Imaltoota Emaahus (Luq 24:13-35)

in

Imaltoota Emaahus (Luq 24:13-35)

                                                                             Tolchaa Kebbebewun

Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos guyyaa du’aa ka’e sanatti duuka bu’oota Isaa keessaa Luqaas fi Qalawoopha kan jedhaman, Iyyerusaaleem irraa gara Emaahus deeman turan. Emaahus Iyyerusaaleem irraa boqannaa 60 fagaata ture. Jarris waan yeroo sana ta’e waa’ee Gooftaa Iyyesuus Kiristoos kan ta’e hunda haasawaa deemu turan. Yeroo kana Gooftaan keenya qorichi keenya Iyyesuus Kiristoos isaan waliin adeema ture; ijji laphee isaanii garuu akka Isaa hin hubanne ittifamee ture. Innis “Otoo dadhabbiin deemaa jirtanuu kan haasoftan kun maali?” jedhee isaan gaafate. Isaaniis “Kan Iyyerusaaleemitti ta’e kana kan hin beekne ati biyya kanaaf keessumaa dhaa?” jedhaniin. Innis “Maali inni” jedheen. Isaanis deebisanii “Waa’ee Iyyesuus isa Naazireet kan Waaqayyoo fi namoota biratti angoo-qabeessa turee warri Lubootaafi angafootaa garuu dabarsanii du’aaf Isa kennan nuti garuu Isiraa’eeliin kan furu Isa jenne abdana ture; ammas kuni ega ta’ee har’i guyyaa sadaffaadha. Kana malees warra gara keenyaa keessaa dubartoonni ganama iddoo awwaalichaa dhaqanii raajii akka argan ni dubbatu, foon Isaas achi akka hin jirre akka du’aa ka’es ni dubbatu. Warra nuwaliin jiran keessaas dhaqanii akkuma dubartootni jedhan ka’uu Isaa akka baran dubbatu, nu’i garuu hin argine” jedhaniin. Gooftaaniis deebisee “Isin kan hin hubanne fi onneen/lapheen keessan kan hin amanne! Kiristoos kana hundumaa dhiphatee booda gara ulfina Isaa ni gala mitii?” jechuudhaan kitaabota Muusee fi Raajota keessatti waa’ee Kiristoos kan barreefaman hikee itti hime. Bakka deeman Eemaahus yeroo gahanis waan Inni fagoo deemu waan isaanitti fakkaateef aduun dhi’aa akka jirtu itti himuun akka isaan waliin bulu kadhatan. Innis isaan waliin gara mana isaanii seenee/lixee isaanuma waliinis taa’ee nyaata eebbisee yeroo kennuuf ijji laphee isaanii banamee Isa ta’uusaas baran. Innis isaan biraa ni dhabame. Isaan garuu isa Gooftaan amma gubbaa irraa humna argattanitti Iyyeruusaalemii hin ba’iinaa jedhe yaadachuun yeruma san gara Iyyerusaaleemitti deebi’an. Nutihoo imaltoota Eemaahus kana irraa maal baranna?

Dhugaa Bahuu

Imaltoonni kuni karaa yeroo deeman waa’ee Gooftaa keenya qoricha keenya Iyyesuus Kiristoos, dinqii fi raajii Inni hojjete, namoonni warri luboota Faarisotaa akkamitti akka Isa fannisanii ajjeesan, akka awwaallame, du’aas akka ka’e haasawaa fi wal-jajjabeessaa, mari’achaas deeman turan. Yeroo sana namoonni Gooftaa Iyyesuus Kiristoosiin waaqa dha jedhanii fudhatan hundi akka doorsifaman, miidhaman ykn ajjeeffaman ta’ee ture. Kunis luboota fi angafoota Faarisotaatiin kan labsame ture. Imaltoonni kun garuu sodaa fi qaanii tokko malee waa’ee Isaa haasa’u turan. Yeroo Gooftaan keenya qorichi keenya Iyyesuus Kiristoos nama karaa deemu fakkaatee isaanitti makamu illee eenyummaa Isaa otoo hin beekiin ykn warra isaan miidhuu danda’aniifi mitii isaa otoo adda hin baafatiin wanta beekanii fi wanta dhugaa ta’e dubbataa turan.

