headerphoto

Tibbana

Bara Haaraatti Jireenya Haaraa!

“Huccuu moofaarratti uffata haaraa kan erbu hinjiru…” Mat. 9:16

Waasihuun Amanuutiin

Jecha kana kan dubbate Gooftaafi Fayyisaa keenya kan ta’e Iyyesuus Kiristoosidha. Kiristoos yommuu biyya lafaa kanarratti foon namaa uffatee deddeebi’aa turetti fakkeenya addaddaan uummata barsiisaa tureera. Isa kaan qonnaan fakkeessee, isa kaan immoo biqiltuu Wayiniin fakkeessee akka hubataniif itti himaa tureera. Fakkeenya kanaanis isa “Huccuu moofaarrattii uffata haaraa kan erbu hinjiru…” jedhuun ammoo kan barsiise namoonni sagalee Waaqayyoo isaaniif ife kana dhagahuun jireenya isaanii duraanii irraa adda ba’anii jireenya haaraa akka eegalaniifidha. Jireenya duraaniifi isa haaraa walitti makanii adeemsisuun ulfaataa waan ta’eefi. Fakkeenyaaf, namni duraan machaa’aa ture, erga Kiristoositti amaneen booda akkuma duraaniitti machaa’aa “ani Kiristaana” yoo jedha ta’e ofis miidhee namoota kaaniifis fakkeenya hamaa (gufuu) ta’a. Isa duraa caalaa namoota gufachiisuu danda’a, duraan otoo hin beekiin ta’a kan balleessu; amma garuu otuma beekuu waan balleessuuf yakkisaa ni cima. Duraan of qofa miidha ture; amma garuu namoonni isa ilaalanii akka gufataniif daandii saaqa. 

Tulluu Qulqullaa’aa(2phex.1:18)

Dn Zalaalam Daggafaan kan hiikame

Jecha kana kan dubbate Qulqulluu Pheexiroosidha. ”Tulluu Qulqullaa’aa” jechuun kan dubbates Tulluu Taabor (ደብረ ታቦር) ture. Tulluun Taabor galaana Galiilaa irraa karaa Kibba-dhihaa km 10 fagaatee kan argamudha. Waa’ee tulluu kanaa wangeela irratti kan ibsame tulluu dheeraa jechuu (Maat.17:1) irraa kan hafe maqaa Taabor jedhee hin ibsine. “Taabor” jedhamuu isaa kan dubbatan duuka buutotni sinoodosii isaanii irrattidha.

Tulluun Taabor galaana irraa olka’insa meetira 572 kan qabu, bakka itti Gooftaan keenya “Namootni anaan eenyu nan jedhu?” jedhee yammuu duuka buutota gaafatu Qulqulluun Pheexiroos “Jiraataa Ilma Waaqayyoo ”jedhee deebiseefiidha (Maat.16:13-18). Dabalataanis waa’een waaqummaa Isaa namaan qofa dhugaa bahamuun gahaa waan hin taaneef Akkeenya Abbaa Isaatiin dhugaa bahuuf duuka buutota sadii Qulqulluu Yaa’iqob,Qulqulluu Yohaannisifi Qulqulluu Pheexiroos gara Tulluu kanaatti fudhachuun waaqummaa isaa ibseeraafi (Maat.17:1-8). Tulluu kana irratti erga du’ee bara baay’ee kan lakkoofsiseefi awwalli isaa Waaqayyoon ala namni kamuu kan hin beekne Musee akkasumas Eeliyaas ibiddaa saragallaan gara biyya jiraattotaatti (B/@r ?ÃêN) irraa waamee ifa Waaqummaa Isaatiin akka namootni yaadan Musees, Eeliyaasis akka hin taane hubachiisera. Inni uumaa Musee fi Eeliyaas malee akka isaanii uumamaa akka hintaanes namoota akkasitti yaadan hundaaf mirkaneesse. Egaa kana booda Tulluu Taabor irratti Akkeenyummaa Isaa,kabaja Isaa, walumaagalatti maalummaa Isaa kan ibse Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoosiin kan arge Qulqulluun Pheexiroos tulluu kana irraa bu’uu hin barbaadne. Kanaaf “Yaa Gooftaa as jiraachuun nuuf gaariidha”jechuun hawwiisaa ibsate. Tulluun Taabor fakkeenya Mana Kiristaanaa keenyadha. Tulluun kun jireenya qulqulleettii Mana Kiristaanaa keenyaa baay’ee mul’ise agarsiisa. Qulqulluu Pheexiroos tulluu kana “Tulluu Qulqullaa’aa” jedhee kan waames kanaafidha

Qulqulluun Pheexiroos Tulluu Qulqullaa’aa kana irraa “as jiraachuun nuuf gaariidha” akkuma jedhe, nuufis Tulluu kanaan kan fakkeeffamte Qulqulleettii Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaariidha. Mana Kiristaanaa keessa jiraachuun gaarii kan ta’u maaliifi?

