headerphoto

Lallaba

Falaasama Humnaa Isa Haaraa

(Kutaa-2)

 Waxabajjii 17                                                                                                                      Haaylamikaa’el Taaddasaa Kafanii

1.      Daawiit fi Golyaad

Amma immoo wal’aansoo Daawiit fi Goolyaad keessatti falaasama humnaa isa haarawaa ilaalla. Golyaad kan jedhamu namni Filisxeem, dheerinni isaa ciqilee ja’aa fi taakkuu tokko kan ta’e, gootni muummeen dhufe. Golyaad kun  gonfoo sibiilaa  bifa booraa (boorrajjii) mataa isaa irraa qaba; maddaa sibilaa waan akka qurxummiis uffatee ture; maddaan sibilaa sunis akka kiloogiraama shantamii torbaa /57/ ulfaata ture. Wanta akka qola mukaa sibiila  irraa tolfame kan bifti isaa boora ( boorrajjii)  miila isaatti maratee, bode sibiila  gateettii isaa  irra qaxxaamursee hidhatee ture. Qarri eeboo isaa sibiila akka kiiloo giraama torbaa ulfaatu irraa kan hojjetame ture; namni gaachana isaa baatuufiis isa dura ni adeema ture (1Saam. 17:4-7). Warra Israa’eeliinis isaan keessaa goota tokko akka dhiyeessanii fi qaamni mo’ate garee isa biroo garba akka taassisatu itti hime (1Saam. 17:8-10). Warri Israa’eel garuu ni sodaatan, ni riifatanis(1Saam17:11).

Goolyaad akka hiikaa barnoota Mana Kristaanaatiin, diyaabiloosiin fakkeeffama. Ummatni Israa’eel ijoollee Addaam sodaa fi bittaa cubbuu jalatti kufanii diyaabiloosiin mankararaa turaniin fakkeeffamu.Ilmi namaa bu’uura olitti ibsameen, dhimmoota kan madaalu ija fooniitiin waan ta’eef, falaasama humnaa isa moofaan waan Gooliyaad/diyaabiloos bu’uura armaan olitti ibsameen nama naasiisu danda’uu fi kan harkaa bilisa ba’uu hin dandeenye itti fakkaata. Jireenya keessattis kan nu qunnamu, waan rakkoon nu marse humna namaatii ol ta’eef, injifannoon nurraa fagoo nutti fakkaatee bitaa mirgi keenya qilee nutti ta’a. Garuu, falaasama humnaa isa haarawaan, wanta namaaf ulfaataa ta’e hunda, osoo baay’inni hoomaa hin jiraanne raajii Waaqayyootiin injifachuun ni danda’ama.

 

Falaasama Humnaa Isa Haaraa

          Waxabajjii 2                                                                                                            

              Haaylamikaa’el Taaddasaa Kafanii

(Kutaa-1ffaa)

1.    Seensa

Mata duree kanaaf ka’uumsa kan ta’e, “Thine is the power and the Glory” kitaaba jedhu, kitaaba paatriyaarkiin Mana Kiristaanaa Ortoodooksii Kooptiiki Poop Shinoodaa 3ffaan barreeffamee dha. Kitaaba kana keessatti falaasama humnaa isa haaraa yoo seenessu, Gooftaan Keenya Iyyasuus Kiristoos yoo qabamu, yoo fannifamus ta’e, yoo du’aa ka’u humna qabeessa akka ta’e, ilma namaaf tajaajilli inni aarsaa kanfaluun laate hundi gadi aanaa osoo hin ta’iin hundaa ol humna qabeessa ta’uu Isaa akka ibsan dubbata. Barsiisaa falaasama humnaa isa haaraa kana fakkeenya Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos kan ta’e jireenya Daawiit waliin wal bira qabnee, barnootaa abbotii jireenya keenya waliin wal simsiisnee ilaalla.

