“Eenyuyyuu Akka isin hin dogongorsineef of-eegaa!”Mat.24:4

Waasihuun Amanuutiin

07/07/2009 B.A

Akka sirna Mana Kiristaanaa Ortodoksii keenyaatti soomiin guddichi yookaan soomii Gooftaa jedhamee kan beekamu; isa Gooftaan keenyi Iyyasuus Kiristoos fakkeenya nuuf ta’uuf jecha soome kana keessatti torban jiran keessaa inni shanaffaan Dabra Zayitii jedhameetu beekama. Guyyaan kun Tulluu Ejersaan (Dabra Zayitiin) sababni itti moggaafame guyyaa kanatti kan yaadatamu, kan dubbifamu hundumtuu waa’ee dhufaatii lammaffaa Gooftaa keenyaa waan ta’eefi.

Gooftaan keenya, waa’ee dhuma biyya lafaafi waa’ee deebi’ee dhufuusaa kan dubbate Tulluu kana irratti dha. (Mat.24:3). Tulluun kun afaan Ibrootaan Har ha-Zeitim yommuu jedhamu afaan Arabootaan immoo Jabal al-Zaytun, Al-Tur jedhama. Afaan Ingliffaan immoo Mount Olive jedhama. Tulluun kun baha Iyyerusaalemiin kan argamuu fi ol-ka’insa lafaan meetira 818 yommuu ta’u Kiristoos wangeela iddootti barsiise, yommuu gara samiittis ol ba’u idduma kana waan ta’eef durii kaasee tulluun kun wiirtuu Kiristaanotaa addunyaa ta’ee tajajilaati jira.

Egaa akkuma Qulqulluun Maatewos barreessee nuuf dabarsetti, Gooftaa fi Fayyisaan keenyi Iyyasuus Kiristoos, guyyaa kanatti, tulluu kanarratti wanta fuulduratti ta’an hedduu Raajii dubbate dha. Kunis, fulduratti wantoonni hedduun akka raawwataman, keessumaa barri dhumaa yommuu dhiyaatu mallattooleen hedduun akka ta’an dubbateera.

Isaan keessaas;

Mikuraab

                                                                             Damissee Jamaneen

Torban sooma Gooftaa keenya keessaa inni sadaffaa Mikuraab jedhama. Torban kun sababa inni itti mikuraab jedhameef guyyaa kana luboonni faaruu sooma diggu’aa irraa kaasuun ‹‹ቦአ  ኢየሱስ ምኩራበ አይሁድ ወመሐረ ቃለ ሃይማኖት›› “Iyyesuus gara Mikuraaba Yihuudotaa seene; sagalee amantaas ni barsiise” jechaa waan faarfataniif dha.

Yihuudonni bara Kakuu Moofaa keessa mana qulqullummaa (Meqdesii) itti Waaqayyoon kadhatan Iyyerusaalem keessatti ni qabu ture. Boodarra garuu Naabukedenetsoor mana qulqullummaa isaanii kana waan diigeef uummanni sunis gara Baabiloonitti booji’aman. Warri booji’aman kun biyya ormaa keessa gabrummaan yeroo turanitti mana qulqullummaa hin qaban ture. Kanaaf yeroo sanaa kaasee Ayihuud bakka deeman hundaatti mana adda ta’e mana kadhaa qopheessuu akka jalqaban ni eerama. (Hizqeel 11:16). Haaluma kanaan bara Kiristoos biyya lafaarra deemee barsiisaa turetti Iyyerusaalem keessa Mikuraabonni Yihudotaa baay’een jiru ture. Duuka bu’oonnis Yihuudonni bakka tajaajilaaf faca’anii jiran hundaatti naanna’anii mikuraaba seenanii barsiisu ture. (Maat.4:23; H.Erg. 6:9; 13:5-14; 9:2; 14:1; 17:1; 10:17; 18:4; 19:8).

Gooftaan keenya Iyyesuus Kirirtoos yeroo ayyaana faasikaa kabajuuf gara Iyyerusaalem deemetti mana qulqullummaa seenee mana qulqullummaa kana keessatti warra daldalaa jiran isaan baase. Meeshaa isaaniis gargaragalche (Yoh.2:13-17). Warqee qarshiitti, qarshiis warqeetti warra waljijjiiraa jiran akkasumas akkuma namoonni biyya keenyaa lukkuuf siree hojjetanii irratti gurguran gugeedhaaf teessoo hojjetanii warra daldalaa turaniin meeshaa isaanii garagalchuun isaan arii’e. Akkuma kitaaba irratti barreeffametti “Manni koo mana kadhannaati jedhamee barreeffameera (Isa 56:7; Eerm7:11; Luq. 19:47). Isin garuu holqa hattuufi saamtotaaa taasistan” jedhe. Quuqama Gooftaan Mana Qulqulluummaa kanaaf agarsiise yaadachuufis turban kuni “Mikuraab” jedhamee akka moggaafamu taasifame.

