“Hojii Qulqullummaa Hunda Raawwachuun Ni Barbaachisa!” Maat 3:5

“Hojii Qulqullummaa Hunda Raawwachuun Ni Barbaachisa!”  Maat 3:5

                                                         Biraanuu Dajanee

Waaqayyo Goftaan keenya Ayyaana Cuuphaa bara 2008 B.A kabajuuf hunda keenya kan nuga’e Maqaan isaa kan galatoome haata’u.

Waaqayyo tokkotti amanuun kan egalame Addunyaan erga Uumamee Barrii Erga lakkaa’amee kaasee yoo ta’uu, namni kamiyyuu Amantaa malee barri itti jirate hin jiru.Dhufaatiwwaan Ayyaanotaa fi hundeeffamni isaaniis seenaa uumamtootaa irraa kaasee jiruu ilma namaa faana walqabatee kan dhufe,kan jiraataa ture, kan kabajamee fi kan kabajamu ta’uu isaa seenaan amantaa nutti hima.

Kanaan walqabatee namoonni warri duraa Addaam abbaan keenyaa fi haati keenyaHewaan waaqayyo isaanuume Jannata keessa gammachuu guddaadhaan osoo jiraatanii Diyaabiloos inni diinni inaafee foon bofaa keessa dhokatee gara isaaniitti dhiyaate.Addaamii fi Hewaanis seexana ta’uu isaa osoo hin beekin gorsa seexana foon bofaa keessa dhokatee dhufeen gowwoomanii ajaja Waaqayyoo cabsanii Ijoollummaa Waaqayyoo dhabani.uma 3:24 Addaamii fi Hewaan Waaqayyoo fi Jannata dhabuun qilee adabbii keessatti kufan. Isaanis gorsa seexanaatiin gowwamfamanii muka balas nyaachuurraa kan ka’e sanyii isaanii hundatti murtiin du’aa itti murtaa’ee gidiraa fi abaarsa jala turan. Addaamii fi Hewaanis gaabbidhaan gara Waaqayyootti iyyuu fi boo’uu jalqaban, imimmaaniinis kadhannaa isaanii cimsan. Waaqayyos Addaam isa lammaffaa ta’ee garbummaa jalaa isa baasuuf waadaa galeefii guyyaan isaa yoo ga’u barri 5500 (kumni shanii fi dhibbi shan) yammuu raawwatamu addunyaa fayyisuuf bu’uuruma waadaa galeen Waaqayyoon Ilmi samiisamiiwwan irraa bu’ee qulqulleettii durbee Maariyaamii irraa dhalatee akka lakkoofsa keenyaatti Mudde 29 dhalate. Dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus kiristoosManni kiristaanaakeenya waggaa waggaan kan kabajju yoo ta’u, kabaja ayyanaa dhaloota Goftaa keenya Iyyasuus kiristoos kanatti aansuun ammoo sirna ho’aafi hawwatamaa ta’een ayyaanni cuuphaa Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos nikabajama. Haalli kabaja ayyaanichaas Taabota waaqayyoo waliin mooraa Mana Kiristaanaatii ba’uun laga ykn Galaana cinatti Amajjii 10fi 11 kan kabajamudha.

Cuuphaan malii?

Cuuphaa jechuun, Cuuphamuu,bishaan keessa lixanii ba’uu, bishaan keessa gadi awwaalamuu jechuudha.

Cuuphaa eenyutu hundeesse?

Gooftaan keenya Iyyasuus kiristoos dhalatee waggaa 30 (soddoma)tti laga Yoordaanositti harka Yohaannis cuuphaan cuuphamee cuuphaa hundeesse.Mat 3:13ሆረኢየሱስእምገሊላሀበዮሐንስያጠምቆበፈለገዮርዳኖስ”Goftaan keenya Iyyasuus Kiristoos harka cuuphaa Yohaannisiin cuuphamuuf Galiilaa irraa gara yoordaanos   deeme jedha. Namoonihundinuu fayyuuf ,lammata dhalachuuf ,mucummaa Waaqayyoo argachuuf cuuphamuu akka qabnu nutti himee jira. Mar 16:16‘’Namni amaneefi namni cuuphame nii fayya ‘’ akkasumas Namni hundi lammata bishaanii fi Afuura qulqulluu irraa cuuphaadhaan yoo dhalate malee gara mootummaa Waaqayyootti galuu hin danda’u. Yoh 3:3-6

Gooftaan Maaliif Cuuphame?

