• Baga nagaan dhuftan !

Eebbifamoo Abbaan keenya Naatna’eel Addunyaa kana irraa du’aan booqatani

/in /by

Eebbifamoo Abbaan keenya Naatna’eel Addunyaa kana irraa du’aan booqatani

 

Eebbifamoo abbaan keenya Abuna Naatna’eel baha Tigrayitti Awuraajja kelate awulaaloo jedhamee waamamuutti Mana kiristaana awudaa Qulqullu Giyoorgisitti Abbaa isaanIi obbo Gabrahiywoot Atsaduu fi haadha isaanii Aadde Walatta kiristoos Bishawu irraa bara 1923tti dhalatani. Aangoo/aankii /daaqoonummaa Eebbifamoo Abbaa keenya Abuuna Yisihaaqi irraa, Lubummaa, qumsinnaa fi monaksuummaa Eebbifamoo qulqulluu Abbaa keenya Abuna Baasiliyoos irraa

fudhataniiru. Itti aansuudhaan Amajji 13/1971 Eebbifamoo qulqulluu Abbaa keenya Abuuna Takla Haymaanootiin Eephis Qoophoosii Biyya Lallaba Tigraay ta’uudhaan Eebbifamoo Abbaa Abuuna Naatna’eel muudamaniiru.

Read more

Soomii Nanawwee

/in /by

Maqaa Abbaa Kan Ilmaa Kan Afuura Qulquulluu Waaqa Tokko Ameen!

 

Soomii  Nanawwee

Soomii jechuun qaama ofii waan inni barbaadu hunda irraa dhowwuu jechuudha. Ykn waantoota qaamni namaa fedhuu fi kajeelu hunda dhiisu jechuu dha. Kunis, soomiin namni waantoota fooniin fedhuu fi isa kajeelchisu hunda   otoo raawwachuu danda’uu yeroo murtaa’eef lagachuun/ dhiisuun qaama ofii dadhabsuuf kan barbaachise dha. Soomani qaama ofii too’achuu dadhabsiisuun olitti jaalala Waaqa keenyaaf qabnuu fi Isaaf bitamuu keenya kan ittiin ibsinuu dha.  Kanaaf, soomiin sirna Waaqeeffannaa keessaa isa tokko dha malee qaama ofii dadhabsuun cubbuu irraa ofqusachuuf kan raawwatamu qofa miti. Bakka amantaan jiru hunda soomani ni jira. Soomani amantaa waliin firooma bara baraa ni qaba.  Waaqayyoon Addaam, Abbaa keenya isa jalqaba uumeef ajajni jalqaba kenneef sooma ture.  Inniis, ilmi namaa uumama hunda keessaa sammuu fi qalbii safuu qabuuu fi yaadu danda’u kan kennameef waan ta’eef of too’achuu fi daangessuu waan qabuuf kan nyaachuu qabuu fi kan nyaachuu hin qabne adda ba’ee safaramee kennameefi kan ture yoo ta’u Beelladoota biroof garuu kan nyaatanii fi kan hin nyaane adda ba’ee hin kennamneef.  Uumama 2: 16 – 17.  Kun immoo sooma kan uume nama otoo hin taane Waaqayyoo   akka ta’e kan hubachiisuu fi mirkaneessuu dha.  Ilmi namaa soomuun  Waaqayyoof bitamuu akka qabu ajajuun/ barsiisuun isaa soomanni kan namaan uummame otoo hin taane ajaja Waaqayyoon faayidaa namaatiif  jecha kennamee dha. Waan kana ta’eef, abbotiin keenya Kakuu Moofaa keessas ta’ee Kakuu Haaraa keessa turan hundi  soomaan Waaqa isaanii waliin jiraachaa turaniiru.   Raajonni Kakuu Moofaa ennaa Waaqayyoon wal-qunnaman midhaaniif bishaan afaan isaanii hin seenu ture. (Bahu 34:28).  Dheekkamsa Waaqayyoo kan baayyina cubbuu ilmaan namaatiin ajajamee ture kan deebii’e ennaa namoonni cubbuu isaanii irraa deebi’anii soomaan kadhatanii dha. Yoon. 3: 5-10

Kakuu Haaraa keessas, soomani seera namtoolchee otoo hin taane Fayyiisaan keenya Iyyasus Kiristoos ofumasaa bara namoomaan (fooniin) biyya lafaa kana irra turetti   hojiisaa isa jalqabaa taasisee seera raawwatee dha. Maat. 4: 2, Luq. 4:2 Akkasumas, afuurri seexanaa nama qabatee rakkisaa jiraatu illee soomaan kan dhabamsiifamu ta’uu Fayyisaan keenya dubbateera.  Maat. 17:21, Maar. 9:2  Haala kanaan soomii soomaa hidhaa seexanaa harkaa bahuun nuuf kennaa guddaa fi humna keenya dha.

