headerphoto

Tibbana

Maqaa Abbaa Kan Ilmaa Kan Afuura Qulquulluu Waaqa Tokko Ameen!

 

Soomii  Nanawwee

Soomii jechuun qaama ofii waan inni barbaadu hunda irraa dhowwuu jechuudha. Ykn waantoota qaamni namaa fedhuu fi kajeelu hunda dhiisu jechuu dha. Kunis, soomiin namni waantoota fooniin fedhuu fi isa kajeelchisu hunda   otoo raawwachuu danda’uu yeroo murtaa’eef lagachuun/ dhiisuun qaama ofii dadhabsuuf kan barbaachise dha. Soomani qaama ofii too’achuu dadhabsiisuun olitti jaalala Waaqa keenyaaf qabnuu fi Isaaf bitamuu keenya kan ittiin ibsinuu dha.  Kanaaf, soomiin sirna Waaqeeffannaa keessaa isa tokko dha malee qaama ofii dadhabsuun cubbuu irraa ofqusachuuf kan raawwatamu qofa miti. Bakka amantaan jiru hunda soomani ni jira. Soomani amantaa waliin firooma bara baraa ni qaba.  Waaqayyoon Addaam, Abbaa keenya isa jalqaba uumeef ajajni jalqaba kenneef sooma ture.  Inniis, ilmi namaa uumama hunda keessaa sammuu fi qalbii safuu qabuuu fi yaadu danda’u kan kennameef waan ta’eef of too’achuu fi daangessuu waan qabuuf kan nyaachuu qabuu fi kan nyaachuu hin qabne adda ba’ee safaramee kennameefi kan ture yoo ta’u Beelladoota biroof garuu kan nyaatanii fi kan hin nyaane adda ba’ee hin kennamneef.  Uumama 2: 16 – 17.  Kun immoo sooma kan uume nama otoo hin taane Waaqayyoo   akka ta’e kan hubachiisuu fi mirkaneessuu dha.  Ilmi namaa soomuun  Waaqayyoof bitamuu akka qabu ajajuun/ barsiisuun isaa soomanni kan namaan uummame otoo hin taane ajaja Waaqayyoon faayidaa namaatiif  jecha kennamee dha. Waan kana ta’eef, abbotiin keenya Kakuu Moofaa keessas ta’ee Kakuu Haaraa keessa turan hundi  soomaan Waaqa isaanii waliin jiraachaa turaniiru.   Raajonni Kakuu Moofaa ennaa Waaqayyoon wal-qunnaman midhaaniif bishaan afaan isaanii hin seenu ture. (Bahu 34:28).  Dheekkamsa Waaqayyoo kan baayyina cubbuu ilmaan namaatiin ajajamee ture kan deebii’e ennaa namoonni cubbuu isaanii irraa deebi’anii soomaan kadhatanii dha. Yoon. 3: 5-10

Kakuu Haaraa keessas, soomani seera namtoolchee otoo hin taane Fayyiisaan keenya Iyyasus Kiristoos ofumasaa bara namoomaan (fooniin) biyya lafaa kana irra turetti   hojiisaa isa jalqabaa taasisee seera raawwatee dha. Maat. 4: 2, Luq. 4:2 Akkasumas, afuurri seexanaa nama qabatee rakkisaa jiraatu illee soomaan kan dhabamsiifamu ta’uu Fayyisaan keenya dubbateera.  Maat. 17:21, Maar. 9:2  Haala kanaan soomii soomaa hidhaa seexanaa harkaa bahuun nuuf kennaa guddaa fi humna keenya dha.

Duuka buutoonni Mana Kiristaanaa tajaajila isaanii hunda dura Afuura Qulqulluu irraa ajaja kan fudhatan soomaa fi kadhannaa irraa otoo jiraanii dha. H.Er. 13:2. Luboonniifi Daaqonoonni wangeela akka lallaban filataman kan muudaman soomaa fi kadhannaan ture. H.Er. 13:3, 4:25. Abbootiin akka Qornelewoos’faa ulfina hin yaadne kan argatan soomaafi kadhannaan Uumaa isaanii kadhataniiti dha. H.Er. 10:4

Namoota Qarqaarsi Isaan barbaachisuuf qaqqabuu akka qabnu qulqulluu Paatriyaarikiin Abbaan keenya Maatiyaas 1ffaan yaadachiisan!

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Ayyaanni dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos kan gammachuu, nageenyaa, tokkummaa, bilisummaa fi walqixxummaa ta’uu akka qabu Paatriyaarikii Abbaankeenya Maatiyaas 1ffaan ibsa mudde 26 bara 2008 kennaniin beeksisan.

Abbaan keenya ibsa kennan kana irratti “Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos addunyaa kana irra deddeebi’ee dhala namaa yeroo du’a irraa fayyisu eenyuunuu osoo hin miidhiin daandii nageenyaa irra deddeebi’uudhaani; jibbii fi of jaalachuun yeroo nama miidhu malee yeroo yerooo fayyadu; yeroo nama balleessu malee yeroo nama guddisu ( misoomsu) kutaa addunyaa kam irrattuu argamees dhagahamees hin beekamu seenaadhaanis galmaa’ee hin jiru” jedhaniiru.