Gooftaan nan kabajama kan hin jenne kabajamaa,nan qulqullaa’a kan hin jenne qulqulluu ta’ee osoo jiruu maaliif cuuphame? yoo jedhame

1ffaa Sadummaa fi Tokkummaa Sillaasee ibsuudhaaf:-Sanaandura sadummaanSillaasee ifa ta’ee hin beekamu ture.Gooftaan laga Yordaanositti yommuu cuuphamu iccitiin sadummaa(Sillaasee) ifa ta’ee, Waaqayyo Abbaan duumessa keessa ta’ee Ilmi koo kanan jaalladhu isa kanadha jechuu isaatiin Abbaa Waaqayyo Ilmaa taa’uun isaa beekame ,Afuurri Qulqulluunis fakkeenya Gugee (Makoodii)tiin irra qubatee argamuudhaan lubbuu akkeenyummaa isaa ta’uunsaa beekame. Ilmis qaamasaa addaatiin laga yoordaanositti utuu cuuphamuu argame.Qaamoonni sadan Waaqummaa tokko ta’uu isaanii yommuu ibsu dha.Iccitiin Afuurri qulqulluun fakkeenya Gugee (Makoodii)tiin bu’uun isaa Gugeen uumama isheetiin hammeenyaa fi haaloo kan hin beekne waantaateefidha. Afuurri Qulqulluunisi amalummaan ammeenyaafi haaloo kan hinqabanne ,yooqalbii jijjiirranne kan cubbuu keenya nutti hin lakkoofnedha.

Gugee (Makoodii)n,godoo ishee yoo jalaa diigan malee ,labooba(koola) ishee yoo rukutamte,buuphaa(killee) ishee yoo jalaa cabsanmalee bakkee ishee dhiistee hin deemtu.Afuura Qulqulluunis yoo gonkuma isa ganan maleecubbuun hojatameedhaaf jiruu ilma namaa irraa addaan hin bahu.

2ffaa Raajii raawwachuufidha:- ‘’Bishaanissi’arganii sodaatan.Galaanonnis nijeeqaman, Lageenis nihuursan, duumessis sagalee kennan…’’Far.76(77):16 kan jedhu akkasumas

Raajii Hizq 36:35 raajii turee rawachuuf.

3ffaa Nuuf fakkeenya ta’uuf:- Osoo hin cuuphamin cuuphamaa yoo nuun jedhe namoonni baay’een cuuphaan hin barbaachisu, osoo waan barbachisu ta’ee Gooftaan cuuphamee fakkeenya nuuf ta’a ture, akka isaan hin jenneefidha.

Gooftaan maaliif waggaa soddommaffaa isaatti cuuphame?

Barumsi amantaa mana kiristaanaa akkuma Kitaabolee Qulqulluun nutti himanitti Addunyaan kan uumamte baraani dha.Waaqayyo Uumaa waan ta’eef baroota dura kan jiru barris kan lakkaa’amuuf miti. Baraa bara dabarsee kan jiraatudha. Faar 90:2’’ Addunyaan osoo hin uumamin baraa hanga baraatti ati waaqayyodha.’’ akkuma jedhetti Waaqayyo Gooftaan Iyyasuus kiristoos kan barri hin lakkaa’amneef barri lakkaa’ameef bara kana cuuphame ,cuuphaan isaa soddomaa oli, soddomaa gadi hin taasifne. sababiin isaas:-

1ffaaSirnaKakuu Moofaa raawwachuuf.