Duuka buutoonni Mana Kiristaanaa tajaajila isaanii hunda dura Afuura Qulqulluu irraa ajaja kan fudhatan soomaa fi kadhannaa irraa otoo jiraanii dha. H.Er. 13:2. Luboonniifi Daaqonoonni wangeela akka lallaban filataman kan muudaman soomaa fi kadhannaan ture. H.Er. 13:3, 4:25. Abbootiin akka Qornelewoos’faa ulfina hin yaadne kan argatan soomaafi kadhannaan Uumaa isaanii kadhataniiti dha. H.Er. 10:4

Read more

Naxalaa laphee kee miiccadhu

/in /by

                MAQAA ABBAA KAN ILMAA KAN AFUURA QULQULLUU WAAQAA TOKKO AMIIN!!!

                                                Naxalaa laphee kee miiccadhu!

                                   Falaasamni jireenya namaa baay’ee garagara. Tokko tokkoof jireenyi gatii dhabeessa dha. Tokko tokkoof immoo jireenyi baay’ee meeshaa mi’aawaadha. Inni kaan umurii isaa xumuree kan nama biroo dabalee osoo jiraatee ni gammada. Tokko tokko immoo umurii isaaf kennamte iyyuu xumuruu dadhabee du’a gamaa gamasii waamaa oola. Anaaf garuu jireenyi jiraachuus du’uus miti. kabajamuus, salphachuus, duroomuus, hiyyoomuus miti. Bituus bitamuus miti. Sirumaayyuu uumama dinqisiifachuu dha malee. Sirrii ta’uuf dhiisuu hin beekuu. Kan sammuun koo fudhate dubbachuu nan jaalladha.

                        Yeroo tokko tokko mana koo taa’uu dhiisee akka saree amala badaa qabduu kanan naanna’uuf jaaladheen miti. Yoon sosochoo’u ykn namoota gidduu yoon ga’u dhimmoota tokko tokkoo hin dhabun turee. Irra caalaa maalummaa jireenyaa kanan beeku namoota waliin yoon dabalamuu fi fedhii namootaa yoon dhaggeeffadhu qofaadha. Kan nama ajaa’ibu daandii jireenyaan hin beekne illee oduu irraan argadha. Kanaan ala garuu namni maaliif akka jiraatuu, anis maaliif akkan jiraadhu hin beeku. Hundumarra immoo dureessota waliin yeroo koo dabarsuu irraa hiyyeessota waliin yoon oolu caalmaattin waa’ee jireenyaa baradha. Sooressoota irraa qarshii, hiyyeessota irraa ammo rakkoon baradha. Mana barumsaa galee beekumsan argadhe gad kan hin taaneen maalummaa namootaa qorachuudhaan uumama nan beeka.

Read more

Yaa’ii mooraa

/in /by

          Yaa’ii mooraa

                               Lakkoofsiftuu qubee jireenyaa

                                                         Yaa lallabduu nageenyaa  

                                                           Ati qaroo keenyaa

                                                           Si’iin boru argina

                                                           Har’a keessa teenyee

                                                    Boruu murteessina

                                                Labsituu tokkummaa

                                                                        Hundee wal-qixxummaa

                                                                        Jiruu hawaasummaa

                                                                        Barsiiftuun si’uumaa

                                                Jiruu hiika qabuu

                                                Si’iim kan lallabuu

                                                Osoon si’iin qabuu

                                                Hin bulu hagabuu

                                                                        Yoo jireenya afuuraa

                                                                        Jira yaa’iin mooraa

                                                                        Abaaboon daraaraa

                                                                        Firii buusat jiraa

                                                Wangeela barsiisaa

                                                Hojiin agarsiisaa

                                                Yaa’iin mooraa dansaa

                                                Namaa ni namoomsaa

                                                                 Jaalala arginee Harkaan qaqqabannee

                                                            Ijaanis ilaallee Jiraannees dhandhamnee

                                                            Seenaa qulqullootaa keessatti barannee

                                                            Waldaa qulqullootaa kanaaf sijaalannee!!!