“Abiddaafi Bishaan gidduu nu dabarsite, gara boqonnaattis nu baaste"

                                                     FARSAA DAAWIIT 65/6:12

Dn.Takiluu Haayiluutiin

Manni Qulqullummaa keenya Ortodoksii Tawaahidoo giiftii qopheedha. Kitaaba Qulqulluu bu’uureffachuun Qulqulloota, Toloota, Wareegamtoota isheef yaadannoo ni taasifti. (Faarsa 111/2:6 ). Haaluma kanaan Manni Qulqulummaan keenya yaadannoo qulqullootaaf taasiftu keessaa guyyaa hangafti ergamootaa Qulqullichi Gabri’eelin Waaqayyo irraa ergamuun wareegama Qulqullicha Qiirqoosiifi haadha isaa wareegamtuu Qulqulleettii Iyyeluxaa bishaan danfaa keessaa baase yeroo maraa Adoolessa 19 kabajamee oola. Mannii amantaa keenya seenaa kabaja ayyaana kanaa gabaabumattii akka armaan gadiitti barsiisti.

Barri sun bara Wareegamtootaa ture. Wareegamaa jechuun ragaa ba’aa, waa’ee amantaa ishee sirriifi mootummaa Waaqayyoof jecha kan dhugaa ba’u jechuu dha. Waqtii sana amantaan kiristaanummaa bal’inaan yeroo itti lallabamuu eegalame, kiristaanotaafi mootota biyyattii giddutti sababa amantaa qofaan garagarummaa guddaafi dhumaati yeroo itti godhamaa tureedha. Sababa kanaan jireenyi kiristaanotaa du’aafi jireenya gidduu yeroo tureefi yeroo qorumsa guddaa, dhiigni kiristaanotaa akka lolaa gannaa yeroo lafarra dhangala’aa tureedha. Bara kana wareegamtoota akka warqee ibiddaafi rakkoon dararamaa amantaa isaanitin cimanii dhabatan keessaa daa’imtichi Qulqulluun Qiirqoosifi haati isaa Qulqulleettii Iyyeluxaan isaan tokko. Wareegamaa Qirqoosiin wareegamtoota kaan irra addaa kan isa taasisu umuriin daa’ima ta’uu isaati.

Qiirqoos biyyi isaa Roomaa, Ixaaliyaa, bakkaa Angabeen (አንገቤን) jedhamtudha. Haati isaa Iyyeluxaa, abbaan isaa Qoozimoos (ቆዝሞስ) jedhamu. Bara mooticha hamaa Diyooqilxiyaanos (bara wareegamtoota) –Diiyooqilxiyaanos mudamee waggaa 20ffaa isaatti bara 303 BA, manneen amantaa kiristaanotaa akka barbadaa’an, manneen xa’otaa akka babal’ataan labsiin labsame. Sababa kanaanis kiristaanootni hedduun ari’ataman. Iyyeluxaanis daa’ima waggaa sadii kan ta’e, mucaa ishee Qiirqoos qabattee gara Iqooniyoosittii baqatte. Yeroo sana bulchaa kutaa biyyaatti kan ture mootichi hamaan Ileeskiindiriyoos jedhamu isaan argate. Mootichis baqattoota kana ofitti waamuun waa’ee amantii isaanii gafate. Iyyeluxaanis “yaa mootii xaa’ota waaqessun gaarii ta’uufi ta’uu dhiisuu isaa daa’imti waggaa sadii ni jiraatii isa gaafadh” jechuun deebisteef. Daa’imtichis bakka jiru akka dhufu taasifame, mootichis ‘’ yaa mucaa gammadaa akkam jirta jechuun gaafate, daa’imtichis eyyeen anaaf gammachuun naaf eegameera, siif garuu gaddaafi ilkaan walitti riguutu sii eeggata’’ jechuun deebiseef. Waaqayyo daa’ima kana irraa ayyaana isaa bulcheeraatii mootichaafi ergamtoota isaas ni rifachise, xaa’otaa sanaas ni abaare. Isaanis cimina daa’imtichaa arguun aja’iibsifatan.