Sirna Kakuu moofaa keessatti luboonni tajaajila afuuraatiif waggaa soddomaan dura waltajjiitti hin bahaan ture. Tajaajiltoonni mana Waaqayyoo umurii fi bekumsaan kan bilchaatan, akkasumas amalaa fi hojii gaariidhaanis   uummata biratti kan amanaman tu’uu qabu ture. Bahu 4:3, 1sen 23:24Izr 3:8, 1xim 3:6-10

Gooftaanis waggaa soddommaffaa isaatti kan cuuphame barumsa wangeelaaf sirna sana raawwachuufidha.

2ffaaAddaam mucummaa Waaqayyoo waggaa soddomatti dhabe deebisuudhaaf.

Ilmi namaa inni duraa ‘’Addaam’’ ga’eessa waggaa soddomaa ta’ee uumamee ture,uumamee Guyyaa 40ffaa isaatti Gannatii (Jannata) galuun mucummaa argates sababa Seexanni Bofarra bulee isa dogongorseen mucummaa isaa dhabeera. Gooftaan keenya waggaa soddomatti cuuphamuun mucummaa dhabee ture debisuufii isaa agarsiisa.

Maaliif Laga Yoordaanositti Cuuphamee?

  1. 1.Raajii dubbatame raawwachuuf

Qulqulluu Daawwit Goftaan laga yoordaanositti yeroo cuuphamu waan ta’u baroota kuma dura raajiidhaan dubbateera’’Galaanni argitee baqatte, yoordaanosis gara duubatti deebi’ee, yaa galaanaa maal taatee baqattee? Yoordaanos akkamitti kan deebite? maaltaateetu ?’’ jedhamee

Faru 113:3-5 irratti rajjii dubbatamee kana rawachuuf

  1. 2.Fakkeenyicha gonka dhugoomsuuf

Yoordaanos laga tokko yommuu ta’u gadi siqee Yoorii fi Daanositti addaan ba’eera. Yoorii gama Isra’eel kan jiru yammuu ta’uu ,Daanos ammoo gama warra halagaa kan jirudha. Gadiiqanii lamaan isaniituu waltti dabalamaniiru. Bakka isaan walitti dabalaman kanattidha kan Gooftaan cuuphame. Gadiiqee addaan bahuun isaa Isiraa’el Ooriitiidhaan ,ormoonni  Waaqa tolfamaadhaan ykn Isiraa’el dhaqna qabaa raawwachuudhaan, ormoonni dhaqna qabaa raawwachuu dhiisuudhaan adda bahaniiru. Ammas gadi siqee walitti dabalamuun isaa fakkenya Wangeela tokkotti amanuu isaaniiti.Gooftaan iddoo inni walitti dabalametti cuuphamuun isaa hunda keessan tokko taasisuufan dhufe yommuu jedhudha.Akkasumas akkuma bakki ka’umsaa Yoordanos tokko ta’e ilma namatiifis ka’umsi Addaamidha. Gooftaanis namoota lagaan,qomooni fi bifaan wal qoodan hunda tokko gochuuf waan dhufeef bakka lageen lamaan walitti dabalamanitti cuuphame. Sabni Isra’eel Yoordaanos ce’anii biyya Waaqayyo gooftaanisaaniif kennegalan.Uumaan amananii cuuphamuun Jannata(Gannatii) mootummaa Waaqayyoo ni galu.