                                                                           B/sa D/n Shaanbal Nuguseen.

Read more

Dubbii qulqullootaa Kutaa-1ffaa

/in /by

Dubbii qulqullootaa

Kutaa-1ffaa

                                   Qulqullummaan maalidha?

Qulqulluu jechuun “qulqulleesse” kan jedhamu irraa kan dhufe yoo tahu hiikni isaas:-galateeffate,file,addaan baasee kabaje jechuu dha. Qulqullummaan bakka lamatti qoodamu danda’a.

A) kan kennaa (የፀጋ ቅድስና) waaqayyo irraa kennaadhaan(laataan) kan argame jechuu dha. Kunis kan laatamu uumamtootaafi dha. Ani waaqayyoo qulqulluu waanaan ta’eefi isinis qulqulluu ta’aa. Zel 19:2

B)Qulqullummaa Akkeenyaa(የባህርይ ቅድስና) kan jedhamu qulqullummaan isa irraa kan addaan hin bane,eenyuyyuu irraa fudhachuu hin dandeenye qabeenya mataasaa kan ta’e jechudha. Inni kun waaqa duwwaafi dha.

Jechi qulqulluu jedhu uumamtoota keessaa warra kana gadiif ooluu danda’a.

  1. Ergamoota qulqulloota (ቅዱሳን መላእክት): Uumamaan qulqulloota kan ta’an jireenyi isaanii qulqullummaan kan guutame qulqullota dha. Addunyaa hafuuraatti (በመንፈሳዊ አለም) samii irrattis lafarrattis Waaqayyoo fi nama fuulduratti hojii hafuuraa hojjetu. Hojii kanatiin Waaqayyoo fi qulqulloota wajjin tokkummaa qabu. Sa’atii fi guyyaa uumamanii jalqabanii faarsaa fi galata Waaqayyoof dhiyeessuu irraa adda hin baane. Isa 6:7,ra’I 4:8. Galanni Waaqayyoof dhiyeessan boqonnaa isaaniiti, boqonnaan isaanii galata Waaqayyoof dhiyeessani dha. Kana wajjiniinis kennaa Waaqayyoo gara namaa,kadhaa fi aarsaa namaa immoo gara Waaqayyoo nuuf geessu. Dan 9:22,hoj.du. 10:4. Boqonnaa malee waaqayyo sa’aatii 24 guutuu kan tajaajilani dha.
    Read more

“Hojii Qulqullummaa Hunda Raawwachuun Ni Barbaachisa!” Maat 3:5

/in /by

“Hojii Qulqullummaa Hunda Raawwachuun Ni Barbaachisa!”  Maat 3:5

                                                         Biraanuu Dajanee

Waaqayyo Goftaan keenya Ayyaana Cuuphaa bara 2008 B.A kabajuuf hunda keenya kan nuga’e Maqaan isaa kan galatoome haata’u.

Waaqayyo tokkotti amanuun kan egalame Addunyaan erga Uumamee Barrii Erga lakkaa’amee kaasee yoo ta’uu, namni kamiyyuu Amantaa malee barri itti jirate hin jiru.Dhufaatiwwaan Ayyaanotaa fi hundeeffamni isaaniis seenaa uumamtootaa irraa kaasee jiruu ilma namaa faana walqabatee kan dhufe,kan jiraataa ture, kan kabajamee fi kan kabajamu ta’uu isaa seenaan amantaa nutti hima.