Eebbifamoon abbaan keenya kun ibsa isaanii kana irratti biyyi keenya Itiyoophiyaan yeroo ammaa kana daandii guddinaa qabattee deemaa akka jirtuu fi kun immoo abdii boruu akka mul’isu ibsanii abdiin Waaqayyo irratti qabnu kanas Waaqayyo nuuf eebbisee Amantaan, qomoon, afaaniin, bifaan osoo addaan wal hin qoodiin uummanni Itiyoophiyaa marti keenyi tokko taanee waan hojjenneef bu’aa tokkummaa keenyaati jedhaniiru. Dabalataanis bu’aan misoomaa kun guddachaa akka deemu malee akka duubatti deebi’u uummanni keenya Eeyyamuu hin qabu jedhaniiru.

Dhuma irrattis bara kana keessa biyya keenya keessatti hir’ina roobaatiin uummatani hanqinni nyaataa isaan muudate harka firoottan isaanii eegaa jiruutii nutis Gooftaan keenya Jaalalaan nu barbaachuu dhufuu Isaa fakkeenya taassifannee gara isaanii deemuudhaan isiniii jirra jennee qarqaaruu qabna jedhaniiru. Kennaan nuti isaaniif kenninu xiqqoodha; baay’eedha osoo hin jedhiin atattamaan isaanii qaqqabnee Waaqayyo hunda keenya akkuma jaalate nutis waljaalchuu qabna jedhaniiru.

Ibsa Qulqulluu Sinoodoosii Irraa kenname.

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Onkololeessa 22

Qulqulluun Sinoodoosiin Yaa’ii waggaatti al lama taassisu keessaa yaa’ii ji’a Onkololeessaa onkololeessa 12 kan eegale yoo ta’u dhimmoota mana Kiristaanaa Ortodoks Tawaahidoo Itiyoophiyaa Ilaallatanii fi dhimmoota Manni Kiristaanaa kun hojjettu irratti marii bal’aa taassisaa kan ture yoo ta’u onkololeessa 22 dhimmoota irratti mari’atee fi murtii argatan ilaalchisee ibsa Gaazexaa laatee jira. Ibsa kenname guutuu isaa haala armaan gadiitiin dhiyeessineerra.

Imalli Jireenyaa (Haawira Hiwootin) Waldaa Qulqullootaa        

     Damee Adaamaan qophaa’e Adeemsifameera.

Kutaa Miidiyaa Wiirtuu Adaamaa

               Warquu Baqqalaa

 

Imalli jireenyaa qopheesssummaa waldaa Qulqulloota damee Adaamaan qophaa’ee sadaasa 26/2008 A.L.I gara Mana kiristaanaa Qooqaa/Ejersaa/ Dabra Mihirat Qulqulluu Mikaa’eelitti deemame. Imaltoonni fi hirmaattoonni sagantaa kanaa dhibba saddeetii(800) oli yoo ta’an, daa’imman irraa jalqabee hanga abboottii manneen kiristaanaa fi gadaamoota bulchanii fi Maanguddoota of keessaa kan qabuudha. Imala jireenyaa Waldaan Qulqullootaa dameen Adaamaa qopheesse kana irratti imaltoonni marii mata duree garagaraa irratti taasisuun, Faarfannaa fi haala teessuma Gaara Ziquwaalaa hawwataa ta’e waldaawwachiisaa imalaniiru. 

Waldaan Qulqullootaa sagantaa Televizhinii Afaan Oromootiin eegaluuf miidiyaa fi Komunikeeshinii Mijuu wajjin waliigaltee raawwate.

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Barumsa amantaa, sirna Waaqeffannaa fi darbii darboo mana kiristaanaa afaan uummanni dhagahuun bal’inaan wangeela Waaqayyoo lallabuuf kan kaayyeffate Waldaan Qulqullootaa sagantaa Televizhinii Afaan Oromootiin eegaluuf akka ta’e himame. Waldaan Qulqullootaa sagantaa kana yeroo gabaabaa keessatti eegaluuf onkololeessa 5 bara 2008 waajjira gaggeessaa waldichaa keessattiwaliigaltee tamsaasa sagantichaa miidiyaa fi komunukeeshinii Mijuu wajjin raawwateera.

Akka waliigaltee irratti ibsametti komunukeeshiniinfi miidiyaan Mijuu (OBS) sagantaa Waldaan Qulqullootaa qopheessee itti kennu chaanaalii isaa irratti tamsaasuuf yoo ta’u tamsaasa kanas waliigalteen kun raawwatee ji’a tokko booda sadaasa 12/2008 akka eegalu ibsameera.

Saganataan dhiyaatus torbanitti guyya lama sanbata guddaa (dilbata) barfata sa’aatii 4:30 hanga 5:00 yoo ta’u irra deebiidhaan roobii ganama sa’aatii 12:30 hanga sa’aatii 1:00tti akka ta’e ibsameera.

Waldaan Qulqullootaa tajaajila Afaan Oromootiin kennamu babal’isuuf jecha miidiyaalee adda addaatiin carraaqaa waggoota hedduu kan lakkoofsise yoo ta’u haala addaatiin sagantaa kana babal’isuuf pirojeektii qopheessee miidiyaalee maxxansaa fi elektiroonikiisiin tajaajila kennuu eega eegalee waggaa tokko lakkoofsisuun isaa ni yaadatama.Tajaajilli televizhinii kunis qaama pirojeektii kanaa akka ta’e ibsameera.

BARBAADAA