Kaayyoo barreeffama kanaa:

a)    Falaasama humnaa isa haaraa beeksiisuu;

b)    Falaasama humnaa isaa haaraa kana kan nu barsiise Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoosii fi fakkeenya Isaa kan ta’e Daawiitirraa waan barachuu qabnu qalbeeffachiisuu;

c)     Nutis falaasama humnaa isa haaraa kana keessa akka jiraannu, dammaqiinsa Afuurawaa uumuu dha.

“Har’a Sagalee Isaa Yoo dhageessan laphee keessan hin xiiqeessiinaa”

/Faar.94/95:8, Ibro.4:7)

·        Jechicha kana kan dubbate Abbaa Keenya Qulqulluu Daawiit yoo ta’u, Qulqulluun Phaawuloosis irra deebi’ee lallabeera.

·        Sababni jechichi kun itti dubbatame warri Israa’elootaa Sagalee Waaqayyoo dhagahuu dhiisuu irraa kan ka’e dheekkamsa Waaqayyootiin lafa onaatti hafuu isaanii agarsiisuufi.

·        Kaayyoon barumsa kanaa:- laphee keenya Sagalee Waaqayyoof bannee jecha Isaa dhagahuun akka ummata Israa’eel lafa onaatti osoo hin hafne warra Isatti amanu, Isaaf abboomamus taanee iddoo boqonnaa nuuf qophaa’etti sagalee Waaqayyoon qajeeluudhaan  akka gara mootummaaIsaa  gallu akka nu  gargaarudha.

Ogeessotaaf ogummaa, hubattootaaf beekumsa, kan dhokate kan mul’isu, kan dukkana keessaa ifatti kan agarsiisu, Mootiin Moototaa, Gooftaan gooftotaa, Uumamtoota hunda kan uume uumamtootni kan abboomamaniif Waaqni Abbootaa,Gooftaan keenya akka nu barsiisu hayyama Isaa nuuf haa ta’u!

      Hundeenshee tulluuwwan qulqulluurraati (Faar 86: 1)

                                                             Dn. Dajanee Gasheetiin

Jecha kana kan dubbate Waaqayyo kennaalee hedduun kan isa eebbise, mootii Israa'eel kan ture Raajicha Daawiiti. Kennaawwan hedduu inni ittiin ebbifame keessaa tokko kennaa raajii dubbachuu ture. Bakka kanatti kaayyoon inni itti raajii kana dubbateef, Waaqayyo Dubroo Maariyaam foonsheerraa foon, lubbuusheerraa lubbuu fudhachuun Tokkoomaaf (Tawaahidoof) ishee filachuusaa hubachiisuufi. Raajichis wanta qabatamaan mul'atu Tulluu Tsiyoonitti fayyadamuun, tulluu iccitii kan taate waa'ee Qulqulleettii Dubroo Maariyaam dubbateera.  Barnoota kana keessatti Dubroon Maariyaam tulluu qulqulleettii tulluuwwan qulqullootarraa argamte ta'uushee baranna. Akka fedha Waaqayyootti, maaliif akka tulluutti fakkeeffamtes ni mari'anna. Sagalichis akkas jedha:

            Bu'uuronnishee tulluuwwan qulqullootarraati. Dunkaanota Yaa'iqobirra Waaqayyo           balbaloota Tsiyoon jaalata. Yaa magaalaa Waaqayyoo waa'ee kee wanta dinqiitu          dubbatame. ...Namni haadha keenya Tsiyoon isheetiin jedha; ishee keessattis namni            dhalate; Inni Ol Aanichi ofumasaa ishee hundeesse (Faar. 86: 1-5).

Sagaleen armaan olii waa'ee iccitii Tulluu Tsiyoon nu hubachiisa. Jechi Tsiyoon jedhu hiika afuuraa hedduu qaba. Kanaaf, icciticha hubachuuf maalummaa Tsiyoonirraa eegaluu qabna.

BARBAADAA