Giiftiin keenya Qulqulleettii dubroo Maariyaam dhalattee waggaa 15 yemmu guuttu missiraachoo ergamaa qulqulluu Gabri’eeliitiin bakka bultii Waaqayyo Ilmaa, bakka bultii Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos taate.

Yemmu mucaa ishee deesses sagalee namoota beektotaa ( sabaa sagal) “ Mootiin Aayihud inni dhalate eessa jira?” oduu jedhu Heeroods dhagahee mucaa dhalate ajjeessisuuf labsii baase( labse). Giiftiin keenyas mucaa Ishee Kiristoosiin baasuuf( du’a irraa hambisuuf) gara biyya Gibxii ( Misiraa) tti baqatte. ( Maat 2:12)

Hundeenshee tulluuwwan qulqulluurraati

      Hundeenshee tulluuwwan qulqulluurraati (Faar 86: 1)

                                                             Dn. Dajanee Gasheetiin

Jecha kana kan dubbate Waaqayyo kennaalee hedduun kan isa eebbise, mootii Israa’eel kan ture Raajicha Daawiiti. Kennaawwan hedduu inni ittiin ebbifame keessaa tokko kennaa raajii dubbachuu ture. Bakka kanatti kaayyoon inni itti raajii kana dubbateef, Waaqayyo Dubroo Maariyaam foonsheerraa foon, lubbuusheerraa lubbuu fudhachuun Tokkoomaaf (Tawaahidoof) ishee filachuusaa hubachiisuufi. Raajichis wanta qabatamaan mul’atu Tulluu Tsiyoonitti fayyadamuun, tulluu iccitii kan taate waa’ee Qulqulleettii Dubroo Maariyaam dubbateera.  Barnoota kana keessatti Dubroon Maariyaam tulluu qulqulleettii tulluuwwan qulqullootarraa argamte ta’uushee baranna. Akka fedha Waaqayyootti, maaliif akka tulluutti fakkeeffamtes ni mari’anna. Sagalichis akkas jedha:

            Bu’uuronnishee tulluuwwan qulqullootarraati. Dunkaanota Yaa’iqobirra Waaqayyo           balbaloota Tsiyoon jaalata. Yaa magaalaa Waaqayyoo waa’ee kee wanta dinqiitu          dubbatame. …Namni haadha keenya Tsiyoon isheetiin jedha; ishee keessattis namni            dhalate; Inni Ol Aanichi ofumasaa ishee hundeesse (Faar. 86: 1-5).

Sagaleen armaan olii waa’ee iccitii Tulluu Tsiyoon nu hubachiisa. Jechi Tsiyoon jedhu hiika afuuraa hedduu qaba. Kanaaf, icciticha hubachuuf maalummaa Tsiyoonirraa eegaluu qabna.

Qulqulluu Paatriyaarikiin Tsoomii Filsataa Ilaalchisee Ibsa Gaazexaa kennan

Qulqulluu Paatriyaarikiin Tsoomii Filsataa Ilaalchisee Ibsa  Gaazexaa kennan.

                                                                                                       Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

Adoolessa 28

 Bu’uura Sirna mana kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaatiin Waggaa waggaadhaan hagayya 1 hanga 16tti Tsoomiin Giiftii keenyaa qulqulleettii dubroo Maariyaam tsoomamu bara kanas Kamisa dhufu kana eegala. Kana ilaalchisee qulqulluu Paatiriyaarikiin Abbaan Keenya Maatiyaas Waajjira Isaanii addaa keessatti ibsa Gaazexaa kennaniiru.

Qulqulluun abbaan keenya ibsa gaazexaa kennaniinis:-“ Ayyaana Du’aa ka’uu Qulqulleettii Dubroo Maariyaam sababeeffachuun tsoomiin tsoomnu kun biyya keenyaf;uummata keenyaa fi addunyaa hundaaf dhiifamaaf nageenya argamsiisuufidha jechuun dubbataniiru.

Qulqulluun Abbaan keenya Maatiyaas “ Yeroo tsoomii kana keessa kiristaanonni kan beela’eef laachaa, kan daare daara baasaa(uffisaa) fi kan rakkate qarqaaraa tsoomuuf ammumaa qophii taassisuun irra jiraata” jechuun yaadachiisaniiru.

“Gooftaa Waaqayyo osoo Sanyii nuuf hin hambisne ta’ee akka sadoom taanee akka Gomoraas fakkaanna ture.” ( Isaa.1:9)

“Gooftaa Waaqayyo osoo Sanyii nuuf  hin  hambisne ta’ee akka sadoom taanee akka Gomoraas fakkaanna ture.” ( Isaa.1:9)

                                        Dn. Mazgabuu Kafyaalawuun

                                                                                                                               

 Xumura Raaga(raajii) raajotaa,ka’umsa lallaba duukaabuutotaa,icciitii beektota mana kiristaanaa kan taate qulqulleettii dubroo Maariyaamidha. Waa’ee Maariyaamiin alatti waa’ee

 

waa’ee fayyina dhala namaa dubbachuun hin danda’amu. Sababiin isaas Gooftaan keenya   Iyyasuus Kiristoos dhala namaa fayyisuuf foonii fi lubbuu fudhatee kan dhalate qulqulleettii haadha keenya dubroo Maariyaam irraatii waan ta’eefidha.Iccitii fayyina dhala namaa kan taate haadha keenya dubroo Maariyaamidha.

Waldaan Qulqullootaa tajaajila mana kiristaanaa ortoodoks Tawaahidoo Afaan Oromootiin cimsee Kennuuf Siimpooziyeemii Gaggeesse

Waldaan Qulqullootaa tajaajila mana kiristaanaa ortoodoks Tawaahidoo Afaan Oromootiin cimsee Kennuuf Siimpooziyeemii Gaggeesse.

 

Dn.Mazgabuu Kafyaalawuun

 

 

Dilbata Adoolessa 6 bara 2006 waldaan Qulqullootaa tajaajila Wangeelaa  Afaan Oromootiin kennamu babal’isuuf siimpooziyeemii Galma Hoteela Ililliitti taassise.

Waldaan Qulqullootaa  sagalee dursaa  ‘’Daandii Duukaabu’ummaa” jedhuun gaafa dilbataa siimpooziyeemii  yemmuu gaggeessu tajaajila wangeelaa Afaan Oromootiin kennamu daraan babal’isuu fi uummata sagalee Waaqayyoo dheebote mara bira gahuuf ta’uu ibsameera.

Siimpooziyeemii kana irratti   Abbootiin mana kiristaanaa, keessummoonnii fi gaggeessitoonni Waldaa Qulqullootaa  kan argaman yoo ta’u: barumsi Wangeelaa, Faarfannaan akkasumas rakkinni mana kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo naannoo Oromiyaarra jiru maal akka fakkaatu Dn Birhaanuu Taaddasaatiin  qu’annaa bal’aan dhiyaateera.

Kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee duukaabuutota sagantaa Galgalaa fi idileetiin barsiisaa ture barattoota dhibba sadi eebbisiise

Kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee duukaabuutota  sagantaa Galgalaa fi idileetiin barsiisaa ture  barattoota dhibba sadi eebbisiise.

                                              Dn.Yoseef Yikunoo Amlaakiin

  

 

 

 

Mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaatti kolleejjiin Afuuraa Qulqulluu Sillaasee  waxabajjii 28 bara 2006 galma lallaba Wangeelaa  mana Lubummaa Waliigalaatti barattootaa sagantaa galgalaa fi idileetiin barumsa amantaa hordofaa turan barattoota dhibba sadi eebbisiiseera.