Kanaan walqabatee namoonni warri duraa Addaam abbaan keenyaa fi haati keenyaHewaan waaqayyo isaanuume Jannata keessa gammachuu guddaadhaan osoo jiraatanii Diyaabiloos inni diinni inaafee foon bofaa keessa dhokatee gara isaaniitti dhiyaate.Addaamii fi Hewaanis seexana ta’uu isaa osoo hin beekin gorsa seexana foon bofaa keessa dhokatee dhufeen gowwoomanii ajaja Waaqayyoo cabsanii Ijoollummaa Waaqayyoo dhabani.uma 3:24 Addaamii fi Hewaan Waaqayyoo fi Jannata dhabuun qilee adabbii keessatti kufan. Isaanis gorsa seexanaatiin gowwamfamanii muka balas nyaachuurraa kan ka’e sanyii isaanii hundatti murtiin du’aa itti murtaa’ee gidiraa fi abaarsa jala turan. Addaamii fi Hewaanis gaabbidhaan gara Waaqayyootti iyyuu fi boo’uu jalqaban, imimmaaniinis kadhannaa isaanii cimsan. Waaqayyos Addaam isa lammaffaa ta’ee garbummaa jalaa isa baasuuf waadaa galeefii guyyaan isaa yoo ga’u barri 5500 (kumni shanii fi dhibbi shan) yammuu raawwatamu addunyaa fayyisuuf bu’uuruma waadaa galeen Waaqayyoon Ilmi samiisamiiwwan irraa bu’ee qulqulleettii durbee Maariyaamii irraa dhalatee akka lakkoofsa keenyaatti Mudde 29 dhalate. Dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus kiristoosManni kiristaanaakeenya waggaa waggaan kan kabajju yoo ta’u, kabaja ayyanaa dhaloota Goftaa keenya Iyyasuus kiristoos kanatti aansuun ammoo sirna ho’aafi hawwatamaa ta’een ayyaanni cuuphaa Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos nikabajama. Haalli kabaja ayyaanichaas Taabota waaqayyoo waliin mooraa Mana Kiristaanaatii ba’uun laga ykn Galaana cinatti Amajjii 10fi 11 kan kabajamudha.

Read more

Duurbeen Uumaa ishee Deesse

/in /by

Duurbeen Uumaa ishee Deesse

Dn. Katamaa Taganuu

                                                                                          Gooftaan Keenya yeroo Dallaa loonii keessatti dhalate

Aduunyaa fayyisuuf qamma Isaa adda ta’een giiftii keenya qulqulluuleettii Duubroo Maariyaam irraa kan dhalate Ilma Waaqayyoo Iyyasuus Kiristoos Yeenaa ta’u iccitiin itti nama ta’e baay’ee ol’aanaa dha (1Xiimo.3:16).

   Waaqayyoo iccitii Tookkuummaa kana kan itti Xuumure baay’ee fagoo waan ta’eef beekumsa fooniitiin hin qooratamu (Rome.11:13). Sababni isaas beekuumsi Foonii Waaqayyo biratti gawwummaa dha (1Qoro.3:10. Waan kana ta’ef warri foonii beekuumsa isaaniitiin Ilmi Waaqayyoo Iyyasuus Kiristoos icciti itti nama ta’e beeku hin danda’an (1Qoro.1:21).

   Kanaafuu “waaqni nama; namnis Waaqa” Kan itti ta’e iccitiin Tokkuummaa baay’ee ulfaataa dha. Wa’ee iccitii kanaa Abbaa Hiriyaaqoos Yeroo dubbatu “Maaloo iccitii kana aja’ibsiifachuu qabna, akkam nama dhiba”Jechuun ajaa’iibsiifateera (Qiddasee Maariyaam 2:26).

     Iccitii kana aamanuu kan dandeenyu amantaatiin qofaadha. Sababni isaas kan addunyaa uumee, samii fi dacheen Isa baachuuf kan hin dandeenye Waaqayyo gadameessa dhiphootti daangeffamee dhalate jedhanii amanuuf dirqama amantaa qulqulluun barbaachisaadha.

Read more

Namoota Qarqaarsi Isaan barbaachisuuf qaqqabuu akka qabnu qulqulluu Paatriyaarikiin Abbaan keenya Maatiyaas 1ffaan yaadachiisan

/in /by

Namoota Qarqaarsi Isaan barbaachisuuf qaqqabuu akka qabnu qulqulluu Paatriyaarikiin Abbaan keenya Maatiyaas 1ffaan yaadachiisan! Dn. Mazgabuu Kafyaalaw Ayyaanni dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos kan gammachuu, nageenyaa, tokkummaa, bilisummaa fi walqixxummaa ta’uu akka qabu Paatriyaarikii Abbaankeenya Maatiyaas 1ffaan ibsa mudde 26 bara 2008 kennaniin beeksisan. Abbaan keenya ibsa kennan kana irratti “Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos addunyaa […]

Read more

አማርኛ Afaanoromo English