Akkasuma nutis waa’ee fannoo fi du’aa ka’uu Goftaa keenyaa, waa’ee amantaa keenyaa, waa’ee Mana Kiristaanaa keenyaa, sodaa fi qaanii tokko malee dhugaa bahuu akka qabnu irraa barachuu qabna. Imaltoonni kuni waa’ee Gooftaa keenyaa waan haasawaa fi xiinxalaa deemaniif Gooftaa isaanii simachuu danda’aniiru. Otoo akkas hintaane ta’ee carraa Gooftaa simachuu hin argatan turan. Dabalataanis, imaltoota kanarraa wanti barannu amantaa keenyaaf dhimmamuu akka qabnuu dha. Waa’ee fannoo fi du’aa ka’uu Gooftaa wallaaluun imalaa sanaa isaaniif hin fudhatamu ture. Kanaafis “Wanta Iyyerusaaleemitti ta’e kana kan hin beekne ati keessummaadhaa?” jedhan. Kanaaf nutis akka Kiristaana tokkootti wanta Mana Kiristaanaa keessatti raawwatamu irratti keessummaa ta’uun nurraa hin eegamu, ga’ee keenya bahuutu nurraa eegama malee. Yeroo dadhabbii keessa jirru ykn yeroo qorumsa adda addaa keessa galle illee amantaa keenya dagachuu akka hin qabne nu hubachiisa.

Dhiibbaa namarra gahuu kamiyyu sodaachuun, qaaniidhaaf ykn faayidaa adda addaatiif jedhanii dhugaa dubbachuu dhabuun sirrii akka hin taane imaltoonni kun nubarsiisuu. Kunis dhugaa wanta ta’e ifa baasuun Waaqayyo fuulduratti kabaja guddaa akka nuuf argamsiisu Goftaan yeroo dubbatu “kan namoota fuulduratti dhugaa naaf bahe anis fuula Abbaa Koo Isa samii durattin dhugaa bahaaf, kan namoota fuulduratti ana gane garuu anis isa nan gana” jedhee dubbateera, Maat 10:32.

Abdii Keenya Waaqayyo Qofa Irratti Gochuu

Imaltootni kuni abdiin isaanii Gooftaa Iyyesuus Kiristoos qofa ta’uu isaa raga bahaniiru. Faayidaa adunyaa kanaa irra fayyina Gooftaa biraa argatan abdii godhatanii hanga Gooftaan fannifamutti akkasumas hanga du’aa ka’uu Isaatti turan. Dadhabbii fi hir’ina isaanii kan guutu Gooftaa ta’uu isaa otoo hin dagatin akkasumas otoo abdii hin kutin jiraachuu danda’aniiru. Gooftaan yeroo “Isin kan hin hubanne fi onneen/lapheen keessan kan hin amanne!” jedhuun dadhabbina isaanii fudhachuudhaan akka irra caalaa barumsaa fi amantii argatan onnee/laphee isaanii qopheessan. “Yaa Gooftaa akka waan baay’ee nutti himtu nu waliin gali” jedhanii kadhatan. Nutis abdiin keenya Isa qofa ta’uu amannee dadhabbina fi hir’ina amantii nuti qabnu akka Inni nuuf guutu onnee/laphee keenya banuudhaan barumsa Mana Kiristaanaa keenyaa dhaga’uu akkasumas Gooftaa keenya gara onnee/laphee keenyaatti galchuutuu nurraa eegama.

Keessummaa Simachuu

Imaltootni kuni akkuma Abraham abbaa isaanii keessumaa simachuutti ni gammadu turan. Kanaaf eenyummaa Isaa otoo hin bariin Gooftaadhaan nuwaliin galtu malee jedhanii kadhatan. Qulqulluu Phaawuloos keessummaa simachuun akka nurraa eegamu yeroo nutti himu “Keessummaa simachuu hin dagatinaa namoonni tokko tokko otoo hin beekiin Ergamoota Waaqayyoo illee simataniiru” nuun jedha, Ibr 13:1-2. Luqaas fi Qalayoophaanis ( ቀለዮጳ)otoo hin beekiin Gooftaa keenya qoricha keenya Iyyesuus Kiristoosiin mana isaaniitti simachuu danda’anii jiru. Nutis keessummaa kabajuufi simachuu, abbootii keenya kabajuun akka nurraa eegamu nubarsiisa.

Waaqayyo kan Hir’ate Akka Nuuf Guutu Amanuu

Gooftaan erga isaan waliin gale booda amantii fi hojii isaanii ilaale. Abdiin isaanii Gooftaa qofa ta’uu isaa, sodaa fi qaanii tokko malee kan isaaf ragaa bahan ta’uu isaanii, dhugaa ijaan argan fi kan gurraan dhaga’an malee soba kan hin dubbane ta’uu isaanii, waa’een fannifamuu, du’uu fi du’aa ka’uun Gooftaa isaan biratti iddoo guddaa akka qabu fi amantaa isaaniitiif iddoo guddaa akka qaban ega ilaalee booda Gooftaan mana isaanitti waliin galuuf eeyyama isaa ta’e. Nyaatas eebbisee kenneefii ija isaanii bane, akka Gooftaa arganis taasise. Egaa, imaltoonni kuni eebba kana hunda kan argatan Waaqayyoo hir’ina isaani akka guutu amantaa waan qabaniif dha. Kanaaf, nutis nyaata bara baraa kan ta’e Foon fi Dhiiga Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoosiin fayyina bara baraa akka argannu sodaa fi qaanii tokko malee dhugaan raga bahuu, abdii keenya Gooftaa qofa gochuu, walharkaa fuudhinsa (ትዉፊት) amantaa fi seera Mana Kiristaanaa keenyaa kabajuu akkasumas hir’ina keenya kan guutu Gooftaa akka ta’e amantaa qabaachuun nurraa eegama.