  1. 3.Xalayaa gidiraa barbadeessuuf

Addaamii fi Hewaan erga Jannataa bahanii booda diyaabiloosxalayaa gidiraa barreessisee ture. ‘’Addaam tajaajilaa diyaabiloos,Hewaan tajaajiltuu diyaabiloos’’ jedhaatii maqaa keessan kan hojii keessan ibsu barreessaatii naaf kennaa jedheen. Isaanis waan inni balaa salphisuuf isaanitti fakkatee akkuma inni jedheen rawwatan. Innis xalayaa gidiraa sana tokko si’oolii keessa, tokko immoo Yoordaanos keessa kaa’ee waan tureef xalayaa gidiraa Yoordaanos keessa kaa’e Gooftaan yommuu cuuphaa isaa irra ejjatee waantureef yeroo cuuphame ,cuuphaa isaatiin nuuf balleesseera.Akkasumas isa si’oolii jirus guyyaa gaafa jimaataa yommuu qaama lubbuutiin si’oolii bu’e lubbuuwwan bilisa baasee balleesseera. Qo l2:13-15

Gooftaan maaliif gara Yohaanis deemee cuuphame?

Qulqulluu Yohaannis Gooftaan cuuphamuuf gara isaa yommuu dhufu ‘’ani garbichi kee, tajaajilaan kee harka Gooftaa kootiin cuuphamuun qaba malee akkamitti ati Gooftaan koo gara koo dhuftaa? ‘’ jedheen. Gooftaanis deebisee ‘’hojii qolqullummaa hunda raawwachuun ni barbachisa rajii raajotaa raawwachuun ni barbachisa’’ jedheen.yeroo kana qulqulluu Yohaannis Gooftaa keenya cuuphe.

Gooftaan Iyyasuus Kiristoosfakkeenya nuuf ta’uuf gara Yohaannis deemee cuuphame.

Gooftaan gara Yohaannis deeme malee ati ‘’gara koo kottuu nacuuphi’’ hin jenneen. Sababni isaas, Gooftaan Yohaannisiin gara koo kottuutii nacuuphi osoo jedheeraan ta’ee,Moototni, abbootiin qabeenyaa namoonni gurgurddoon har’a lubootaan gara masara mootummaakeenyaa koottaatii ijoollee keenya nuuf chuuphaa jedhu ture. Abbootiin qabeenyaas gara mana keenyaa kottaatii ijoollee keenya nuuf cuuphaa akka hin jenneefgara mana kiristaanaa dhufanii Lubootaan sirni cuuphaa raawwatamuufii akkaqabu ibsuufidha.Inni Gooftaa ta’ee osoo jiruu gadi of-qabee tajaajilaa isaa, Uumaa ta’ee osoo jiru, Uumama Isaa bira deemee nuuf fakkeenya ta’ee jira.

Haaluma kanaan Manni kiristaanaa keenya ijoolleen dhiiraa dhalatanii guyyaa afurtamatti,durbi dhalataniigaafa guyyaa saddeettamaa Afuura Qulqulluu irraa gadamessa Yoordaanos keessaa akka dhalataniif cuuphaa niraawwatti Lew.12:1-8.Haata’uu malee shakkitoonni yeroo adda addaaka’an ‘’ kan amane kan cuuphame ni fayya ,kan hinamanne garuu itti murtaa’a. ‘’ Mar 16:16 kan jedhu kana hiika dogoggoraa kennuufiidhaan calqabarratti,daa’imni osoo hin amanin cuuphamuu hin qaban jedhu. Kun Kitaaba Qulquluu wallaaluu irraa kan ka’edha malee namniKitaabaQulqulluu sirriitti hubate kitaabni akkas jedha ‘’Garaa(Gadameessa)haadha kee keessa osoo jirtuu sibeekeera. Osoo ati garaadhaa hin bahin si’eebbiseera.’’Eerm 1:5Afuurri Qulqulluun kan irra bulu qaama qulqulluu fi nama amantaa qabu irra akka ta’e shakkitoonni wallaalanii miti ni beeku, yoo ganuu fedhan malee. Akkasumas,yohaannis cuuphaan osoo garaa haadhasaa keessa jiruu Afuura Qulqulluudhaan guutame. Luq 1:15.Egaa AfuuraQulqulluudhaan osoo hin amanin, osoo hin baratin maaliif irra bultee jedhanii himachuu danda’uu laata? Goftaan ‘’Daa’ima waamee gidduu isaanii dhaabee akka ijoollee ta’uu baannaan mootummaa Waaqayyoo hin galtaan.‘’ jedheera Mat 19:15,Mar10:13 Luq 18:15Waan kana ta’eef Manni kiristaanaa qulqulleettiin haaluma Gooftaa irraa baratteen sirna cuuphaa niraawwatti.

