YEROO GANNAA (ዘመነ ክረምት)

in

YEROO GANNAA (ዘመነክረምት)

Kutaa 1ffaa


Yeroo gannaa jechuun yeroo bishaanii jechuu dha. Sababni isaas bishaan yeroo kana keessatti ol’aantummaa waan argatuufidha. Bishaan guyyaa Dilbata(Sanbata guddaa )kan uumame yammuu ta’u,iddoofi daangaadhaan kan murta’e garuu guyyaa Wiixataati. Daangeeffamni isaas bakka afuritti kan murtaa’edha.

  1. Bishaan inni jalqabaa dachee gaditti qilleensa malee kan dachee baate isa jiru dha.
  2. Bishaan inni lammaffaa naannoo addunyaa naageebi (ናጌብ) fi Admaas gidduutti heemooti fi Leewaatiin (ሔሞትእናሌዎታን) marsamee kan jiruu fi Galaana (ዉቅያኖስ) jedhamuudhaan kan waamamudha. Qaamni bishaan kanaa Biiftuun yammuu baatuufi galtu ifni ishee waan irratti bahuuf balaqisni galgalaafi ganamaa addunyaa kana irratti guutee argama. Sababa duumessaatiiniis gara samiitti ol ba’ee erga bittinnaa’een booda gara garaa dachee keessa seena.
  3. Bishaan inni sadaffaa addunyaa kana keessatti laga burqituu kan ta’e uumamtoota hundaa kan gargaaru, namootaafi horii dheebuu kan baasu,biqiltoota, kuduraafi muduraaf kan ta’u, fedhii nyaataa kan bakka ga’u, walumaagala uumamtoota hundaa kan tajaajilu qabeenya hundaa kan ta’e hiyyeessis sooressiis wal -qixaan kan itti fayyadamaa jiru dha. Samii (ጠፈር)kan inni hojjetame bishaan irraa waan ta’eef, ho’ina aduu irraa kan ka’e akka hin diigamneef qileensa irratti bishaan haanoos (ሐኖስ) jedhamu gubbaa isaa irratti akka ta’u ta’eera.
  1. Bishaan inni arfaffaa samii ool kan jiru Haanoose kan jedhamu bishaan daangeeffame jechuudhaan kitaabni Aksimaaroos (አክሲማሮስ) ni ibsa.

Ganna jechuun turtii yammuu ta’u lakkoofsa yerootifiis ni gargaara. Fakkeenyaaf iddoo tokko tokkootti ganna meeqa turte jechuudhaan yeroo turtii isaanii addaan baafatu. Hiikaan isaas yeroo bokkaa,duumessaa,biqilaa,sagalee Bakakkaan kan itti dhaga’amu, lagni (galaanni ) kan itti guutu kan goge kan itti margu jechuudha. Yeroo kanatti bal’inaan barumsi kennamu argamsiisaafi argama uumamaa ,waa’ee nyaataa fi jireenya bal’inaan kan dubbatamu waan ta’eef Uumaafi Uumamaa ,barsiisaa fi barataa, dhiyoofi fagoo adda baase kan nama agarsiisuufi kan dhunfaa ofiis ta’e kabaja eenyummaa nama kaanii kan itti baranuudha. Yeroon kun yeroo

gannaa jedhamee waamamus of keessatti kutaalee adda addaa waan qabuuf bal’inaan ilaaluudhaaf akka nutti tolutti yeroo gannaa bakka sadiitti qoodna.

v       Galma gannaa 

v       Gidduu galeessa gannaa

v       Dhumata gannaa

Galma Gannaa (በዐተ ክረምት ) :Galma gannaa jechuun kan beekamu Waxabajjii 26 kaase hanga Adoolessa 19 gidduu guyyoottan jirani guyyaa 23 dha.Yeroo ykn waxabajji 26 hanga Adooleessa 19 tti lafti qonnaan qootame kan qopha’e waan ta’ef sanyiin ni faca’a , kan faca’es kan itti biqilu, ho’ina aduu irraa kan ka’e mukeen googani hundi baala baafachuu kan itti jalqabanidha. Kutaa itti aanutti yeroo kana keessatti barreeffamoota Kitaaba Qulqulluufi kitaabota kaanirras dubbisuudhaan kan dhiyeessinu ta’a.

Ganna kana keessatti roobni roobu kan eebbaa ,kan nagaa, sanyii facaasame kan biqilchu akka nuuf ta’u horiin kan itti furdatu akka nuf ta’u Eeyyama Waaqayyoo nuf haa ta’u ,araarsummaan giifti keenya Dubroo Maariyaamii nu irraa hin fagaatiin. Ameen!!!