Akkuma imaltoonni yeruma sana hatattamaan gara Iyyerusaaleemitti deebi’an, nutis yeroo otoo hin fudhatin hatattamaan gara Mana Kiristaanaa deebinee akka jiraannu Gooftaan nu haagargaaru. Ameen!

Gargaarsi Waaqayyoo nurraa hinfagaatiin!

QO’ANNAA KITAABA QULQULLUU

in

QO’ANNAA KITAABA QULQULLUU

                                                                   RATTAA GUREEN

KUTAA TOKKOFFAA

1. HIIKA KITAABA QULQULLUU

      1. KITAABA QULQULLUU JECHUUN MAAL JECHUUDHA?
      2. KITAABNI QULQULLUU MAALIIF QULQULLUU JEDHAME?
      3. FAAYIDAAN KITAABA QULQULLUU MAALI?
      4. KITAABA QULQULLUU EENYUTU BARREESSE?
      5. WAA’EE NAMOOTA QULQULLUU KITAABA QULQULLUU BARREESSANII RAGAAN KITAABA QULQULLUU JIRAA?
      6. YOOMII FI EESSATTI BARREEFFAME?

KUTAA LAMMAFFAA

2. MOGGAAFAMAAFI BAAY’INA KITAABOLII KITAABA QULQULLUU KEESSATTI ARGAMANII

      1. MOGGAAFAMA KITAABA QULQULLUU
      2. KITAABNI QULQULLUU QOOQA ADDA ADDAAN BARREEFFAMUUSAA
      3. KITAABNI QULQULLUU GARA QOOQA ADDA ADDAATTI HIIKAMUUSAA
      4. AKKAATA ITTI KITAABNI QULQULLUU QOOQAA GARA QOOQAATTI HIIKAMU

                   KUTAA SADAFFAA

3. KITAABNI QULQULLUU GARA ITIYOOPHIYAATTI DHUFUU ISAA

  1. HIIKA KITAABA QULQULLUU ITIYOOPHIYAATTI

 

KUTAA TOKKOFFAA

1     HIIKA KITAABA QULQULLUU

  1. 1KITAABA QULQULLUU JECHUUN MAAL JECHUUDHA?

Kitaaba qulqulluu jechuun maal jechuudha? Jechi “kitaaba qulqulluu” jedhu jechoota “kitaaba” fi “qulqulluu” jedhaman irraa kan argamedha. Kitaaba jechuun barreeffama bakka tokkotti hidhamee /walitti qabamee/ argamu yommuu ibsu; “qulqulluu”   jechuun immoo kan filatame kan adda bahe kan kabajame jechuudha. Kanaafuu kitaaba qulqulluu jechuun barreeffama walitti hidhamee /walitti qabamee/ argamu barreeffama kabajame, barreeffama filatame, barreeffama adda

bahe jechuudha.

  1. 2 KITAABNI QULQULLUU MAALIIF QULQULLUU JEDHAME?
      1. Argamsiisaan kitaaba kanaa waaqayyo gooftaan qulqulluu waan ta’eef
      2. Namootii qulqulluun afuura waaqayyoon durfaman kan barreessan waan ta’eef
      3. Namoota gara qulqullinaatti kan geessisu waan ta’eef
      4. Namootii dubbisanii fi dhagahan waan eebbisuuf
      5. Ilmaan namaa osoo hin uumamiin dura haala jiru mirkaneessee waan dubbatuuf
      6. Gara fuulduraatti wanta raawwatu mirkaneessee kan dubbatu waan ta’eef
      7. Barri kan isa hin geeddarre waan ta’eef
      8. Kabaja qulqullootaa kan dubbatu waan ta’eef qulqulluu jedhameera.

1)Argamsiisaan kitaaba kanaa waaqayyo gooftaan qulqulluu waan ta’eef

Kan waaqayyoo kan ta’e hunduu qulqulluudhaatii kitaaba qulqulluurrattis akkas jedha. “Ani waaqayyo uumaan keessan qulqulluudhaatii isinis qulqulloota ta’aa.” See. Lewootaa 19:2. Namootiin waaqayyoof adda yommuu ta’an, jechuunis waaqayyo hojii adda ta’eef yommuu isaan filatu qulqulluu jedhamu. Waaqayyo qondaalaa raajotaa Museedhaan “kana booda obboleessa kee Aarooniin isa wajjinis ijoollee isaa ni uffifta luboota ta’anii akka tajaajilan isaan dibda isaan qulqulleessitas” kan jedhe. See.Ba’uu 28:40-41. “kan isin waame qulqulluu akka ta’e isin ammo jireenya keessan hundaan qululloota ta’aa”/1pheexiroos 1:15-16/.