Akkuma armaan olitti ibsame seenaa kana irraa ka’uun manni Kiristaanaa Keenya isa Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos Galiilaa irraa gara Yoordaanos dhufee harka Yoohaannisitti cuuphame bu’uura godhachuun Luboonni taabota Waaqayyoo baatanii gara galaana(Lagaa) deemuun maqaa Waaqayyoo waamuun galateeffachaa, faarfachaa sirna ho’aadhaan ayyaana cuuphaa nikabajji.

Eebbi ayyaanichaa nurra haa bulu. Ameen!

Duurbeen Uumaa ishee Deesse

Duurbeen Uumaa ishee Deesse

Dn. Katamaa Taganuu

                                                                                          Gooftaan Keenya yeroo Dallaa loonii keessatti dhalate

Aduunyaa fayyisuuf qamma Isaa adda ta’een giiftii keenya qulqulluuleettii Duubroo Maariyaam irraa kan dhalate Ilma Waaqayyoo Iyyasuus Kiristoos Yeenaa ta’u iccitiin itti nama ta’e baay’ee ol’aanaa dha (1Xiimo.3:16).

   Waaqayyoo iccitii Tookkuummaa kana kan itti Xuumure baay’ee fagoo waan ta’eef beekumsa fooniitiin hin qooratamu (Rome.11:13). Sababni isaas beekuumsi Foonii Waaqayyo biratti gawwummaa dha (1Qoro.3:10. Waan kana ta’ef warri foonii beekuumsa isaaniitiin Ilmi Waaqayyoo Iyyasuus Kiristoos icciti itti nama ta’e beeku hin danda’an (1Qoro.1:21).

   Kanaafuu “waaqni nama; namnis Waaqa” Kan itti ta’e iccitiin Tokkuummaa baay’ee ulfaataa dha. Wa’ee iccitii kanaa Abbaa Hiriyaaqoos Yeroo dubbatu “Maaloo iccitii kana aja’ibsiifachuu qabna, akkam nama dhiba”Jechuun ajaa’iibsiifateera (Qiddasee Maariyaam 2:26).

     Iccitii kana aamanuu kan dandeenyu amantaatiin qofaadha. Sababni isaas kan addunyaa uumee, samii fi dacheen Isa baachuuf kan hin dandeenye Waaqayyo gadameessa dhiphootti daangeffamee dhalate jedhanii amanuuf dirqama amantaa qulqulluun barbaachisaadha.

 

Namoonni amantaa hin qabne garu Waaqayyoof wanti dadhabamu akka jirutti fudhachuun “Uumaan akkamiin dhalata?” Jechuudhaan gaaffii kaasu. Kun immoo Waaqayyoo Isa hunda danda’u shakkuu ta’a.

   Hayyoonni barumsa dubbi Waaqummaa baratanii fi amantaa dhugaa kan qabani ibsa iccitii Afuura Qulqulluutiin dubbii dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos guutumaa fi bal’inaan dubbataniiru.

Jecha qaama Ilma Waaqummaa Isaatiin amaluumaa Abbaa Isaa Abbaa irraa, Amaluumaa jireenya Isaa Afuura Qulqulluu irraa adda osoo hin ba’iin dhalachuu Isaa ajaa’ibsiisani barsiisaniiru Aja’ibsiifachuun isaanii sammuu namaa olitti waan ta’efiidha.

Akkaataa armaan olitti barraa’een Ilmaan namaa kan taane nuurra kan eegamu iccitii sammuu namaa oli ta’e kana ajaa’ibsiifachuu qofaadha. Abbootiin keenya iccitii kana “Iccitii Foonummaa”jechuudhan kan ibsani sammuu namaatiin qoratamee bira ga’uu waan hin danda’amneefi.