Kan Amajjii duute Hagayya awwaalamte

Dn Masgabuu kefiyaalehu

Akka sirna Mana Kiristaanaa keenyaatti Soomota akka soomaman ajajaman torban keessaa tokko sooma Filsataati. Soomni Filsataa Hagayya bultii tokko irraa kan eegalu yoo ta’u kan xumuramu ammo Hagayya bultii kudha jahadha. Sooma kana jalqaba kan soome duukabuutota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosidha. Sababni itti duukabuutonni Iyyasuus Kiristoos sooma kana soomaniifis boqochuu haadha keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam wajjin kan wal qabatedha. Dubbiin isaas akkana dha:-

Qulqulleettii Dubroo Maariyaam waggoota 64 lafa kana irra erga jiraattee booda Amajjii guyyaa 21 fedha Waaqayyootiin qulqulleettiin lubbuun ishee qulqulluu foon ishee irraa adda baate.Yeroo kana duukabuutonni Gooftaa foon qulqulleettii dubroo Maariyam awwaaluudhaaf baatanii gara Geetesemaaniitti yeroo deeman Yihudoonni arganii “Kanaan dura Ilma ishee Iyyasuus Kiristoosiin fannoo irratti fannifnee ajjeefnee turre; garuu duukabuutonni Isaa ‘gaafa guyyaa sadaffaa du’aa ka’ee gaafa guyyaa afurtamaffaatti ol bahe, lammatas deebi’ee dhufa’ jechuudhaan akkaa lallaban uummata nu harkaa baasani, kunoo bakka awwaala Isaattis dinqiin adda addaa raawwachaa jira; dhukkubsattoonni biyyoo bakka awwaala Isaa jiru yeroo ofitti diban dhibee isaanii irraa fayyu; unuunis warreen Waaqa isaanii ajjeesanidha jedhanii nu arrabsaa jiru. Amma ammoo waa’ee haadha Isaa kana yoo callisnee dhiifne akka mucaa ishee kaatee ol baate jedhanii nu jeeqaa jiraatu. Kanaaf koottaa walitti qabamnee deemnee foon ishee ibiddaan gubna” jedhanii deemani.(ተአምረ ማርያም; ተስፋ ገ/ሥላሴ ማተሚያ ቤት 1987, fuula 290-302; መጽሐፈ ስንክሳር ነሐሴ 14)

YEROO GANNAA (ዘመነክረምት)

Kutaa 1ffaa


Yeroo gannaa jechuun yeroo bishaanii jechuu dha. Sababni isaas bishaan yeroo kana keessatti ol’aantummaa waan argatuufidha. Bishaan guyyaa Dilbata(Sanbata guddaa )kan uumame yammuu ta’u,iddoofi daangaadhaan kan murta’e garuu guyyaa Wiixataati. Daangeeffamni isaas bakka afuritti kan murtaa’edha.

  1. Bishaan inni jalqabaa dachee gaditti qilleensa malee kan dachee baate isa jiru dha.
  2. Bishaan inni lammaffaa naannoo addunyaa naageebi (ናጌብ) fi Admaas gidduutti heemooti fi Leewaatiin (ሔሞትእናሌዎታን) marsamee kan jiruu fi Galaana (ዉቅያኖስ) jedhamuudhaan kan waamamudha. Qaamni bishaan kanaa Biiftuun yammuu baatuufi galtu ifni ishee waan irratti bahuuf balaqisni galgalaafi ganamaa addunyaa kana irratti guutee argama. Sababa duumessaatiiniis gara samiitti ol ba’ee erga bittinnaa’een booda gara garaa dachee keessa seena.
  3. Bishaan inni sadaffaa addunyaa kana keessatti laga burqituu kan ta’e uumamtoota hundaa kan gargaaru, namootaafi horii dheebuu kan baasu,biqiltoota, kuduraafi muduraaf kan ta’u, fedhii nyaataa kan bakka ga’u, walumaagala uumamtoota hundaa kan tajaajilu qabeenya hundaa kan ta’e hiyyeessis sooressiis wal -qixaan kan itti fayyadamaa jiru dha. Samii (ጠፈር)kan inni hojjetame bishaan irraa waan ta’eef, ho’ina aduu irraa kan ka’e akka hin diigamneef qileensa irratti bishaan haanoos (ሐኖስ) jedhamu gubbaa isaa irratti akka ta’u ta’eera.
  1. Bishaan inni arfaffaa samii ool kan jiru Haanoose kan jedhamu bishaan daangeeffame jechuudhaan kitaabni Aksimaaroos (አክሲማሮስ) ni ibsa.

Ganna jechuun turtii yammuu ta’u lakkoofsa yerootifiis ni gargaara. Fakkeenyaaf iddoo tokko tokkootti ganna meeqa turte jechuudhaan yeroo turtii isaanii addaan baafatu. Hiikaan isaas yeroo bokkaa,duumessaa,biqilaa,sagalee Bakakkaan kan itti dhaga’amu, lagni (galaanni ) kan itti guutu kan goge kan itti margu jechuudha. Yeroo kanatti bal’inaan barumsi kennamu argamsiisaafi argama uumamaa ,waa’ee nyaataa fi jireenya bal’inaan kan dubbatamu waan ta’eef Uumaafi Uumamaa ,barsiisaa fi barataa, dhiyoofi fagoo adda baase kan nama agarsiisuufi kan dhunfaa ofiis ta’e kabaja eenyummaa nama kaanii kan itti baranuudha. Yeroon kun yeroo

BARBAADAA