2)Namootii qulqulluun afuura waaqayyoon durfaman kan barreessan waan ta’eef

“Raajii kitaaba keessa jiru hunda eenyuyyuu ofiisaaf akka fedhii mataa isaatti hiikuuf hin eeyyamamneef; raajiin eeyyama namootaan hin dhufneetii; haata’uutii waaqayyoon ergamanii namootii qulqulluun durfamanii dubbatan” /2 pheexros 1:20-21/.

3)Namoota gara qulqullinaatti kan geessisu waan ta’eef

Kitaabolii kabajaman amananii fudhachuun sagalee Waaqayyoo dhagahuudha. Gara dhugoominaa gahuuf duraan dursee amanuun barbaachisaadha. “Amantiin dhag’uudha; dhagahuunis sagalee waaqayyoodha” akka jedhame. Roomee 10:17. Sagalee waaqayyoo kan dhagahan hundi gara qulqullinaa ga’uunsaanii hin shakkamu. Kanaafidha qulqulluu Yohaannis “sagalee raajii kitaaba kanaa kan eegu eebbifamaadha” Mul’ata 2:7 jechuun Waaqayyo gooftaan kan isaaf ibse.

4)Namootii dubbisanii fi dhagahan waan eebbisuuf

Kitaabolii isaan kaan dubbisuun gorsiifi beekumsi ni argama. Kitaaba qulqulluu dubbisuunii fi sagaleesaa dhagahuun garuu eebba ni arganna. Mul’ata 1:3

5)Ilmaan namaa osoo hin uumamiin dura haala jiru mirkaneessee waan dubbatuuf

kitaabolii qulqulluu keessatti duraan dursanii kan raawwatan hunda yommuu ibsu tilmaamaan yookaan ni ta’a laata jedheet osoo hin taanee haala mirkaneeffameen dubbata. Fakkeenyaaf:- “waaqayyo duraan dursee samiifi lafa uume” /See. uumama 1:1/. Ergaan caqasa kana irraa hubannu “waaqayyo samiif lafa osoo hin uumiin hin hafne yookaan uumeet ta’a” osoo hin taanee “uume” jechuusaa hubachuun barbaachisaadha. Kunis adda isa taasisa.

6)Gara fuulduraatti wanta raawwatu mirkaneessee kan dubbatu waan ta’eef

Kitaabni qulqulluu kan darbe akkuma mirkaneessu hunda kan dhufus shakkii tokko malee mirkaneessee kan dubbatu waan ta’eef addadha. Kitaaboliin isaan kaan dhimma gara fuulduraatti dhufu tilmaama isaanii qo’annaa fi qorannaan yookaan tilmaamaan akkas “ta’uu danda’a” yoo jedhan malee akkas taasisa jechuun mirkaneessanii hin dubbatani.

Fakkeenyaaf raajaa isaayyaas “kunoo dubartiin garaatti ni baatti mucaa ilmaas ni deessi; maqaasaas Amaanu’eel jettee ni waamti” jedhe malee “garaatti ni baatti ta’a; ni deessi ta’a; Amaanu’eel jedhamuu danda’a” hin jenne. /Isaayyaas. 7:14/. Raajaa Isaayyaas wa’ee waa’ee gooftaa keenya Iyyasuus kiristoos raajiin dubbate kan raawwate inni dubbatee waggaa dhibba torba /700/ yommuu ta’u yoo ta’u, jechasaa irraa homtuu osoo hin raawwatiin kan hafe hin jiru.

Akkasumas qulqulluun Daawwit waa’ee dhufaatiisaa lammaffaa gooftaa keenya Iyyesuus kiristoos mirkaneessuun “kabaja miidhaginasaa tsiyoon irraa waaqayyo ifa ta’ee ni dhufa.” Jedhe malee “ni dhufa ta’a” yookaan “dhufuu hin dhiisu” hin jenne /faarfannaa 49:2/

7)Barri kan isa hin geeddarre waan ta’eef

Kitaabni qulqulluu kan hin dulloomne; baay’inni waggootaa kan isa hin daangessine kan bara baraati. Mee caqasa armaan gadii haa hubannu.

“sagaleen waaqayyoo garuu bara baraaf jabaattee ni jiraatti” Isaayyaas. 40:8

“samii fi lafti ni darbu sagaleen koo garuu hin darbu” Maat. 24:25

“Sagaleen gooftaa bara baraaf ni jiraata”   Pheexiroos 1ffaa 1:25

8)Kabaja qulqullootaa kan dubbatu waan ta’eef qulqulluu jedhameera.