Qulqulluun Eefreem “Akkanaan sammuu hundaa ol kan fagaate iccitii addaa kana akkasiin aja’ibsiifanna. Duubartiin dachee irraa nama kan ta’e qaama jechaa Gooftaa Iyyasuus Kiristoosiin deesse dubreen Uumaa ishee deesse Innis haadha Isaa uume. Ishee irraas Inni foon uumeen tokkummaa’e” Kan Jedhe Kanaafiidha (Amantaa Abbootii ykn ሃይማኖተ አበዉ ማሪ ኤፍሬም ወመምህር ሶርያዊ ምዕራፍ 47 ክፍል 1 ቁጥር 2)

Akkuma qulquulluun Eefreem duubbate duubree giiftiin keenya Maariyamiin kan nuuf deesse uumaa keenya Waaqayyoonidha (Yoha..1:1-14, Ibro.11:3, Ho. du. 20:28).

   Uumaan keenya Iyyasuus Kiristoos Abbaa malee giiftii keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam irraa dhalachuu Isaatiin ifa kan nuuf ta’e iccitiin guddaatu jira. Kunis addunyaa dura Amaluumaan Abaa Isaa irraa haadha malee dalachuun Isaa iccitii dha. Kanas Abbaan Giyorgiis inni Gaasiccaa «Dhalachuun kee inni duraa dhalachuu kee isa boodaatiin beekame:..Dubroo irraa erga dhalattee booda Abbaa irraa dalachuu kee amantaatiin ifa nuuf ta’e» jechuun ibsera (Argaanoonii kan guyyaa Roobii).

   Guyyaan beellama Isaa yeroo ga’u Waaqayyo Ilma Isaa erge. Dubree irraas dhalate; inni Ilma Waaqayyoo Isa tokkichadha. Dabalataanis addunyaatiin booda fooniin giiftii keenya qulqulleettii dubroo Maariyaam irraa kan dhalate isa dha. Ergamaan Waaqayyoo giiftii keenya Maariyaamiif akka itti himetti Ilma Amaluumaa Waaqayyoo Abbaati jedheera. (Haymanoota abewu.23:2, 5:6)

     Bara Isaatiif jalqabaa fi dhuma (raawwii) kan hin qabne, barri kan Isaaf hin lakka’amne Waaqayyo foon dhala namaa fudhatee giiftii keenya irraa dhalachuu Isaatiin barri kan isaaf laka’amu ta’e. Kunis ta’uu kan danda’e tokkummaa’uun, qaama lama irraa qaama tokko, Amaluumaa lama irraa Amaluumaa tokko ta’eera.

      Walumaa gala Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos tokkuummaa’uun qaama tokko, Amaluumaa tokko ta’ee dhalachuu Isaatiin nuti waan baay’ee arganneerra. Kana keessaa muraasa isaa akka aarmaan gaditti ilaalla.

  • Dhaloota haaraa arganneerra

Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosiin dhalootni haaraan argame. Iyyasuus Kiristoositti kan amanan Kiristoosiin fakkaatiniiru. Kabaja Isaas ni dhaalu, Isa waliin jiraachuuf kabajaan ni jijjiiramu (1Qoro. 15:52, 2Qoro. 5:17, Mul.Yoh. 21:4).

       • Nageenya arganneerra

«Waaqayyoof galanni samii irratti haata’u nagaanis dachee irratti namootaafis waan garii» jechuudhan nageenya dhabnee turre dhalachuu Isaatiin arganneerra.(Luqa 2:14.) Gammachuu arganneerra (Luq. 2:10), qoricha arganneerra (Luq. 2:11), ifa arganneerra (Isa. 1:2, Yoh.12:46, Luq.2:9), Abbaa arganneerra. (Isa. 9:2).Isa Waliin tookkummaa arganneerra (Maat.1:22), qabeenya arganneerra (2Qoro. 8:9), biddeen jireenyaa arganneerra (Yoh. 6:54)

       Egaa Waaqayyoon keenya Iccitii nama kan itti ta’ee fi dhalachuu Isaatiin eebba arggane hubachuudhan cubbuu irraa adda baanee badiisa irraa fagaannee jiraachuu qabna. Kana ta’uu baannaan garuu kennaa argannee turre hunda fedhii keenyaan dhabna jechuudha.