“Duuti dhala nama hundaaf kan jiru dha; duuti Maariyaamii garuu hunda ajaa’iba” Q/Yaareed

‹‹ሞትሰለመዋቲይደሉ፣ሞታለማርያምየአጽብለኩሉ፤ሞትለማናቸዉምሰዉሁሉየተገባነዉ፣የማርያምሞትግንሁሉንያስደንቃል፡፡›› ቅ/ያሬድ

Dn Takiluu Haayiluun

Amajjii 20/05/2009 B.A

Maariyamii jechuun ol aantuu jechuu dha;kunis isheen uumaatiin gadi, uumamtoota hundaa caalaa ol’aantu waan taateefi dha. Luq 1:35. Abirihaam abba hundaa akkuma jedhamuu Maariyaam jechuun hadhaa hundaa jechuu dha; qoricha isheen nuuf deesseen jireenya bara baraa addunyaan argateeraati. Uum. 12:2-3. Maariyaam jechuun kennaafi qabeenya jechuu dha, yeroof hadhaafi abbaa isheetiif mucaa wareegaan argamte yoo ta’uu illee qoricha addunyaa argamsiisuu isheetiin hanga bara baraatti dhala namaa hundaaf kennaafi qabeenya ta’uun kennamteetti. Luq 1:41. Akkasumas, Maariyaamiin kan hanqina/fafa hin qabnedha; yeroof midhaginaafi simboon waan isheef kennamef yoo ta’u, booda garuu foonifi yaadaan qulqulleettii, yaadafi foon isheetiin dubroo ta’uu ishee, dubrummaafi qulqullummaa waliin simsiistee qabachuu ishee agarsiisa (Luq 1:28-36; Luq 1:45 Weed. 4:7). Maariyamii jechuun amantoota hooggantee mootummaa Waaqayyoo kan seensistu jechuu dha. Sababa Hewaaniin balballii Gannataa cufamee ture deebi’ee sababa dubree Maariyamiin banameerati (Faar 33:15; Galata Maar. Kamisaa.lakk 2).

Ayyaana Cuuphaa; Kitaaba ‘Sinkisaaraa’ keessatti

Amajji,11 B.A. 2009

Afaan Oromootti Kan Hiike

                                                                                                                                                              Dn. Kumaa Araarsoo

Amajjii kudha tokko guyyaa kanatti Abbaan Kabajaa Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos cuuphicha Yohaannisiin bishaan laga Yordaanositi ni cuuphame.  

Guyyittiin kunis afaan Yoonaaniitiin (Greek) Ephifaaniyaa jedhhamti. Hiikaan isaas iccitiin Waaqummaa (መለኮት) kan itti mul’ate jechuu dha; Icciitii Sadummaa Qulqulleetti adda taate (ምሥጢረ ሥላሴ) itti mul’iseeraatii; Abbaan samii keessaa sagalee Isaa erguun “kan Ani jaaladhuu, kan Ani itti gammadus Ilmi Koo kana dha; Isa dhagahaa!” jechaa yeroo ragaa ba’u, Ilmis laga Yordaanos keessa dhaabatee yeroo jirutti Afuurri Qulqulluunis fakkeenya gugee adiitiin mataa Ilmaa irra qubateera.  

Guyyaa kanattis Gooftaan keenya of mul’iseeraati; kanaan dura hanga waggaa soddoma guututti ifatti of hin mul’isne ture. Guyyaa kanatti garuu ijoollee Israa’eeliif of ibse. “Cubbuu addunyaa kan balleessu, Hoolaan Waaqayyoo kunooti” jechudhaan Cuuphichi Yohaannis akkuma Isa ibseetti (Yoh.1:29); Wangeelli (Misiraachoon) kabajame ragaa ta’e. “Ani Isa hin beekun ture, garuu Israa’el akka Isa beekaniif bishaaniin akkaan cuuphe nan dhufe” jedhe (Yoh.1:31).