Waa’ee dudroo Maariyaam, waa’ee ergamoota qulqulluu, waa’ee qulqullootaa, waa’ee dhugoomtotaa, waa’ee wareegamtootaa waan dubbatuuf qulqulluu jedhameera.

  1. 3 FAAYIDAAN KITAABA QULQULLUU MAALI?

Faayidaan kitaabni qulqulluu qabu baay’ee ta’uurraan kan ka’e muraasa isaanii akka armaan gadiitti haa ilaallu

1ffaa. Ilmaan namaa akka itti durfamuuf.

2ffaa. Ajajaa fi eeyyama waaqayyoo beekuufidha.

3ffaa. Aangoo isaa fi jireenya isaa beekuuf

1ffaa.Ilmaan namaa akka itti durfamuuf.

Kitaabni Qulqulluu daandii ilmaan namaa gara fayyina bara baraatti akka ga’aniif taasisudha. “Iyyesuus kiristoos ilma Waaqayyoo akka ta’e akka amantaniif amantaniis maqaasaan jireenya akka isiniif ta’u barreeffameera” Yoh.20;31 dhugaasaa sobarraa; ifa dukkanarraa; gaariisaa hamaarraa adda baasanii ittiin beeku. Qulqulluu Daawwit “seerri kee miilla koof ibsaa; daandiikoofis ifadha” jechuun kan dubbate kana nuuf mirkaneessa. Faar. 119:105

Qulqulluu phaawuloos ilmasaa ximootiyoositti ergaa barreesseen waa’ee kitaabolii Qulqulluu akkas jedheera “haa ta’uutii namootii hamooniifi goyyomsitoonni akka dogoggorsaniifi akka dogoggoran miidhaadhaan dabalaa deemu. Ati garuu kan baratteeni fi kan siif galeen jabaadhuu jiraadhu; eenyurraa akka baratte ni beektaatii; daa’imummaakeetii eegaltee Kiristoos Iyyesuusiin amanuun ogummaa fayyuun itti argamu siif kennuu kan danda’an Kitaabolii Qulqulluu beekteetta. Namni waaqayyoo gonkumaa fi hojii gaariif kan qophaa’e akka ta’uuf kitaaba afuura Waaqayyoo qabu hunda, beekumsaa fi dheekkamsaaf; laphee sirreessuuf gorsa dhugoominaaf ni fayyada.” Jechuun bal’inaan ibseeraatii. Ximot. 2ffaa   3:13-17

Barumsa qulqulluu Phaawuloos irraa kan hubannu kitaabni qulqulluu fayyuuf, gonkummaaf, hojii gaariif qophaa’uuf, barumsaaf, dheekkamsa qajeelinaatiif, laphee ofii sirreessuuf; gorsaaf fayyaduusaati.  

2ffaa.Ajajaa fi eeyyama waaqayyoo beekuufidha.

Kitaabni Qulqulluu Waaqayyo ilmaan namaaf seera kenne kan barsiisu waan ta’eef icciitii kana ijoolleesaaf barsiisaa ibsu waan ta’eef faayidaansaa ol’aanaadha. “ani kanan isin ajaje ajaja waaqayyo uumaa keessanii ni eegdu malee ajaja ani isin ajaje irratti hin dabaltani; isarraas hin hir’iftani” jechuun eeyyama namaa wajjin akka walitti hin makne ajajaa fi eeyyama waaqayyoo nu beeksisa’ See. Kee.deebii 4:2

“Waaqayyo gooftaakee laphee gonkumaan, lubbuu gonkumaan, yaada kee gonkumaan yaadadhu jaalladhu. Ajajni isheen duraa fi guddaan kanadha. Isheen lammaffaas kana fakkaatti isheenis hiriyyaakee akka lubbuukeetti jaaladhu kan jettudha.” Jechi jedhu ajaja Waaqayyoo beeksisa. Maat. 22;27-39

Eeyyama isaa ilaalchisee immoo “isaan kan amanu hundi jireenya bara baraa akka qabaatu malee akka hin banne Waaqayyo ilmasaa tokko hanga kennutti addunyaa akkasumaan jaalateeraatii. Addunyaan ilmasaan akka fayyu malee addunyaatti akka murteessu waaqayyo gara addunyaatti hin eegneetii” jedha. Yoh.3:16-17 \

3ffaa.Aangoo isaa fi jireenya isaa beekuuf

Kitaabni Qulqulluu waa’ee aangoo Waaqayyoo ilaalchisee akkas jedha “samiirratti, lafarratti, galaanarratti Waaqayyo kan jaalate hunda taasise.” faar. 134:6. Dabalataanis harkasaa kan dhorku yookaan maal taasifta kan isaan jedhu hin jiru “yommuu jedhu taayitaa /aangoo/ Waaqayyo agarsiisa. Daan.4:35. “lubbuukoo kaasuuf jiraachisuufis ani eeyyama koon nan jiraachisa malee anarraa eenyuyyuu hin fudhatu. Jiraachisuuf aangoo qaba; kaasuufis aangoo qaba.” Kan jedhes aangoosaa kan mul’isudha. Yoh. 10:17-18.