     Kanaafuu osoo nuuf hin ta’iin dhiifama argannee turre sababa cubbuu fi badiisaan akka hin dhabneef qulqullinaa fi eebba qabeenya keenya taasifachuun amantaa keenya qabannee hojii gaarii hojjechuun argamuu qabna. Ayyaanichas yeroo kabajnu akkaataa armaan olitti ibsameen jaalala Waaqayyo nuuf qabu hubachuutiin jaalalaan kabajuu qabna.

       Arjummaan Waaqayyoo; araarsummaan dubree Maariyaam nu waliin haa ta’u. Ameen!!!

Namoota Qarqaarsi Isaan barbaachisuuf qaqqabuu akka qabnu qulqulluu Paatriyaarikiin Abbaan keenya Maatiyaas 1ffaan yaadachiisan

Namoota Qarqaarsi Isaan barbaachisuuf qaqqabuu akka qabnu qulqulluu Paatriyaarikiin Abbaan keenya Maatiyaas 1ffaan yaadachiisan!

Dn. Mazgabuu Kafyaalaw

Ayyaanni dhaloota Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos kan gammachuu, nageenyaa, tokkummaa, bilisummaa fi walqixxummaa ta’uu akka qabu Paatriyaarikii Abbaankeenya Maatiyaas 1ffaan ibsa mudde 26 bara 2008 kennaniin beeksisan.

Abbaan keenya ibsa kennan kana irratti “Gooftaan keenya Iyyasuus Kiristoos addunyaa kana irra deddeebi’ee dhala namaa yeroo du’a irraa fayyisu eenyuunuu osoo hin miidhiin daandii nageenyaa irra deddeebi’uudhaani; jibbii fi of jaalachuun yeroo nama miidhu malee yeroo yerooo fayyadu; yeroo nama balleessu malee yeroo nama guddisu ( misoomsu) kutaa addunyaa kam irrattuu argamees dhagahamees hin beekamu seenaadhaanis galmaa’ee hin jiru” jedhaniiru.

Eebbifamoon abbaan keenya kun ibsa isaanii kana irratti biyyi keenya Itiyoophiyaan yeroo ammaa kana daandii guddinaa qabattee deemaa akka jirtuu fi kun immoo abdii boruu akka mul’isu ibsanii abdiin Waaqayyo irratti qabnu kanas Waaqayyo nuuf eebbisee Amantaan, qomoon, afaaniin, bifaan osoo addaan wal hin qoodiin uummanni Itiyoophiyaa marti keenyi tokko taanee waan hojjenneef bu’aa tokkummaa keenyaati jedhaniiru. Dabalataanis bu’aan misoomaa kun guddachaa akka deemu malee akka duubatti deebi’u uummanni keenya Eeyyamuu hin qabu jedhaniiru.

Dhuma irrattis bara kana keessa biyya keenya keessatti hir’ina roobaatiin uummatani hanqinni nyaataa isaan muudate harka firoottan isaanii eegaa jiruutii nutis Gooftaan keenya Jaalalaan nu barbaachuu dhufuu Isaa fakkeenya taassifannee gara isaanii deemuudhaan isiniii jirra jennee qarqaaruu qabna jedhaniiru. Kennaan nuti isaaniif kenninu xiqqoodha; baay’eedha osoo hin jedhiin atattamaan isaanii qaqqabnee Waaqayyo hunda keenya akkuma jaalate nutis waljaalchuu qabna jedhaniiru.