Addunyaa kana akka bitu Qulqulluu Daawwit yommuu ibsu akkas jedheera. “Waaqayyo teessoo ulfinasaa samiirratti qopheessee; mootummaasaas hundumaa ni bitti” jechuun Waaqayyo hundumaa kan bitu ta’uusaa agarsiisa. Faar. 102:19

4KITAABA QULQULLUU EENYUTU BARREESSE?

Barreessitooni kitaaba Qulqulluu Waaqayyoon kan ergaman namootii qulqulluudha. Baay’inaanis afurtama (40) olidha. Namootii qulqulluun Kitaaba Qulqulluu barreessan hojii fi jireenya adda addaa keessaa akkasumas bara adda addaa fi iddoo adda addaa kan turanidha. Haata’uutii hundinuu barreessaa jedhamanii kan barreessan keessatti hojii,   barri jiraatan, iddoon itti jiraatan Kitaaba Qulqulluu keessatti ergaan isa tokkoo kan isa tokkoo wajjin kan wal hin faallessine waan taasiseef hojii Waaqayyoo ajaa’iba ta’uusaa agarsiisa. Barreessitoota gidduudhaa luboonni, Raajonni, Mootummoonnii fi Qonnaan bulaan ni argamu.

Fakkeenyaaf:- Barreessitoota kakuu moofaa keessaa Ermiyaas, Hizqi’eelii fi Zakkaariyaas lubootaa fi Raajjota yoo ta’an Saamu’eel, Isaayyaas, Daani’eelii fi Hoseen immoo Raajjotadha. Qulqulluu Daawwitii fi ilmi isaa solomoon ammo moototadha. Raajjota kudha lama xixiqqoo keessaa tokko kan ta’e Amotsi qotee bulaa akka ture Kitaabni Qulqulluu ni ibsa. Amotsi 1:1

Barreessitoonni kakuu haaraas akkasuma hojii adda addaa kan qaban ture. Fakkeenyaaf qulqulluu Pheexiroosii fi qulqulluu Yohaannis qurxummii kiyyeessu ture.   Luqaas 5:1-11. Isaan kunis yeroosaatti kan hin baranne kan jedhaman uummata birattis hedduu kan tuffataman ture. Wangeela luqaasii fi hojii duukaa bu’ootaa kan barreesse qulqulluu Luuqaas immoo Ogeessa fayyaa ture. Qolaasiyaas 4:14. Qulqulluu Maatiwoos immoo galii funaanaa /walitti qabaa/ /gibira sassaabaa/ ture. Maatiwoos 9:9.

Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos duukaa bu’oonni kakuu haaraa keessatti file osoo hin filamiin dura kan hin baranne haa ta’an malee Waaqayyo kan isaaniif ibse haala barbaachisaa ta’een barreessaniiru; barsiisaniirus. Kanaafis qulqulluu phaawuloos “obbolootakoo waamamuu keessan ilaalaa akka ogummaa namaatti beektota kan ta’an hedduuwwan, ol’aantota kan ta’an hedduun, soressoota kan ta’an hedduun hin waamamne. Haata’uutii waaqayyo beektota akka qaanessu gowwummaa Addunyaa filate; dhimma jabaas akka qaanessu. Waaqayyo dhimma dadhabaa addunyaa filate waaqayyos kan ta’e hunda akka balleessuuf wantoota yaraa kan addunyaa kan tuffatames dhimma hin taanes filate” jechuun barsiiseera. Qorontoos 1ffaa 1:26-28.

Kitaaboliin bara adda addaa barreeffamuu isaaniin alatti bakkeen itti barreeffaman akkasuma adda addadha. Fakkeenyaaf kitaaboliin Musee shananuu kan barreeffaman gammoojjii Siinaatti yoo ta’u; kitaaboliin seenaa kudha lamaan immoo Iyyerusaalemii fi kutaalee Isiraa’el adda addaatti barreeffamaniiru. Kan Izqi’eel kan Daani’eelii fi kitaaboliin raajotaa xixxiqqoo kan barreeffaman biyya godaanaan Baabiloonitti yoo ta’u kitaaboliin Asteerii fi Yooditi ammoo biyya Faarisitti kan barreeffamanidha.

Kaakuu haaraa keessatti immoo ergaawwan qulqulluu Phaawuloosii fi kan qulqulluu pheexiroos magaalaa Roomaatti; akkasumatti isaan kaan mana hidhaatti, mul’anni Yohaannis immoo Fixmootti kan barreeffamanidha.  

  1. 5 WAA’EE NAMOOTA QULQULLUU KITAABA QULQULLUU BARREESSANII RAGAAN KITAABA QULQULLUU JIRAA?

“kunoo sagalee koo /jechakoo/ afaan kee keessa nan kaa’a” jechuun akkuma dubbate Raajaan Eermiyaas Waaqayyo kan isaaf kenne barreesseera . Eermiyaas 1;10. “kirtaasa kitaaba tokko fudhadhu guyyaa sittan hime bara Iyyoosiyaasii jalqabee hanga guyyaa kanaatti Isiraa’elii fi Yihuudaarratti ayizaabota irratti jecha dubbadhe hunda irratti barreessi” jedhamee Eermiyaas akka barreesse ni ilaalla. Dabalataanis “jecha /sagalee/ sittan hime hunda kitaabarratti barreessi jedhee Waaqayyo Eermiyaasiin akka ajaje barreeffameera. Eerm.36:2

Mul’ata 1;11 “kan argitu kitaabaan barreessiitii gara Efeesoonii fi Saarminees gara pheergaamoonis gara xiyaaxiroonis, gara sardeesis, gara filiidilfiyaas, gara loodooqiyaas Isiyaa warra jiran gara mana kiristaanota toorbaniitti ergi naan jedhe’ jedheera.

    

  1. 6 YOOMII FI EESSATTI ARREEFFAME?

Akka armaan olitti ibsuuf yaalametti kitaabni qulqulluu namootii adda addaan akka barreeffame hunda barrii fi bakki itti barreeffames akkasumadha. Kitaabni inni jalqabaa kitaabni heenook yeroon itti barreeffame 1486 /addunyaan erga uumamee jalqabee yommuu lakkaawamu /mul’atni yohaannes hanga barreeffame bara 98 /bara araaraa/ barri hedduun darbaniiru. Kanaafuu kitaaba qulqulluu barreessuuf waggoota 4100 ol fudhateera.

Du’aa Ka’umsa Lammataa (ዳግማይ ትንሣኤ)

in

Du’aa Ka’umsa Lammataa (ዳግማይ ትንሣኤ)

                                                       Damissee Jamaneen

Ayyaanni ka’umsa lammataa jedhamee kabajamu Gooftaan du’a moo’ee erga ka’ee booda gaafa guyyaa saddeettaffaadha. Dilbata (guyyaa Du’aa Ka’umsaa Gooftaa) irraa kaasnee hanga torban isa Dilbataatti guyyaa saddeet ta’a. Guyyaa kanattis Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos barattootni isaa hunda Toomaasiin dabalatee mana cufaa keessa osoo jiranii al lammaffaaf du’aa ka’uu isaa yeroo itti mul’isedha.  

Yoh 20:24-30 irratti   Gooftaan Keenya Iyyesuus Kiristoos yeroo jalqabaaf dhufee duuka bu’oota isaatti yeroo mul’atetti Yihuudaan erga bahee barattoota 11 keessaa tokko kan ta’e Diidimoos kan jedhan Toomaas isaan waliin hin jiru ture.Yeroo biraa Toomaas gaafa dhufu barattootni “Gooftaan du’aa ka’ee argine” ittiin jedhan. Toomaas garuu “mallattoo mismaaraan waraanamuu harka isaa osoo hin argiin,quba koos gara isa waraanamee osoo hin seensisiin ,harka koos gara cinaacha isaa eeboon waraanamee osoo hin seensisiin hin amanu” jedhe. Toomas duraan kan waamame warra Saduuqota keessaa ture. Isaan immoo yeroo hunda waa’ee du’aa ka’umsaa ni shakku. Kanaafuu, Toomaasis akkuma qomoowwansaa waan arge malee waan dhagahe amanuu hin dandeenye.


Guyyaa saddeettaffaa booda duuka bu’oonni Gooftaa Toomaasiin dabalatee mana cufatanii osoo jiranii Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos manni cufame sun osoo hin banamiin raajiidhaan gidduu isaaniitti argamuun “nagaan isiniif haa ta’u” jedhe . Sana boodas Toomaasiin “quba kee fidii harka koo waraaname ilaali. Harka kees gara cinaacha koo seensisi; amani malee shakkaa hin ta’iin” jedhe. Toomaasis gaafa harka isaa seensisu harki isaa akka kirrii abidda seentee gubachuun walitti suntuurte. Innis kana yommuu argu “Gooftaa koo,Waaqakoo” jedhe. Kan dhaga’e qofaan waan amanuu dadhabeef, abidda tuquudhaan Waaqummaa isaa mirkaneeffate jechuudha. Gooftaanis deebisee “ati waan na agarteef amante; warri hin argiin amanani eebbifamoo dha” jedhe.

Caqasawwan ka’umsa isaa booda namootatti mul’achuu keessaa :

  • Gaafa du’aa ka’e yeroo jalqabaaf Maariyaam ishee Meqdelootti mul’ateera. Yoh 20:11-18.
  • Dubartoota biroottis mul’ateera. Maat 28:1-10
  • Qulqulluu Pheexiroositti mul’ateera .Luq 24:34,1Qor 15:3
  • Imaltoota Eemaahusitti mul’ateera Luq. 24:13-35,Luq. 24:36-43,Yoh 20:19-25
  • Gaafa guyyaa 8ffaa duuka bu’oota hundatti argameera. Yoh 20:24
  • Duuka bu’ootatti qarqara laga Galiilaatti argame . Yoh 21:4
  • Namoota 500 tti al takkaatti argame 1Qor 15:7
  • Yeroo gara samiitti ol bahu barattoota isaatti argame Luq. 24:44-53,Hoji Erga 1:6-11

 

Egaa walumaa galatti, guyyaan ka’umsa lammataa jedhamu kun guyyaa Gooftaan du’aa ka’uu isaa akka itti amananiif duuka bu’ootatti mul’ate ta’uu isaa ni hubanna. “Lammata” kan jedhameefis Gooftaan al-lama waan du’aa ka’eef miti. Garuu, mul’achuusaa kana dura duukaa bu’ootni warreen kaan bakka jiranitti mul’atee akka ture agarsiisufidha. Dabalataanis sirni guyyaa kana Bataskaana keessatti raawwatamu hundi isa guyyaa Du’aa Ka’umsaa waliin tokko waan ta’eef (yeroo lammataaf dabalamee waan gaggeeffamuuf) akka ta’e ni ibsama.

Seenaa Guyyaa kanarraas waa hedduu baranna. Muraasa isaanii caqasuuf:

1. Namoota du’aa ka’umsa isaa hin amanneef ka’uun isaa wangeela irratti caqasoota armaan olii irratti ni mul’ata. Beektonniiifi namoonni gurguddoon hedduun du’aniiru ,du’aa kan ka’an garuu yoo jiraatanillee fedha fi humna Isaatiin dha (Yoh.11 irratti du’aa ka’uu Al’azaar akkuma dubbisnu). Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos garuu aangoo isaan du’a moo’ee ka’eera

2. Mana cufaa osoo hin baniin seenuu isaa:Dubroon Maariyaam dubrummaadhaan deesse yommuu jedhamu namoonni tokko tokko ni shakku. Mana cufaa osoo hin banamiin seenee gidduu duuka bu’ootaa dhaabachuu isaa onneerraa namni amanu Gooftaan dubree irraa dubrummaan dhalachuu Isaa gonkumaa amanuuf hin rakkatu

3. Gooftaan Wangeela Yohaannis irratti kan hin barreeffamneen ala raajiiwwan hedduu duuka bu’oota fuulduratti akka raawwate Yoh 20:30 irratti ni ibsa. Fakkeenyaaf,Raajiiwwan hin barreeffamiin hafan keessa tokkommoo harki Toomaas gubachuu isheeti. Toomaas harkaan tuqamuusaa argee “Gooftaakoo” jedhe (foon uffachuusaa ibsuuf); waan harkisaa gubateefimmoo “Waaqakoo” jedheera (abiddummaan akkeenyaa Waaqummaa waan ta’eef). Kitaabolii dhalatoo (fkn Raajii Iyyesus) irratti garuu raajiin kuni ifaan barreeffameera. Kunis Kitaaboliin dhalatoo yaada Kitaaba Qulqulluu irra jiran caalaatti ifa gochuuf malee qabiyyee addaa akka hinqabne kan nuuf mirkaneessudha. Dabalataanis namoota Kitaaba Qulqulluu keessaa kitaabota 66 malee hin fudhannu warra jedhaniif deebii dha.

4. Amantiin waan argan qofa osoo hin taane waan dhagahanis fudhachuunidha.Nuti Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoositti kan amannu raajii hojjete hunda kan gurraan dhageenye akka ijaan agarretti fudhachuuni dha.

5. Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos du’aa ka’ee gara samiitti ol osoo hin bahiin dura guyyoota afurtama (40) keessatti namoota adda addaatti mul’achuun faana dudubbateera, of -tuqsiiseera,faana deemeera,faana nyaateera. Erga du’a mo’atee ka’eellee akka namaa tuqamuufi nyaachuun Isaa kunis foon Giiftii keenya Qulqulleettii Maariyaamii qabatee ka’uusaa, yeroo dhufaatii Isaa lammataas foonuma kanaan murtoof akka dhufu kan mirkaneessudha. Shakkitoonni “foon Maariyamii inni Gooftaan uffatee ture du’ee awwaala keessatti hafeera; Waaqummaan Kiristoos garuu adda bahee humnaan ni ka’e” jedhanis kanaan mo’amaniiru.

          Nagaan Waaqayyoo hunda keenya waliin haa ta’u;ameen.

Madda: Hiikkaa wangeela Yohaannis (Yoh.20:24-30)